Ateistien ja teistien joukossa on älykkäitä, älykkyydeltään keskivertoja, vähä-älyisiä ja idiootteja - kaikkia näitä.
Älykkyys ei siis ratkaise sitä uskooko joku vai ei. Mikä siis saa toiset pitämään totena jumaltaruja ja toisia ne eivät vakuuta?
Älykkyys ei siis ratkaise sitä uskooko joku vai ei. Mikä siis saa toiset pitämään totena jumaltaruja ja toisia ne eivät vakuuta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Miksi kristityt uskovat?
Kristinuskolle on monia syitä: sille, miksi joku uskoo sen sanomaan ja opetuksiin. Tässä muutamia:
- Henkilökohtainen uskoontulo: synnin tunto (syyllisyys omista pahoista teoista ja pahuudesta) ja tarve saada syntinsä anteeksi ja muuttua paremmaksi ihmiseksi tai saada voimaa elää ”pyhää” elämää (synnistä vapautettuna: pahoista elämäntavoista ja niiden aiheuttamasta riippuvuudesta vapaata elämää – esim. päihderiippuvaiset ja rikolliset, joiden elämä ”raitistuu” uskoontulon myötä). Myös pyhäkoulutyttö voi tuntea olevansa ”suuri syntinen”, joten tullakseen uskoon ei tarvitse olla sitä ennen yhteiskunnan pohjasakkaa. Suurin osa uskovista kristityistä on ollut ihan tavallisia ihmisiä ennen uskoontuloaan.
- Henkilökohtainen kokemus yliluonnollisesta: on saatu esim. rukousvastaus ”Jeesukselta/Jumalalta” tai nähty Jeesus tai enkeli tai kuultu Jumalan ääni tai nähty jokin ihmeellinen näky tai ilmestys tms.
- Lapsena saatu kasvatus ja tahto pitää kiinni uskonnollisesta perinnöstä.
- Perheen, suvun ja yhteisön vaikutus: ei tahdota joutua erilleen läheisistä ihmisistä (uskonyhteisöstä eroaminen ja uskosta luopuminen johtaa usein välirikkoon läheisten kanssa)
- Helvetin pelko ja palkkion saamisen toivo (taivas).
- Tarve löytää tarkoitus elämälle.
- Taikauskoinen tai uskontoihin taipuvainen ja niistä kiinnostunut ihminen voi vaihtaa uskonsa kohdetta ja päätyä jossakin vaiheessa kristinuskoon monesta eri syystä.
- Raamatun lukeminen on johtanut sen totena pitämiseen (esim. muslimi voi vakuuttua siitä, että Jeesus kristus on Jumalan poika ja evankeliumin sanoma on totta).
- Ihminen on maailmaa tutkittuaan ja asioita pohdittuaan tullut siihen johtopäätökseen, että kaiken takana täytyy olla jokin luoja tai luojia, koska esim. ekosysteemi vaikuttaa toimivan älykkäästi suunnitellulla tavalla ja elinkelpoisen planeetan syntymistä on vaikea selittää sattuman tulokseksi niin kuin universumin syntyäkään jne. Älykkään suunnitelman ideaan tutustuminen ja/tai kristinuskoa edeltävä usko ”johonkin korkeampaan voimaan” on johtanut kristinuskoon. Usko on syntynyt siten ”järkevän” pohdiskelun ja tarkan harkinnan tuloksena.
Henkilökohtainen uskoontulo on yleisin syy ns. vapaissa suunnissa kuten helluntailaisuus ja vapaakirkkolaisuus. Tämä on tunnettua myös muissa herätysliikkeissä, joissa julistetaan evankeliumia uskosta osattomille. Uskoontuloon liittyy ”tarve kohdata Jeesus”: ”kutsuttu” kokee syyllisyyttä pahoista teoistaan ja tarvitsee syntien anteeksiantoa tai voimaa elää ”pyhää” elämää synnistä vapautettuna. Uskoontulo johtaa ”uudestisyntymiseen” ja elämän muutokseen: arvomaailma ja tavat muuttuvat paremmiksi tai jos kristitty on ollut ”siivosyntinen” ennen uskoontuloa ja uudestisyntymistä, niin hän saa kuitenkin voimaa elää vielä entistäkin ”puhtaammin” (karttaa pahaa ja tekee hyvää) ja tarkoituksen elämälleen.
Tarkoituksen löytäminen elämälle on yksi hyvin yleinen perustelu sille, miksi joku uskoo Jeesukseen ja on kristitty. Helvetin pelko ja ikuisen elämän toivo ovat myös hyviä syitä sille, miksi joku on valinnut nimenomaan kristinuskon (kaikki kristityt eivät kuitenkaan usko ikuiseen piinahelvettiin). Kristitty toivoo saavansa palkinnon uskonsa ansiosta ja välttyvänsä helvetin tuomiolta. Muslimi tai juutalainen voivat löytää Raamatusta ”totuuden”, jota eivät omasta uskonnostaan löytäneet, vaikka nekin perustuvat osittain samoihin ”pyhiin kirjoituksiin”.
Jotkut harvat kristityt ovat päätyneet kristinuskoon järjellisen pohdinnan ja asioiden tutkimisen kautta: he pitävät kristinuskoa parhaana vastauksena elämää askarruttaviin kysymyksiin koskien universumin ja elämän syntyä ja elämän monimuotoisuutta tai ihmistä ja ihmisen käyttäytymistä sekä uskonnollis-kulttuurista perintöä jne.
”Ateistien ja teistien joukossa on älykkäitä, älykkyydeltään keskivertoja, vähä-älyisiä ja idiootteja - kaikkia näitä.”
Silti ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin teistit ja kun tutkitaan älyä vaativia ammattiryhmiä kuten tieteilijät niin sitä enemmän niissä on ateisteja.
Siitä huolimatta älykkyys ei ratkaise sitä, kuka on teisti ja kuka on ateisti. Täysin älytön on mielestäsi ateisti, mutta vähäinenkin äly riittää teismiin. Sanot tietenkin, että älykkyyden kasvu johtaa todennäköisemmin ateismiin, mutta tämähän ei päde muslimimaissa ja monet kristitytkin ovat älykkäitä. Vaikka useimmat älykkäät ovat länsimaissa ateisteja, niin eivät Venäjällä kuitenkaan ja älykkyys ei yksin ratkaise sitä, uskooko joku vai ei.
Bart D Ehrman oli älykäs ollessaan kristitty ja on älykäs vielä ateistina. Siare oli älykäs ollessaan kristitty ja on sitä edelleen ollessaan ateisti. Antony Flew oli älykäs ateistina, mutta oli järjissään vielä deistinä vanhan maan kreationismiin uskovana. Heikki Patronen oli älykäs uskonnottomana ja on älykäs nyt kristittynä. Evoluution ihmemaassa kirjan kirjoittaja ei kuitenkaan ollut erityisen älykäs ateistina eikä ole sitä kristittynä professorinakaan.
"...älykkyyden kasvu johtaa todennäköisemmin ateismiin, mutta tämähän ei päde muslimimaissa..."
Totta kai pätee. Siellä se uskomattomuus vaan pidetään omana tietona. Muslimimaita voi verrata aivan hyvin Yhdysvaltoihin, jossa yleisesti ollaan hyvin uskovaisia, mutta tiedemiehet ovat selkeästi suuremmalla osuudella jumalattomia.
"Bart D Ehrman oli älykäs..."
Mutta kun on riittävän älykäs niin jumalusko ei tartu edes lapsena, kuten minulle ei tarttunut.
Höpö höpö. Älykkyys kasvaa iän myötä ja olit idiootti vauvana. Ja lestadiolaisen perheen lapsena tietenkin uskoit heidän höpötyksiin Jumalasta ja kaiken luojasta. Sinusta tuli ateisti vasta myöhemmällä iällä.
Todista se, että korkeasti koulutetut ihmiset ja tieteen tekijät eivät ole teistejä muslimimaissa.
Jumalattomuus on ihmisen luontainen olotila, joten sinun pitää todistaa mikä osa arabimaiden ihmisistä ja tieteilijöistä on teistejä.
Jumala oli minulle kuin joulupukki, johon en myöskään uskonut koskaan. Kun aloin lapsena rakentaa käsitystäni todellisuudesta ja selityksiä erilaisille ilmiöille niin en kyllä koskaan käyttänyt Jumalaa minkään asian selityksenä vaan kyllä se selitys löytyi koulukirjoista ja koululaisen tietosanakirjoista.
Kaikki, jotka eivät muuta pakolaisina pois.
Uskoit Jumalaan ja luojaan jo ennen kuin menit kouluun. Imit sen uskon ympäristöstä niin kuin muutkin lapset Pielavedellä.
Höpsistä, usko oli minulle vastenmielistä ja pelottavaa ihan pienestä pitäen ensimmäisistä muistikuvista alkaen. Pakolliset pyhäkoulut ja seurapenkissä loputtoman pitkien ja ihan saatanan tylsien saarnojen kuunteleminen, hoitokokoukset ja aikuisten psykoosia muistuttavat hihhuloinnit olivat sellaista paskaa, ettei siihen todellakaan uskonut ja jätin lahkon heti kun sain enemmän valtaa päättää omista menemisistä yläaste-ja lukioiässä.
Tästä on olemassa 3 osainem Tanskalainen tv-dokkari.
Nimi taisi olla uskontoloinen.
Sinä ja sinun älykkyytesi. Ehkä ateismi ja uskominen johtuvatkin juuri siitä että meille ei riitä se mikä on totta ilman määrittelyämme. Itsensä toteaminen tyhmäksi on viisauden alku, eikä siitä välttämättä kannata edetä. - Ei mihinkään suuntaan.
tarvitaan älykkyyttä oivaltaa pyramidipeli !!!
Hyvä huomio! Älykkyys ei "suolejele" uskonnolta, koska tarve uskoa ei kumpua älystä vaan tunteesta. Uskovaisuuden syitä pitää etsiä psykologiasta
Kasvatuksella on iso merkitys. Uskonto on vähän kuin nikotiiniriippuvuus. Hyvin harva kehittää nikotiiniriippuvuuden, jos ensikosketus nikotiinin tapahtuu 20-vuotiaana tai vanhempana. Samoin uskonnollinen ajattelumalli tulee iskostaa ihmiseen yleensä lapsena, jotta se voi "puhjeta kukkaan" aikuisena. Poikkeuksia tietenkin on kummassakin tapauksessa.