Seuraavassa faktaa kristinuskon tulosta Suomeen:
Milloin kristinusko tuli Suomeen? - Selvään kysymykseen annettiin aikaisemmin selvä vastaus. Mikael Agricola kertoo Uuden testamentin esipuheessaan, kuinka Ruotsin kuningas Eerik "lähti suuren sotajoukon kanssa Suomeen ja otti mukaansa Pyhän Henrikin. Hän ryhtyi taisteluun suomalaisia vastaan, voitti heidät, mutta otti sitten heidät ystävikseen ja antoi saarnata heille Jumalan sanaa. Palatessaan kotiin Eerik jätti Pyhän Henrikin tänne piispaksi ja sananjulistajaksi, mutta tämä tapettiin jo seuraavana vuonna."
Kuningas Eerik ja piispa Henrik toivat siis kristinuskon Suomeen. Robert Wilhelm Ekman maalasi 1850-luvun alussa Turun tuomiokirkon kuoriin freskon, jossa Henrik täydessä piispallisessa komeudessa kastaa kansallispukuisia suomalaisia Kupittaan lähteellä. Kruunupäinen Eerik rukoilee haarniskoitujen ritariensa edessä. Sotajoukon yläpuolella liehuvat liput, joihin on ommeltu Ruotsin kolme kruunua. Kristinusko tuli siis Suomeen 850 vuotta sitten lännestä, ja sen mukana tuli myös Ruotsin ylivalta.
Hautaustavan muutos kertoo kristinuskon tulosta
Totuus ei ole näin yksinkertainen. Historiantutkijat ja arkeologit osoittivat 1900-luvun alussa, että kristillisiä vaikutteita tuli maahamme jo niin sanotulla viikinkiajalla ensimmäisen vuosituhannen lopulla. Tämän ajan haudoista on löydetty ristejä, krusifikseja ja Neitsyt Marian kuvia. Ne eivät vielä kerro kantajansa vakaumuksesta, vaan paremminkin siitä, että suomalaiset olivat kauppamatkoillaan joutuneet tekemisiin uuden uskon kannattajien ja saarnaajien kanssa. Eräät keskeiset kristilliset käsitteet, kuten pappi, risti ja raamattu ovat tulleet kieleemme idästä. Itäinen vaikutus peittyi kuitenkin pian läntisen alle. Suurin osa keskiaikaista kirkollista sanastoa on tullut suomen kieleen ruotsin välityksellä.
Läntisen kristinuskon tulo Suomeen näkyy pakanallisen polttohautauksen väistymisessä kristillisen ruumishautauksen tieltä. Luovuttiin aseiden, työkalujen ja korujen panemisesta hautaan. Kristilliseen hautaukseen siirryttiin Ahvenanmaalla vuosituhannen vaihteen tienoilla, Uudenkaupungin seuduilla noin 1050, koko Lounais-Suomessa ja Hämeessä sata vuotta myöhemmin sekä Karjalassa vuoden 1300 paikkeilla. Ensimmäiset kristinuskon saarnaajat olivat vierasmaalaisia, useimmat heistä munkkeja. He pystyttivät puuristinsä ja kivisen alttarin, saarnasivat tulkin välityksellä ja kastoivat. - Emme tiedä heistä juuri mitään.
Piispa Henrik tavoitteli kirkollista järjestystä
Mitä sitten tapahtui 850 vuotta sitten? Eerikin ja Henrikin retkeä Suomeen enempää kuin Henrikin marttyyrikuolemaakaan ei ole syytä epäillä. Tämä niin sanottu ensimmäinen ristiretki tehtiin Lounais-Suomeen. Tarkkaa paikkaa ei tiedetä; myös vuosi on epävarma, luultavasti retki tehtiin vuonna 1155. Kyseessä ei kuitenkaan ollut sotilaallinen valloitus. Eerikillä oli mukanaan vain pieni sotajoukko, jonka voimin voitiin enintään saada aikaan höllä liittosuhde.
Piispa Henrik, Suomen apostoli ja Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys aloittaa Turun piispojen listan, jossa nykyisen arkkipiispan järjestysnumero on 53. Henrik ei vielä ollut Turun piispa, vaan hänen tukikohtansa oli Nousiaisissa, jonne hänet haudattiin. Hän oli niin sanottu lähetyspiispa, eikä hän tullut tuomaan Suomeen uutta uskontoa, vaan perustamaan seurakuntia, vihkimään kirkkoja ja pappeja eli saattamaan voimaan saman kirkollisen järjestyksen kuin läntisessä Euroopassa.
Lalli vastusti uutta vallanpitäjää
Kirveenisku Köyliönjärven jäällä lopetti lähetyspiispan työn. Lalli ei kuitenkaan ollut "paha pakana" vaan hänellä ja hänen vaimollaan oli jo kristillinen nimi. Kirkollisen legendan mukaan surman syynä oli piispan määräämä kirkollinen rangaistus, kun taas kansanrunon mukaan piispan vaatima kestitys nosti Lallin vihan.
Sekä legenda että kansanruno kuvaavat pakanallista reaktiota, jollaiset olivat yleisiä keskiajan lähetysalueilla. Uusi usko otettiin vastaan, mutta sen sisältö selvisi vasta vähitellen. Se toi mukanaan uusia ja outoja oikeuskäsityksiä ja vaati luopumaan vanhoista tavoista, kuten verikostosta, orjien pidosta ja lasten heitteille jätöstä. Kirkkojen ja pappiloiden rakentaminen sekä piispan ja pappien palkkaaminen toi kansalle uusia rasitteita.
Alussa oli piispa Henrik. Hän ei tuonut kristinuskoa Suomeen vaan tuli organisoimaan kirkollista elämää. Hänestä alkaa järjestäytyneen Suomen kirkon historia. Englantilaissyntyisestä lähetyspiispasta alkaa myös sen Suomen historia, joka on osa länsimaista kulttuuripiiriä.
TT Simo Heininen, yleisen kirkkohistorian professori
Helsingin yliopisto
Milloin kristinusko tuli Suomeen? - Selvään kysymykseen annettiin aikaisemmin selvä vastaus. Mikael Agricola kertoo Uuden testamentin esipuheessaan, kuinka Ruotsin kuningas Eerik "lähti suuren sotajoukon kanssa Suomeen ja otti mukaansa Pyhän Henrikin. Hän ryhtyi taisteluun suomalaisia vastaan, voitti heidät, mutta otti sitten heidät ystävikseen ja antoi saarnata heille Jumalan sanaa. Palatessaan kotiin Eerik jätti Pyhän Henrikin tänne piispaksi ja sananjulistajaksi, mutta tämä tapettiin jo seuraavana vuonna."
Kuningas Eerik ja piispa Henrik toivat siis kristinuskon Suomeen. Robert Wilhelm Ekman maalasi 1850-luvun alussa Turun tuomiokirkon kuoriin freskon, jossa Henrik täydessä piispallisessa komeudessa kastaa kansallispukuisia suomalaisia Kupittaan lähteellä. Kruunupäinen Eerik rukoilee haarniskoitujen ritariensa edessä. Sotajoukon yläpuolella liehuvat liput, joihin on ommeltu Ruotsin kolme kruunua. Kristinusko tuli siis Suomeen 850 vuotta sitten lännestä, ja sen mukana tuli myös Ruotsin ylivalta.
Hautaustavan muutos kertoo kristinuskon tulosta
Totuus ei ole näin yksinkertainen. Historiantutkijat ja arkeologit osoittivat 1900-luvun alussa, että kristillisiä vaikutteita tuli maahamme jo niin sanotulla viikinkiajalla ensimmäisen vuosituhannen lopulla. Tämän ajan haudoista on löydetty ristejä, krusifikseja ja Neitsyt Marian kuvia. Ne eivät vielä kerro kantajansa vakaumuksesta, vaan paremminkin siitä, että suomalaiset olivat kauppamatkoillaan joutuneet tekemisiin uuden uskon kannattajien ja saarnaajien kanssa. Eräät keskeiset kristilliset käsitteet, kuten pappi, risti ja raamattu ovat tulleet kieleemme idästä. Itäinen vaikutus peittyi kuitenkin pian läntisen alle. Suurin osa keskiaikaista kirkollista sanastoa on tullut suomen kieleen ruotsin välityksellä.
Läntisen kristinuskon tulo Suomeen näkyy pakanallisen polttohautauksen väistymisessä kristillisen ruumishautauksen tieltä. Luovuttiin aseiden, työkalujen ja korujen panemisesta hautaan. Kristilliseen hautaukseen siirryttiin Ahvenanmaalla vuosituhannen vaihteen tienoilla, Uudenkaupungin seuduilla noin 1050, koko Lounais-Suomessa ja Hämeessä sata vuotta myöhemmin sekä Karjalassa vuoden 1300 paikkeilla. Ensimmäiset kristinuskon saarnaajat olivat vierasmaalaisia, useimmat heistä munkkeja. He pystyttivät puuristinsä ja kivisen alttarin, saarnasivat tulkin välityksellä ja kastoivat. - Emme tiedä heistä juuri mitään.
Piispa Henrik tavoitteli kirkollista järjestystä
Mitä sitten tapahtui 850 vuotta sitten? Eerikin ja Henrikin retkeä Suomeen enempää kuin Henrikin marttyyrikuolemaakaan ei ole syytä epäillä. Tämä niin sanottu ensimmäinen ristiretki tehtiin Lounais-Suomeen. Tarkkaa paikkaa ei tiedetä; myös vuosi on epävarma, luultavasti retki tehtiin vuonna 1155. Kyseessä ei kuitenkaan ollut sotilaallinen valloitus. Eerikillä oli mukanaan vain pieni sotajoukko, jonka voimin voitiin enintään saada aikaan höllä liittosuhde.
Piispa Henrik, Suomen apostoli ja Turun tuomiokirkon suojeluspyhimys aloittaa Turun piispojen listan, jossa nykyisen arkkipiispan järjestysnumero on 53. Henrik ei vielä ollut Turun piispa, vaan hänen tukikohtansa oli Nousiaisissa, jonne hänet haudattiin. Hän oli niin sanottu lähetyspiispa, eikä hän tullut tuomaan Suomeen uutta uskontoa, vaan perustamaan seurakuntia, vihkimään kirkkoja ja pappeja eli saattamaan voimaan saman kirkollisen järjestyksen kuin läntisessä Euroopassa.
Lalli vastusti uutta vallanpitäjää
Kirveenisku Köyliönjärven jäällä lopetti lähetyspiispan työn. Lalli ei kuitenkaan ollut "paha pakana" vaan hänellä ja hänen vaimollaan oli jo kristillinen nimi. Kirkollisen legendan mukaan surman syynä oli piispan määräämä kirkollinen rangaistus, kun taas kansanrunon mukaan piispan vaatima kestitys nosti Lallin vihan.
Sekä legenda että kansanruno kuvaavat pakanallista reaktiota, jollaiset olivat yleisiä keskiajan lähetysalueilla. Uusi usko otettiin vastaan, mutta sen sisältö selvisi vasta vähitellen. Se toi mukanaan uusia ja outoja oikeuskäsityksiä ja vaati luopumaan vanhoista tavoista, kuten verikostosta, orjien pidosta ja lasten heitteille jätöstä. Kirkkojen ja pappiloiden rakentaminen sekä piispan ja pappien palkkaaminen toi kansalle uusia rasitteita.
Alussa oli piispa Henrik. Hän ei tuonut kristinuskoa Suomeen vaan tuli organisoimaan kirkollista elämää. Hänestä alkaa järjestäytyneen Suomen kirkon historia. Englantilaissyntyisestä lähetyspiispasta alkaa myös sen Suomen historia, joka on osa länsimaista kulttuuripiiriä.
TT Simo Heininen, yleisen kirkkohistorian professori
Helsingin yliopisto
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen kuullut esitettävän ajatuksia, että jo paljon ennen 1000 -lukua oli Suomessa kristittyjä. Ne olivat muhamettilaisten vainoa pakenevia, jotka retkillään tulivat Suomeen asti. Muistaakseni saarnaaja Osmo Haavisto mm. on niistä puhunut. Ja muistaisin, että kysymyksessä olisi ollut jopa 600 -luku jKr.
Mistä ed.m. asioiden todenperäisyyttä voisi tarkistaa?
Tosin ajatukset evankeliumin aikaisesta rantautumisesta Suomeen asti näyttävät johdonmukaisilta. Ja kun vielä ajattelemme lähetyskäskyn noudattamisen olleen Pyhässä hengessä kulkevien kristittyjen elämän sisältönä, niin olisihan vastoin kaikkeaa logiikkaa ajatella, ettei sanomaa Jeesuksesta ja ristin työstä viety "kaikkeen maailmaan" ja "maan ääriin", Suomeenkin asti.
(Markus 16:15-16 ja Apt. 1:8)
Siunausta !