menetänkö asumisoikeuden omakotitaloon, jos muutan VUOKRAasuntoon?

Maistraatissa käytetty paperi asumisoikeudesta. Avioliitossa oltu parikymmentä vuotta. Tekstiä en tarkalleen muista, mitä sopimuksessa on. Paperi on kirjanpitäjällä.
Mies elossa. Asumme ns. rintamamiestyylisessä omakotitalossa, miehen omistama.
Meillä on avioehto, molemmat pitävät omaisuutensa.
Eihän vuokralla asuminen ole minulle "omaisuutta"
Missä tarkalleen ottaen mainitaan tuo asuminen muualla, että selkeästi tulee esille vuokralla asuminen?
On esim. mainittu, että voi omistaa useampiakin yksiöitä, eikä se vaikuta haltijuuteen. Koska talo on suurempiarvoinen, missä leski on asunut ja on haltijana.
Jos näin on, kannattaisi omistaa pikkuruinen yksiö...? No, yksiötä en ole ostamassa.

"Mutta on katsottu, että myös vuokralle muuttaminen purkaa asumisoikeuden."

L-höppänän disinfoa jälleen!

Höpön lainaamassa perintökaaren säännöksessä ei ole kysymys ASUMISOIKEUDESTA, vaan asunnon HALLINTAOIKEUDESTA ("eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan ..."), mikä on asumista laajempi oikeus. Siihen kuuluu muun ohessa se, että avioleski voi muuttaa pois ja panna asunnon vuokralle - keneltäkään lupaa kysymättä - ja pitää vuokratulon itsellään. Vastaavasti leski voi irtisanoa vuokrasuhteen ja muuttaa po. asuntoon takaisin, jos niin haluaa.

Jälleen osoitus siitä, että L-höpön kommentit ovat sekoitus totta ja tarua. Luottakoon niihin ken haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Maistraatissa käytetty paperi asumisoikeudesta. Avioliitossa oltu parikymmentä vuotta. Tekstiä en tarkalleen muista, mitä sopimuksessa on. Paperi on kirjanpitäjällä.
Mies elossa. Asumme ns. rintamamiestyylisessä omakotitalossa, miehen omistama.
Meillä on avioehto, molemmat pitävät omaisuutensa.
Eihän vuokralla asuminen ole minulle "omaisuutta"
Missä tarkalleen ottaen mainitaan tuo asuminen muualla, että selkeästi tulee esille vuokralla asuminen?
On esim. mainittu, että voi omistaa useampiakin yksiöitä, eikä se vaikuta haltijuuteen. Koska talo on suurempiarvoinen, missä leski on asunut ja on haltijana.
Jos näin on, kannattaisi omistaa pikkuruinen yksiö...? No, yksiötä en ole ostamassa.

Lue lisää

Tämäpä asia ei oikein etene ennen kun on tieto sopimuksen sanasisällöstä ja oikeamminhan tuollaista sopimusta ei tarvitse kun on lakilähtöisesti oikeus hallita omaisuutta ja jakamattomussuoja asumiseen, eli jälkeenjäänyt saa pitää yhteisenä pidetyn kodin jakovaatimuksesta huolimatta hallinnassaan.

Tuota lain kohtaa tulkitaan hiukka väärinkin, koska oikeammin se tarkoittaa sitä, että jos eloonjääneellä ei ole asumiseen soveltuvaa varallisuutta eli asuntoa, oli se millainen tahansa, niin tällöin väistyy hallintahallinth

Anonyymi kirjoitti:

"Mutta on katsottu, että myös vuokralle muuttaminen purkaa asumisoikeuden."

L-höppänän disinfoa jälleen!

Höpön lainaamassa perintökaaren säännöksessä ei ole kysymys ASUMISOIKEUDESTA, vaan asunnon HALLINTAOIKEUDESTA ("eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan ..."), mikä on asumista laajempi oikeus. Siihen kuuluu muun ohessa se, että avioleski voi muuttaa pois ja panna asunnon vuokralle - keneltäkään lupaa kysymättä - ja pitää vuokratulon itsellään. Vastaavasti leski voi irtisanoa vuokrasuhteen ja muuttaa po. asuntoon takaisin, jos niin haluaa.

Jälleen osoitus siitä, että L-höpön kommentit ovat sekoitus totta ja tarua. Luottakoon niihin ken haluaa.

Lue lisää

Kävisit sinäkin kotonasi joskus.

Luetaanpa nyt isin kanssa ja isi viisoo oikein jotta ymmärrät sitten aikuisena, siis jos talonmiehellä on ollut tervepäiset paukut.


"1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu (eli koko omaisuuden testamenttaus kumoaa kohdan, kuin myös jakovaatimus, ymmärsittekö? Ette, minkä arvasinkin.)

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn
(siis ainoastaan vain yhteisenä kotina käytetyn, eli sellainen missä he ovatkin asuneet, eli ei siis omista sitä, eikä ole tarvinnutkaan omistaa ja joka tarkoittaa siis myöskin vuokrattua asuntoa ( tämän ilmentää sanat: "TAI MUUN jäämistöön kuuluvan asumiseen soveltuvan" eli yhteisenä kotina käytetyn EI TARVITSE kuulua jäämistöön, vaan jos omistuksessa on ollut asumiseen soveltuva, niin hallintaoikeus kohdistuu siihen) .

Eli tarkoittaa samalla hallinnalla sitä, ETTEI TUO ASUNTO SIIRRY LESKEN OMISTUKSEEN, vaan hallintaan, eli samoin kuin autolla voi olla omistaja, että hallintaoikeuden omaava, eli hallintaoikeuden omaava saa käyttää kuin omaansa, muttei voi ilman omistajan lupaa, MYYDÄ, VUOKRATA TAI LAINATA), koska se ilmenee saman PK3lku ("1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.

Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on !!!oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä!!! (eli tässä siis puolet omaisuudesta on siis ainoastaan hallinnassa ja eloon jäänyt lapseton leski, ei voi myydä, hävittää taikka muutoin aiheuttaa omaisuuden arvon alenemista, vaan joutuu korvaamaan, eli omaisuudella on siis lapsettoman aviopuolison kuoltua myös muita omistajia joilla sanomista omaisuuden käytöstä (vertaa ajoneuvo, omistaja/haltija) eli myöskään ei voi vuokrata ja muuttaa itse asuun vuokralle, koska monia syitä ettei voi, oikeat omistajat kieltää, omaisuuden arvo voi alentua vääränkäytön takia taikka tuhotaan muulla tavoin, jne jne.))

, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä. !!!Älköön eloonjäänyt puoliso testamentilla määrätkö siitä !!!!
( eli ei esim. ei voi myydäkkään tai luovuttaa/vuokrata tai testamentata asuntoa, koska sillä on muitakin omistajia)
mitä siten on tuleva ensiksi kuolleen perillisille".

Tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon",

!!!jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen!!!.

Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan" . ( Tässä tuo jollei sana on myös poikkeava eli jos eloonjääneen varallisuuteen KUULUU asumiseen soveltuva, niin tekee poikkeuksen hallintaan joka kumoaa hallinnan yhteisenä kotina käytettyyn, eli se ei omaa enään jakamattomuussuojaa EIKÄ JÄÄ EDESMENNEEN jäämistöstä lesken asumiseen eli käyttöön.

Tuo hallinta ei ole VERRANNOLLINEN omistamiseen, vaan omistajat ovat joko muut perilliset, eli rintaperilliset ja lapsettomien kohdalla MUUT perintöön oikeutetut ja avioleski JOS ON OMISTANUT asunnosta puolet yhdessä edesmenneen kanssa.

Nyt lyhyt loppukaneetti, opetelkaa ymmärtään käsitteet ja lukemanne.

Mikti ette ymmalla yktinkertaitta tektii??

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Tämäpä asia ei oikein etene ennen kun on tieto sopimuksen sanasisällöstä ja oikeamminhan tuollaista sopimusta ei tarvitse kun on lakilähtöisesti oikeus hallita omaisuutta ja jakamattomussuoja asumiseen, eli jälkeenjäänyt saa pitää yhteisenä pidetyn kodin jakovaatimuksesta huolimatta hallinnassaan.

Tuota lain kohtaa tulkitaan hiukka väärinkin, koska oikeammin se tarkoittaa sitä, että jos eloonjääneellä ei ole asumiseen soveltuvaa varallisuutta eli asuntoa, oli se millainen tahansa, niin tällöin väistyy hallintahallinth

Lue lisää

"oikeammin se tarkoittaa sitä, että jos eloonjääneellä ei ole asumiseen soveltuvaa varallisuutta eli asuntoa, oli se millainen tahansa, niin tällöin väistyy hallintahallinth"

Ei suinkaan noin, että "oli se millainen tahansa".

Ensinnäkin tuon lesken varallisuuden tulee olla asunto. Jos varallisuus on vaikka rahaa, se ei vaikuta lesken hallintaoikeuteen.

Toiseksi lesken omistaman asunnon tulee olla, ei vain "asumiseen soveltuva", vaan nimenomaan "puolison kodiksi sopiva" asunto. Tällöin vertauskohtana on puolisoiden yhdessä asuma asunto, eli puolison asumisen taso ei saa siitä olennaisesti huonontua, jotta asunto voitaisiin katsoa puolison kodiksi sopivaksi.

Mutta nythän ei ole laisinkaan kysymys perintökaaresta, kun puolisot elävät. Kysymys on siitä, mitä sopimuksessa on sovittu. AP pyytäköön kirjanpitäjältä kopion sopimuksesta. Muutoin on aivan turha spekuloida asiaa enempää.

Anonyymi kirjoitti:

"oikeammin se tarkoittaa sitä, että jos eloonjääneellä ei ole asumiseen soveltuvaa varallisuutta eli asuntoa, oli se millainen tahansa, niin tällöin väistyy hallintahallinth"

Ei suinkaan noin, että "oli se millainen tahansa".

Ensinnäkin tuon lesken varallisuuden tulee olla asunto. Jos varallisuus on vaikka rahaa, se ei vaikuta lesken hallintaoikeuteen.

Toiseksi lesken omistaman asunnon tulee olla, ei vain "asumiseen soveltuva", vaan nimenomaan "puolison kodiksi sopiva" asunto. Tällöin vertauskohtana on puolisoiden yhdessä asuma asunto, eli puolison asumisen taso ei saa siitä olennaisesti huonontua, jotta asunto voitaisiin katsoa puolison kodiksi sopivaksi.

Mutta nythän ei ole laisinkaan kysymys perintökaaresta, kun puolisot elävät. Kysymys on siitä, mitä sopimuksessa on sovittu. AP pyytäköön kirjanpitäjältä kopion sopimuksesta. Muutoin on aivan turha spekuloida asiaa enempää.

Lue lisää

Aloitus on perintö ja testamentti osiossa, tiedustelu on ennakointia ja koskettaa perintökaaren hallintaoikeutta.

Huomioikaamme perintökaarta, " hallintaan YHTEISENÄ KOTINA pidetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison !!kodiksi sopivan asunnon!!,

!!!jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen!!!".

Eli lyhyesti tarkoittaan ainoastaa kodksi sopivan, ei siis vastaava kun on ollut yhteisenä kotina pidetty, eli jos yhteisenä kotina on pidetty vuokrattua 300m² asuntoa, niin pitää löytyä vastaava??

Niinks??

Ehei, vaan jos jäämistössä on asumiseen soveltuva, niin hallintaoikeus siirtyy siihen, MUTTA kun ja jos lesken varallisuuteen kuuluu 35m² yksiö, leskeksi jäänyt siirtyy asumaan sinne ja tällön palautuu tuo vuokrattu 300m² asunto vuokralleantajan hallintaan.

Perintökaari yksinkertaista tekstiä, kuin ette ymmärrä lukemaanne, onko rahat noin helekutin vähissä? Älkää eläkö kuin siat mansikkamaalla..


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"oikeammin se tarkoittaa sitä, että jos eloonjääneellä ei ole asumiseen soveltuvaa varallisuutta eli asuntoa, oli se millainen tahansa, niin tällöin väistyy hallintahallinth"

Ei suinkaan noin, että "oli se millainen tahansa".

Ensinnäkin tuon lesken varallisuuden tulee olla asunto. Jos varallisuus on vaikka rahaa, se ei vaikuta lesken hallintaoikeuteen.

Toiseksi lesken omistaman asunnon tulee olla, ei vain "asumiseen soveltuva", vaan nimenomaan "puolison kodiksi sopiva" asunto. Tällöin vertauskohtana on puolisoiden yhdessä asuma asunto, eli puolison asumisen taso ei saa siitä olennaisesti huonontua, jotta asunto voitaisiin katsoa puolison kodiksi sopivaksi.

Mutta nythän ei ole laisinkaan kysymys perintökaaresta, kun puolisot elävät. Kysymys on siitä, mitä sopimuksessa on sovittu. AP pyytäköön kirjanpitäjältä kopion sopimuksesta. Muutoin on aivan turha spekuloida asiaa enempää.

Lue lisää

Olipas tämä hienoimmista hienoin selvennys ja itsellään selvyys eli mitä tällä: " Ensinnäkin tuon lesken varallisuuden tulee olla asunto. Jos varallisuus on vaikka rahaa, se ei vaikuta lesken hallintaoikeuteen" yritettiin sanoa??


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Aloitus on perintö ja testamentti osiossa, tiedustelu on ennakointia ja koskettaa perintökaaren hallintaoikeutta.

Huomioikaamme perintökaarta, " hallintaan YHTEISENÄ KOTINA pidetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison !!kodiksi sopivan asunnon!!,

!!!jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen!!!".

Eli lyhyesti tarkoittaan ainoastaa kodksi sopivan, ei siis vastaava kun on ollut yhteisenä kotina pidetty, eli jos yhteisenä kotina on pidetty vuokrattua 300m² asuntoa, niin pitää löytyä vastaava??

Niinks??

Ehei, vaan jos jäämistössä on asumiseen soveltuva, niin hallintaoikeus siirtyy siihen, MUTTA kun ja jos lesken varallisuuteen kuuluu 35m² yksiö, leskeksi jäänyt siirtyy asumaan sinne ja tällön palautuu tuo vuokrattu 300m² asunto vuokralleantajan hallintaan.

Perintökaari yksinkertaista tekstiä, kuin ette ymmärrä lukemaanne, onko rahat noin helekutin vähissä? Älkää eläkö kuin siat mansikkamaalla..


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

"Aloitus on perintö ja testamentti osiossa, tiedustelu on ennakointia ja koskettaa perintökaaren hallintaoikeutta."

Näin sanoo ..... kukapa muu kuin L-höpsö.

Aloittaja viittaa hänen ja aviomiehen keskinäiseen sopimukseen asumisoikeudesta kummankin puolison eläessä, ei testamenttiin tai perintökaaren 3 luvun säännöksiin. Jotta ap:lle voitaisiin vastata, tarvitaan siis parempi selko sopimuksen sisällöstä.

Ja: kysymys on sekä yhteisen asunnon että lesken omistaman asunnon osalta omistusasunnosta. L-höppänän tulkinnat edustavat jälleen hänen omia sekoilujaan. Perintökaaressa ei käsitellä vuokra-asuntoja!

Anonyymi kirjoitti:

"Aloitus on perintö ja testamentti osiossa, tiedustelu on ennakointia ja koskettaa perintökaaren hallintaoikeutta."

Näin sanoo ..... kukapa muu kuin L-höpsö.

Aloittaja viittaa hänen ja aviomiehen keskinäiseen sopimukseen asumisoikeudesta kummankin puolison eläessä, ei testamenttiin tai perintökaaren 3 luvun säännöksiin. Jotta ap:lle voitaisiin vastata, tarvitaan siis parempi selko sopimuksen sisällöstä.

Ja: kysymys on sekä yhteisen asunnon että lesken omistaman asunnon osalta omistusasunnosta. L-höppänän tulkinnat edustavat jälleen hänen omia sekoilujaan. Perintökaaressa ei käsitellä vuokra-asuntoja!

Lue lisää

Et tainnutkaan ymmärtää edes aloitusta??

Jos ja kun ovat asumassa rintamamies talossa, niin on ennakkoon kysymässä, "säilyykö hänen asumisoikeutensa jos hän muuttaa asumaan vuokralle (ei avioero) ja ukko kupsahtaa kesken kaiken kun hän on asumassa vuokralla , heillä kyllä on asumisoikeus-sopimus joka takaa asumisoikeuden, mutta päteekö se silloin tuo sopimus".

Teemme näin jotta molemmat saavat asumistuen ja toisen tuloja ei huomioitaisi asumistukea laskettaessa ja että, jos hakee pienen eläkkeen lisäksi toimeentulotukea, kun tällöin ei lasketa kuin yhden tulot

Voi hyvää päivää tuo lukemansa ymmärtäminen, kun se joillekkin on helppoa, mutta useimmille ylitsepääsemättömän vaikeaa.

Tuohan oli aloituksessa luettavissa mistä on kyse.

Eli ennakkoon tiedustelee asiaa.

Huooooooohhh.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

"Aloitus on perintö ja testamentti osiossa, tiedustelu on ennakointia ja koskettaa perintökaaren hallintaoikeutta."

Näin sanoo ..... kukapa muu kuin L-höpsö.

Aloittaja viittaa hänen ja aviomiehen keskinäiseen sopimukseen asumisoikeudesta kummankin puolison eläessä, ei testamenttiin tai perintökaaren 3 luvun säännöksiin. Jotta ap:lle voitaisiin vastata, tarvitaan siis parempi selko sopimuksen sisällöstä.

Ja: kysymys on sekä yhteisen asunnon että lesken omistaman asunnon osalta omistusasunnosta. L-höppänän tulkinnat edustavat jälleen hänen omia sekoilujaan. Perintökaaressa ei käsitellä vuokra-asuntoja!

Lue lisää

Mittee se ol?

Lukkooppa tarkkoon perintökaaren kohta, " yhteisenä kotina pidetty TAI MUU jäämistöön kuuluva kodiksi sopiva"

Eli kotina pidetty VOI MYÖS OLLA asokoti, vuokrakoti, MISSÄ PARISKUNTA eläessään asuneet ja pitäneet KOTINAAN, eli sen kodin ei tarvitse olla hartiapankkitalo, ostettu osakehuoneisto tai muu oma omisteinen asunto.

Ymmärrätkö, ei muutoin olisi ilmaistu noin, koska haluttiin turvata leskeksi jääneen asuminen, jos ovat asuneet vuokralla, mutta jäämistöön on kuulunut kesämökkinä pidetty edesmenneen KOTITALO, tai kesähuvila joka talviasuttava ja ota huomioon vuosi milloin perintökaari laadittu.


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Mittee se ol?

Lukkooppa tarkkoon perintökaaren kohta, " yhteisenä kotina pidetty TAI MUU jäämistöön kuuluva kodiksi sopiva"

Eli kotina pidetty VOI MYÖS OLLA asokoti, vuokrakoti, MISSÄ PARISKUNTA eläessään asuneet ja pitäneet KOTINAAN, eli sen kodin ei tarvitse olla hartiapankkitalo, ostettu osakehuoneisto tai muu oma omisteinen asunto.

Ymmärrätkö, ei muutoin olisi ilmaistu noin, koska haluttiin turvata leskeksi jääneen asuminen, jos ovat asuneet vuokralla, mutta jäämistöön on kuulunut kesämökkinä pidetty edesmenneen KOTITALO, tai kesähuvila joka talviasuttava ja ota huomioon vuosi milloin perintökaari laadittu.


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

L-höppänän tyypillistä sekoilua jälleen!!!

"Lukkooppa tarkkoon perintökaaren kohta, " yhteisenä kotina pidetty TAI MUU jäämistöön kuuluva kodiksi sopiva""

Kaiken muu vajavuuden lisäksi L-höpö taitaa olla myös sanasokea. Tyyppi on lainaavinaan lakitekstiä, mutta ei näe oleellista:
1) Kysymys on lesken OMISTUSASUNNOSTA.
2) Ei riitä, että ko. asunto on "kodiksi sopiva", sen tulee olla kyseisen "lesken kodiksi sopiva" eli tasoltaan yhteistä kotia vastaava.

Tässä malliksi Veronmaksajien juristin vastaus:

"Lain mukaista asumisoikeutta ei myöskään ole, jos leski =>omistaa<=samalla paikkakunnalla =>vastaavantasoisen<= asunnon. Tällöin perillisten tulee vedota tähän seikkaan, jos he haluavat riitauttaa asian." https://www.taloustaito.fi/koti/vaikuttaako-avioehto-lesken-oikeuteen-jaada-asumaan-yhteiseen-kotiin/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko#5500ecb1

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänän tyypillistä sekoilua jälleen!!!

"Lukkooppa tarkkoon perintökaaren kohta, " yhteisenä kotina pidetty TAI MUU jäämistöön kuuluva kodiksi sopiva""

Kaiken muu vajavuuden lisäksi L-höpö taitaa olla myös sanasokea. Tyyppi on lainaavinaan lakitekstiä, mutta ei näe oleellista:
1) Kysymys on lesken OMISTUSASUNNOSTA.
2) Ei riitä, että ko. asunto on "kodiksi sopiva", sen tulee olla kyseisen "lesken kodiksi sopiva" eli tasoltaan yhteistä kotia vastaava.

Tässä malliksi Veronmaksajien juristin vastaus:

"Lain mukaista asumisoikeutta ei myöskään ole, jos leski =>omistaa<=samalla paikkakunnalla =>vastaavantasoisen<= asunnon. Tällöin perillisten tulee vedota tähän seikkaan, jos he haluavat riitauttaa asian." https://www.taloustaito.fi/koti/vaikuttaako-avioehto-lesken-oikeuteen-jaada-asumaan-yhteiseen-kotiin/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko#5500ecb1

Lue lisää

Öööö, oliko tuo JURISTIN TULKINTA JA OMA MIELIPIDE vaiko suoraan laista, jos aiempi, niin silloin se ei le laki, jos taas laista, niin silloin se on niin, eli esitä lainkohta jossa selkeästi ilmaistaan, VASTAAVA eli tästä: "
1 a § (25.2.1983/209)

Eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison !!!!!!kodiksi sopivan asunnon!!!!!!!, jollei !!!!!!kodiksi sopivaa asuntoa!!!!! sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan".
JOLLEI TULE TÄNNE esitystä kphdasta, niin kantsisko olla kirjoittamatta mitään??

Minun nähdäkseni laki ei vaadi asunnon olevan vastaava, eli yksiökn on aivan sopiva kodiksi eli leski ei voi vedota, ettei omistamani asunto ole kuin kotina pidetty 500neliön kartanorakennus, joten asun täällä kartanossa.

Järkeä nyt järvelle pikkupiltti ja märise lujempaa

Muistutan, perustuslain 2§ 3mom. meinaan kun se oikeusistuin edustaa julkista valtaa.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Mitä ap. kirjoittikaan, ei avioeroa kuitenkaan. Itsekö T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V, TEKI ALOITUKSEN, että saa Vääntää ja vääntää?

Vai tuollainen sopimus, eli ns. Syytinkisopimus.

Syytinkejä tehtiin ennen aikaan kun jäi pojan/tyttären elossa oleva vanhempi/molemmat asumaan ilman vuokraa mutta ylöspidolla ja talo jäi sitten jommalle kummalle kun syytingin tehnyt oli edesmennyt.

Sopimus kuitenkin poikkeaa tuosta siltä osin, että talo on myyty rasitteelisena eli rasite on tuo asumisoikeus tai talo on luovutettu tilan jatkajalle eli kyseessä on maatilan päärakennus.

Tuossa on se, että jos nyt muuttaa vuokralle, niin asumisoikeus katkeaa ja johtuu tästä tekstistä: "sovittu että xx.llä on oikeus asua ja hallinnoida ko. kotia os. xx, taloa, ympäristö tontteineen, ulkorakennukset, tie tontille, !!!niin kauan kuin xx haluaa!!!!".

Eli kun lähtee muualle vuokralle, niin se on ilmaus asumishalukkuudettomuudesta eli asumisoikeus lakkaa.

Mutta kenen nimiin tuo sopimus on tehty, aloittajan vaiko puolison?

Vaiko ketkä tässä on sopijapuolet, koska aloituksessa ilmaisitte teidän ja miehenne tehneen tuon sopimuksen, niin mistä oikeasti on kyse??


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Vai tuollainen sopimus, eli ns. Syytinkisopimus.

Syytinkejä tehtiin ennen aikaan kun jäi pojan/tyttären elossa oleva vanhempi/molemmat asumaan ilman vuokraa mutta ylöspidolla ja talo jäi sitten jommalle kummalle kun syytingin tehnyt oli edesmennyt.

Sopimus kuitenkin poikkeaa tuosta siltä osin, että talo on myyty rasitteelisena eli rasite on tuo asumisoikeus tai talo on luovutettu tilan jatkajalle eli kyseessä on maatilan päärakennus.

Tuossa on se, että jos nyt muuttaa vuokralle, niin asumisoikeus katkeaa ja johtuu tästä tekstistä: "sovittu että xx.llä on oikeus asua ja hallinnoida ko. kotia os. xx, taloa, ympäristö tontteineen, ulkorakennukset, tie tontille, !!!niin kauan kuin xx haluaa!!!!".

Eli kun lähtee muualle vuokralle, niin se on ilmaus asumishalukkuudettomuudesta eli asumisoikeus lakkaa.

Mutta kenen nimiin tuo sopimus on tehty, aloittajan vaiko puolison?

Vaiko ketkä tässä on sopijapuolet, koska aloituksessa ilmaisitte teidän ja miehenne tehneen tuon sopimuksen, niin mistä oikeasti on kyse??


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Sopimus on tehty koskemaan minua. Allekirjoitukset on molemmilta. Eihän mieheni tarvitse mitään erillistä sopimusta, hän omistaa ko. tilan ja meillä on avioehto.
Sopimuksessa mainitaan myös, että jos hän joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon, takaa sopimus minulle asumis/hallintaoikeuden. Hänellä on llapsi, ei yhteinen. Joka luonnollisesti haluaa myydä kyseisen talon isänsä kuoleman takia. Niin uskon.

Elikkä, yhteenvetona: jos muutan vuokralle, menetän asumis/ hallintaoikeuden.
Näin voisin tulkita saamaani palautetta.

Anonyymi kirjoitti:

Sopimus on tehty koskemaan minua. Allekirjoitukset on molemmilta. Eihän mieheni tarvitse mitään erillistä sopimusta, hän omistaa ko. tilan ja meillä on avioehto.
Sopimuksessa mainitaan myös, että jos hän joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon, takaa sopimus minulle asumis/hallintaoikeuden. Hänellä on llapsi, ei yhteinen. Joka luonnollisesti haluaa myydä kyseisen talon isänsä kuoleman takia. Niin uskon.

Elikkä, yhteenvetona: jos muutan vuokralle, menetän asumis/ hallintaoikeuden.
Näin voisin tulkita saamaani palautetta.

Lue lisää

Kyllä, aloituksenne sen verran epäselvä ja väärässä osiossa, ettei voinut antaa heti oikeaa vastausta.

Esim. aloituksenne, "yleensä mainitaan jos omistaa asunnon muualla, ei menetä hallintaoikeutta ~", hämäsi luulemaan myös perntökaaressa olevaan hallntaoikeuteen ja täten ottamaan asian perintökaaren mukaisena ennakointitiedusteluna (mitä se ehkä myöskin oli ja sopimus on tehty sille varalle jos miehenne kuolee teitä ennemmin ja hänen aiemmasta liitosta oleva perillinen häätää lainvastaisesti teidät asumasta kyseisestä kiinteistöstä).

Kuten jo aiemmassa kommentissa kirjoitin, "jos sopimus sisältää poikkeavan klausuulin" ja siellähän olikin, "niin kauan kuin haluaa", on juurikin poikkeava eli vuokralle meneminen on tahdon ilmaisu haluamisesta asua muualla, joten tuo kohta lakkauttaa asumisoikeuden.

Ihmettelen kuitenkin tuota sopimusta ja sen tekoa, koska perintökaareen on kirjattu lesken asumissuoja, ettekä ole eroamassa nyt (tekstinne aloituksessa ilmaisi asian), niin miksi tuo sopimus on tehty ja siinä olisi voinut olla asumisoikeudesta parempi ilmaisu näin, "asua elämänsä loppuun asti", niin tällöin asumisoikeutenne olisi ollut pysyvä ja säilynyt vaikka olisitte muuttaneet asumaan vuokralle ja miehenne kuoltua olisitte palanneet takaisin asumaan kyseiseen kiinteistöön.

Vimeisimmästänne selvisi myöskin olevanne miehenne kanssa uusiopari ja tuo sopimus tehty aiemman liiton lapsen vuoksi, joten ehdotukseni on, että otatte yhteyttä DVT-toimistoon (ent. maistraatti) miehenne kanssa ja menette sinne muuttaen tuon mainitun kohdan alempana ehdottamaani, koska se takaa oikeutenne asumiseen vaikka asuisitte vuokralla väliaikaisesti.

Tällöin ette joutuisi edes vääntään perintökaaren mukaisesta asumisoikeudesta myöhemminkään.

Koska, jos nyt muuttaisitte olosuhteiden vuoksi väliaikaisesti vuokralle, niin mitä ilmeisimmin miehenne lapsi ottaisi esiin tuon sopimuksenne mukaisen "asua niin kauan kuin haluaa", osoituksena asumishalukkuutenne päättymisenä koska olette muuttaneet vuokralle ja täten evätä leskenoikeuden asumiseen.

Myöskin huomionarvoisena seikkana on se kuinka tulkitaan vuokralla asuminen lakiin ja erityisesti perintökaaren kohtaan leskenasumisoikeuteen nähden, koska perintökaari sanoo, "yhteisenä kotina pidetyn ~", niin yhteisenä pidetty koti lakkaa olemasta, koska toinen puoliso muuttaa vuokralle, vaikkei kyse olekkaan avioero, mutta kyse on kuitenkin asumiserosta


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, aloituksenne sen verran epäselvä ja väärässä osiossa, ettei voinut antaa heti oikeaa vastausta.

Esim. aloituksenne, "yleensä mainitaan jos omistaa asunnon muualla, ei menetä hallintaoikeutta ~", hämäsi luulemaan myös perntökaaressa olevaan hallntaoikeuteen ja täten ottamaan asian perintökaaren mukaisena ennakointitiedusteluna (mitä se ehkä myöskin oli ja sopimus on tehty sille varalle jos miehenne kuolee teitä ennemmin ja hänen aiemmasta liitosta oleva perillinen häätää lainvastaisesti teidät asumasta kyseisestä kiinteistöstä).

Kuten jo aiemmassa kommentissa kirjoitin, "jos sopimus sisältää poikkeavan klausuulin" ja siellähän olikin, "niin kauan kuin haluaa", on juurikin poikkeava eli vuokralle meneminen on tahdon ilmaisu haluamisesta asua muualla, joten tuo kohta lakkauttaa asumisoikeuden.

Ihmettelen kuitenkin tuota sopimusta ja sen tekoa, koska perintökaareen on kirjattu lesken asumissuoja, ettekä ole eroamassa nyt (tekstinne aloituksessa ilmaisi asian), niin miksi tuo sopimus on tehty ja siinä olisi voinut olla asumisoikeudesta parempi ilmaisu näin, "asua elämänsä loppuun asti", niin tällöin asumisoikeutenne olisi ollut pysyvä ja säilynyt vaikka olisitte muuttaneet asumaan vuokralle ja miehenne kuoltua olisitte palanneet takaisin asumaan kyseiseen kiinteistöön.

Vimeisimmästänne selvisi myöskin olevanne miehenne kanssa uusiopari ja tuo sopimus tehty aiemman liiton lapsen vuoksi, joten ehdotukseni on, että otatte yhteyttä DVT-toimistoon (ent. maistraatti) miehenne kanssa ja menette sinne muuttaen tuon mainitun kohdan alempana ehdottamaani, koska se takaa oikeutenne asumiseen vaikka asuisitte vuokralla väliaikaisesti.

Tällöin ette joutuisi edes vääntään perintökaaren mukaisesta asumisoikeudesta myöhemminkään.

Koska, jos nyt muuttaisitte olosuhteiden vuoksi väliaikaisesti vuokralle, niin mitä ilmeisimmin miehenne lapsi ottaisi esiin tuon sopimuksenne mukaisen "asua niin kauan kuin haluaa", osoituksena asumishalukkuutenne päättymisenä koska olette muuttaneet vuokralle ja täten evätä leskenoikeuden asumiseen.

Myöskin huomionarvoisena seikkana on se kuinka tulkitaan vuokralla asuminen lakiin ja erityisesti perintökaaren kohtaan leskenasumisoikeuteen nähden, koska perintökaari sanoo, "yhteisenä kotina pidetyn ~", niin yhteisenä pidetty koti lakkaa olemasta, koska toinen puoliso muuttaa vuokralle, vaikkei kyse olekkaan avioero, mutta kyse on kuitenkin asumiserosta


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Voitko kertoa asiasi lyhyemmin? Mitä yritit sanoa?

Anonyymi kirjoitti:

Voitko kertoa asiasi lyhyemmin? Mitä yritit sanoa?

Tehän sen jo kerroittekin.
Voe kläppii ku ottooki piähä, oesit pysynnä vua siivojjan, ee tarttis tiällä änkkyröörä

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä, aloituksenne sen verran epäselvä ja väärässä osiossa, ettei voinut antaa heti oikeaa vastausta.

Esim. aloituksenne, "yleensä mainitaan jos omistaa asunnon muualla, ei menetä hallintaoikeutta ~", hämäsi luulemaan myös perntökaaressa olevaan hallntaoikeuteen ja täten ottamaan asian perintökaaren mukaisena ennakointitiedusteluna (mitä se ehkä myöskin oli ja sopimus on tehty sille varalle jos miehenne kuolee teitä ennemmin ja hänen aiemmasta liitosta oleva perillinen häätää lainvastaisesti teidät asumasta kyseisestä kiinteistöstä).

Kuten jo aiemmassa kommentissa kirjoitin, "jos sopimus sisältää poikkeavan klausuulin" ja siellähän olikin, "niin kauan kuin haluaa", on juurikin poikkeava eli vuokralle meneminen on tahdon ilmaisu haluamisesta asua muualla, joten tuo kohta lakkauttaa asumisoikeuden.

Ihmettelen kuitenkin tuota sopimusta ja sen tekoa, koska perintökaareen on kirjattu lesken asumissuoja, ettekä ole eroamassa nyt (tekstinne aloituksessa ilmaisi asian), niin miksi tuo sopimus on tehty ja siinä olisi voinut olla asumisoikeudesta parempi ilmaisu näin, "asua elämänsä loppuun asti", niin tällöin asumisoikeutenne olisi ollut pysyvä ja säilynyt vaikka olisitte muuttaneet asumaan vuokralle ja miehenne kuoltua olisitte palanneet takaisin asumaan kyseiseen kiinteistöön.

Vimeisimmästänne selvisi myöskin olevanne miehenne kanssa uusiopari ja tuo sopimus tehty aiemman liiton lapsen vuoksi, joten ehdotukseni on, että otatte yhteyttä DVT-toimistoon (ent. maistraatti) miehenne kanssa ja menette sinne muuttaen tuon mainitun kohdan alempana ehdottamaani, koska se takaa oikeutenne asumiseen vaikka asuisitte vuokralla väliaikaisesti.

Tällöin ette joutuisi edes vääntään perintökaaren mukaisesta asumisoikeudesta myöhemminkään.

Koska, jos nyt muuttaisitte olosuhteiden vuoksi väliaikaisesti vuokralle, niin mitä ilmeisimmin miehenne lapsi ottaisi esiin tuon sopimuksenne mukaisen "asua niin kauan kuin haluaa", osoituksena asumishalukkuutenne päättymisenä koska olette muuttaneet vuokralle ja täten evätä leskenoikeuden asumiseen.

Myöskin huomionarvoisena seikkana on se kuinka tulkitaan vuokralla asuminen lakiin ja erityisesti perintökaaren kohtaan leskenasumisoikeuteen nähden, koska perintökaari sanoo, "yhteisenä kotina pidetyn ~", niin yhteisenä pidetty koti lakkaa olemasta, koska toinen puoliso muuttaa vuokralle, vaikkei kyse olekkaan avioero, mutta kyse on kuitenkin asumiserosta


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

"koska perintökaari sanoo, "yhteisenä kotina pidetyn ~", niin yhteisenä pidetty koti lakkaa olemasta, koska toinen puoliso muuttaa vuokralle"

Perintökaari sanoo näin:
"eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, ..."

Nyt po. asuntoa on käytetty ("yhteisenä kotina käytetyn") yhteisenä kotina. Perintökaari ei edellytä, että käyttämisen tulisi jatkua aviomiehen kuolemaan asti.

Anonyymi kirjoitti:

"koska perintökaari sanoo, "yhteisenä kotina pidetyn ~", niin yhteisenä pidetty koti lakkaa olemasta, koska toinen puoliso muuttaa vuokralle"

Perintökaari sanoo näin:
"eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, ..."

Nyt po. asuntoa on käytetty ("yhteisenä kotina käytetyn") yhteisenä kotina. Perintökaari ei edellytä, että käyttämisen tulisi jatkua aviomiehen kuolemaan asti.

Lue lisää

Kyllä vain edellyttää, kun vain osaisit ymmärtää lukemasi.
Perintökaari 3lku " 1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle ~~ 1 a § (25.2.1983/209)

==>>Eloonjäänyt puoliso<<== saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä ==>eloonjäänyt puoliso<<== saa pitää jakamattomana hallinnassaan ==>>puolisoiden yhteisenä<<== kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva



Yhteinen koti lakkaa olemasta kun toinen puoliso muuttaa pois.

Tuo laissa oleva sanamuoto tarkoittaa KUN TOINEN PUOLISO ON KUOLLUT ja sen kuoleman jälkeistä aikaa, kun molemmat asuivat saman katon alla eläessään.

Ei tilannetta jossa kumpikin elää ja toinen muuttaa eri asuntoon asumaan.

Ymmärrätkö sanat "puolisoiden YHTEISENÄ kotina käytetyn" ja sanat "eloonjäänyt puoliso", eli kun ovat asuneet yhdessä toisen kuolemaan asti ja puoliso on jäänyt asumaan yhteiseen kotiin, erona ei ole se, jos toinen joutuu hoitokotiin taikka kuolee sairaalahoidossa (kotiosoite ei muutu).

Huomioi vihkikaavan lauselma, "olemme kokoontuneet, jne jne. älköön kukaan eläväinen eroittako avioliittoon vihittyä pariskuntaa, vain jumalalla on se oikeus", jos nyt oikein muistan vihkikaavan, eli tarkoittaa kuolemaan asti.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vain edellyttää, kun vain osaisit ymmärtää lukemasi.
Perintökaari 3lku " 1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle ~~ 1 a § (25.2.1983/209)

==>>Eloonjäänyt puoliso<<== saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä ==>eloonjäänyt puoliso<<== saa pitää jakamattomana hallinnassaan ==>>puolisoiden yhteisenä<<== kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva



Yhteinen koti lakkaa olemasta kun toinen puoliso muuttaa pois.

Tuo laissa oleva sanamuoto tarkoittaa KUN TOINEN PUOLISO ON KUOLLUT ja sen kuoleman jälkeistä aikaa, kun molemmat asuivat saman katon alla eläessään.

Ei tilannetta jossa kumpikin elää ja toinen muuttaa eri asuntoon asumaan.

Ymmärrätkö sanat "puolisoiden YHTEISENÄ kotina käytetyn" ja sanat "eloonjäänyt puoliso", eli kun ovat asuneet yhdessä toisen kuolemaan asti ja puoliso on jäänyt asumaan yhteiseen kotiin, erona ei ole se, jos toinen joutuu hoitokotiin taikka kuolee sairaalahoidossa (kotiosoite ei muutu).

Huomioi vihkikaavan lauselma, "olemme kokoontuneet, jne jne. älköön kukaan eläväinen eroittako avioliittoon vihittyä pariskuntaa, vain jumalalla on se oikeus", jos nyt oikein muistan vihkikaavan, eli tarkoittaa kuolemaan asti.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Lisään omaani, eli nyt kun luetaan oikein, perintökaarta, niin milloin toisesta puolisosta tulee se eloonjäänyt?? Tulisiko hänestä silloin eloonjäänyt kun puoliso kuolee, eli eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan, no milloin, no silloin kun puoliso on kuollut.

No entäpä osoite? No laki vaatii, että osoitteen muutos on tehtävä viimeistään viikon päästä MUUTTAMISESTA, eli silloin kun olet kokonaan muuttanut kimpsuines ja kampsuinesi eri osoitteeseen.

No mitä on kun menee asumaan eri osoitteeseen vuokralle ja jollei omista kuin tuulenhuuhtoman pään, no se on muuttamista omaan kotiin, pois yhteisestä kodista.

Nyt kysymys, ettehän vain toimi lakialalla??

Olettehan vain pelkkä yksinkertaisen tietämätön mollukka taikka siivooja, toivottavasti.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Lisään omaani, eli nyt kun luetaan oikein, perintökaarta, niin milloin toisesta puolisosta tulee se eloonjäänyt?? Tulisiko hänestä silloin eloonjäänyt kun puoliso kuolee, eli eloonjäänyt saa pitää omaisuuden hallussaan, no milloin, no silloin kun puoliso on kuollut.

No entäpä osoite? No laki vaatii, että osoitteen muutos on tehtävä viimeistään viikon päästä MUUTTAMISESTA, eli silloin kun olet kokonaan muuttanut kimpsuines ja kampsuinesi eri osoitteeseen.

No mitä on kun menee asumaan eri osoitteeseen vuokralle ja jollei omista kuin tuulenhuuhtoman pään, no se on muuttamista omaan kotiin, pois yhteisestä kodista.

Nyt kysymys, ettehän vain toimi lakialalla??

Olettehan vain pelkkä yksinkertaisen tietämätön mollukka taikka siivooja, toivottavasti.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Miksi ihmeessä et sano asiaasi lyhyemmin ja täsmällisemmin? Ja aina unohdat jotakin!

Turhia sanoja ilman lopputulosta.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ihmeessä et sano asiaasi lyhyemmin ja täsmällisemmin? Ja aina unohdat jotakin!

Turhia sanoja ilman lopputulosta.

Aivan aivan, ymmärtämätön yrittää lukea ja siltikin yrittää laittaa turhan kommentin, esimerkkinä kommentti johon vastattu.

Mikään ei ole unohdettua, vaan täsmennettyä jotta kaltaisenne edes vähänkään ymmärtäisi, vaikkakin turhaahan se on täsmentää, muttä parasta on se, että aloittaja (siis te) sai tyhjentävän vastauksen ja asiassa ei epäselvyyttä enään ole.

Lopptulos taattu, taas turpiinne saitte, vongeruksestanne huolimatta.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Aivan aivan, ymmärtämätön yrittää lukea ja siltikin yrittää laittaa turhan kommentin, esimerkkinä kommentti johon vastattu.

Mikään ei ole unohdettua, vaan täsmennettyä jotta kaltaisenne edes vähänkään ymmärtäisi, vaikkakin turhaahan se on täsmentää, muttä parasta on se, että aloittaja (siis te) sai tyhjentävän vastauksen ja asiassa ei epäselvyyttä enään ole.

Lopptulos taattu, taas turpiinne saitte, vongeruksestanne huolimatta.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Ei se tilanteesi tuolla selittelyllä parane. Sä et vaan osaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä vain edellyttää, kun vain osaisit ymmärtää lukemasi.
Perintökaari 3lku " 1 §

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle ~~ 1 a § (25.2.1983/209)

==>>Eloonjäänyt puoliso<<== saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu.

Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä ==>eloonjäänyt puoliso<<== saa pitää jakamattomana hallinnassaan ==>>puolisoiden yhteisenä<<== kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva



Yhteinen koti lakkaa olemasta kun toinen puoliso muuttaa pois.

Tuo laissa oleva sanamuoto tarkoittaa KUN TOINEN PUOLISO ON KUOLLUT ja sen kuoleman jälkeistä aikaa, kun molemmat asuivat saman katon alla eläessään.

Ei tilannetta jossa kumpikin elää ja toinen muuttaa eri asuntoon asumaan.

Ymmärrätkö sanat "puolisoiden YHTEISENÄ kotina käytetyn" ja sanat "eloonjäänyt puoliso", eli kun ovat asuneet yhdessä toisen kuolemaan asti ja puoliso on jäänyt asumaan yhteiseen kotiin, erona ei ole se, jos toinen joutuu hoitokotiin taikka kuolee sairaalahoidossa (kotiosoite ei muutu).

Huomioi vihkikaavan lauselma, "olemme kokoontuneet, jne jne. älköön kukaan eläväinen eroittako avioliittoon vihittyä pariskuntaa, vain jumalalla on se oikeus", jos nyt oikein muistan vihkikaavan, eli tarkoittaa kuolemaan asti.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

L-höppänän logiikkaa jälleen.

"Yhteisenä kotina käytetyn asunnon" oikeasti = asunnon, jota KÄYTETTIIN tai OLI KÄYTETTY yhteisenä kotina. Se on siten voinut olla yhteinenä kotina aikaisemmin, mutta ei välttämättä enää toisen puolison kuoleman ajankohtana.

Anonyymi kirjoitti:

L-höppänän logiikkaa jälleen.

"Yhteisenä kotina käytetyn asunnon" oikeasti = asunnon, jota KÄYTETTIIN tai OLI KÄYTETTY yhteisenä kotina. Se on siten voinut olla yhteinenä kotina aikaisemmin, mutta ei välttämättä enää toisen puolison kuoleman ajankohtana.

Lue lisää

Tulkitse kuinka haluat, asunnoksenne koirankopin ulkoruokinnalla, kun ei kaltaisenne kapinen rakki parempaa saa.

Meikän päätä ei pakota uikutuksenne, koska lakihan se on johon se on kirjoitettu kuinka se on, eli puolison kuolemisen jälkeen eloon jäänyt hallinnoi omaisuutta ja yhteistä kotia, ei yhtään aikaisemmin.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Ei se tilanteesi tuolla selittelyllä parane. Sä et vaan osaa.

Turha, mitätön kommenttinne ei enempää tarvi ⚰️

Anonyymi kirjoitti:

Turha, mitätön kommenttinne ei enempää tarvi ⚰️

Kerrankin sanoit asiasi lyhyesti. Kiitos.

Anonyymi kirjoitti:

Tulkitse kuinka haluat, asunnoksenne koirankopin ulkoruokinnalla, kun ei kaltaisenne kapinen rakki parempaa saa.

Meikän päätä ei pakota uikutuksenne, koska lakihan se on johon se on kirjoitettu kuinka se on, eli puolison kuolemisen jälkeen eloon jäänyt hallinnoi omaisuutta ja yhteistä kotia, ei yhtään aikaisemmin.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

L-höpsö ei - tietenkään - ymmärrä, mistä nyt on kysymys: ei siitä, milloin yhteistä kotia hallinnoidaan, vaan siitä, mikä on laissa tarkoitettu "yhteinen koti".

Asunto on "yhteisenä kotina käytetty asunto", kun siinä on asuttu yhdessä. Yhteinen asuminen taas on voinut tapahtua toisen puolison kuollessa, mutta se on voinut tapahtua myös ennen sitä; molemmissa tapauksissa ko. asuntoa on käytetty yhteisenä kotina.

Anonyymi kirjoitti:

L-höpsö ei - tietenkään - ymmärrä, mistä nyt on kysymys: ei siitä, milloin yhteistä kotia hallinnoidaan, vaan siitä, mikä on laissa tarkoitettu "yhteinen koti".

Asunto on "yhteisenä kotina käytetty asunto", kun siinä on asuttu yhdessä. Yhteinen asuminen taas on voinut tapahtua toisen puolison kuollessa, mutta se on voinut tapahtua myös ennen sitä; molemmissa tapauksissa ko. asuntoa on käytetty yhteisenä kotina.

Lue lisää

Aha, olen jo täällä kertaalleen tuonut selkeästi esiin mitkä asiat vaikuttaa mihinkin enkä niitä tuo enäån täysin ymmärtämättömille, koska se on loputon suo vatvoa samaa asiaa, koska lainsanoma ei siitä muuksi muutu.

Myyt autosi tai vaikka lahjoitat ja auton omistaja trafilla muuttuu, niin omistatteko sen yhä edelleen ja voitte hakea sen milloin tahansa uudelleen käyttöönne, jos voitte selittäkää täällä mihin se perustuu, jos taas ette voi, niin kertokaa sekin täällä miksi ette voi.

Jollei tähän tule asiallista vastausta, eikä pelkkää länkytystä, niin olette hävinneet.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Sopimus on tehty koskemaan minua. Allekirjoitukset on molemmilta. Eihän mieheni tarvitse mitään erillistä sopimusta, hän omistaa ko. tilan ja meillä on avioehto.
Sopimuksessa mainitaan myös, että jos hän joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon, takaa sopimus minulle asumis/hallintaoikeuden. Hänellä on llapsi, ei yhteinen. Joka luonnollisesti haluaa myydä kyseisen talon isänsä kuoleman takia. Niin uskon.

Elikkä, yhteenvetona: jos muutan vuokralle, menetän asumis/ hallintaoikeuden.
Näin voisin tulkita saamaani palautetta.

Lue lisää

Käsittääkseni lesken pitäisi OMISTAA asunto, joka on edes saman arvoinen, kuin puolisonsa asunto. Painopiste sanalla OMISTAA .

Anonyymi kirjoitti:

Käsittääkseni lesken pitäisi OMISTAA asunto, joka on edes saman arvoinen, kuin puolisonsa asunto. Painopiste sanalla OMISTAA .

Huooh, asunnon yhä edelleenkään ei tarvitse olla samantasoinen, saatikka arvoinen, painopiste sanoilla KODIKSI SOPIVA, eli lain sanoin, "yhteisenä kotina PIDETYN tai muu jäämistöön kuuluva KODIKSI SOPIVA, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".

Eli vaihtoehdot ovat, jos asuttu vuokra-asunnossa, jää tuo vuokra-asunto lesken asumiseen, v.sopimukseen muutetaan vain leski päävuokralaiseksi, aso-asunto samoin, aso-osakkeet muutetaan omistajaksi perikunta ja leski (jos leskiomistanut myös puolet), osakeasunto samoin, jos taas edellisissä omistus-a. ei leskellä ole omistusta, silti leski hallinnoi ja jne.

Nämä on niin itun yksinkertaisia asioita (etenkin allekirjoittaneelle), että ymmärrän hyvin jos yksinkertaisille tajuamattomia.


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Huooh, asunnon yhä edelleenkään ei tarvitse olla samantasoinen, saatikka arvoinen, painopiste sanoilla KODIKSI SOPIVA, eli lain sanoin, "yhteisenä kotina PIDETYN tai muu jäämistöön kuuluva KODIKSI SOPIVA, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen".

Eli vaihtoehdot ovat, jos asuttu vuokra-asunnossa, jää tuo vuokra-asunto lesken asumiseen, v.sopimukseen muutetaan vain leski päävuokralaiseksi, aso-asunto samoin, aso-osakkeet muutetaan omistajaksi perikunta ja leski (jos leskiomistanut myös puolet), osakeasunto samoin, jos taas edellisissä omistus-a. ei leskellä ole omistusta, silti leski hallinnoi ja jne.

Nämä on niin itun yksinkertaisia asioita (etenkin allekirjoittaneelle), että ymmärrän hyvin jos yksinkertaisille tajuamattomia.


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Edelleen L-höppänän jorinoita:

"Huooh, asunnon yhä edelleenkään ei tarvitse olla samantasoinen, saatikka arvoinen, painopiste sanoilla KODIKSI SOPIVA, eli lain sanoin, "yhteisenä kotina PIDETYN tai muu jäämistöön kuuluva KODIKSI SOPIVA, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen"."

HUOOH todellakin, höpö ei lakia ymmärrä, vaikka se on selkeä ja se hänelle vielä selkeämmin tarjottaisiin!

Edelleenkin höpö lainaa lakia jättäen oleellisen pois. Painopiste kun ei ole vain sanoilla "kodiksi sopiva", vaan sanoilla ELOONJÄÄNEEN PUOLISON kodiksi sopiva ("eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan=>eloonjääneen puolison kodiksi sopivan<= asunnon").

Lainkohdassa on kysymys nimenomaan omistusasunnosta, sillä vuokra-asunto ei kuulu jäämistöön, siihen kuuluu vain omistusasunto.

Lesken omistaman asunnon tulee ainakin likipitäen olla vastaaan tasoinen kuin yhteinen asunto, jotta se katsottaisiin lesken asunnoksi sopivaksi. Veronmaksajien juristin kommentti toistettuna:

"Lain mukaista asumisoikeutta ei myöskään ole, jos leski omistaa samalla paikkakunnalla =>vastaavantasoisen<= asunnon." https://www.taloustaito.fi/koti/vaikuttaako-avioehto-lesken-oikeuteen-jaada-asumaan-yhteiseen-kotiin/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko&liana_pv=af6a4e99942932c559c3772b455d66dd#5500ecb1

Edellä mainitut seikat ovat selviä jokaiselle lakia vähänkin tuntevalle, mutta eivät L-höppänälle, tämän palstan innokkaalle puuhastelijalle.

Anonyymi kirjoitti:

Edelleen L-höppänän jorinoita:

"Huooh, asunnon yhä edelleenkään ei tarvitse olla samantasoinen, saatikka arvoinen, painopiste sanoilla KODIKSI SOPIVA, eli lain sanoin, "yhteisenä kotina PIDETYN tai muu jäämistöön kuuluva KODIKSI SOPIVA, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen"."

HUOOH todellakin, höpö ei lakia ymmärrä, vaikka se on selkeä ja se hänelle vielä selkeämmin tarjottaisiin!

Edelleenkin höpö lainaa lakia jättäen oleellisen pois. Painopiste kun ei ole vain sanoilla "kodiksi sopiva", vaan sanoilla ELOONJÄÄNEEN PUOLISON kodiksi sopiva ("eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan=>eloonjääneen puolison kodiksi sopivan<= asunnon").

Lainkohdassa on kysymys nimenomaan omistusasunnosta, sillä vuokra-asunto ei kuulu jäämistöön, siihen kuuluu vain omistusasunto.

Lesken omistaman asunnon tulee ainakin likipitäen olla vastaaan tasoinen kuin yhteinen asunto, jotta se katsottaisiin lesken asunnoksi sopivaksi. Veronmaksajien juristin kommentti toistettuna:

"Lain mukaista asumisoikeutta ei myöskään ole, jos leski omistaa samalla paikkakunnalla =>vastaavantasoisen<= asunnon." https://www.taloustaito.fi/koti/vaikuttaako-avioehto-lesken-oikeuteen-jaada-asumaan-yhteiseen-kotiin/?utm_source=Veroviikko&utm_medium=email&utm_campaign=Veroviikko&liana_pv=af6a4e99942932c559c3772b455d66dd#5500ecb1

Edellä mainitut seikat ovat selviä jokaiselle lakia vähänkin tuntevalle, mutta eivät L-höppänälle, tämän palstan innokkaalle puuhastelijalle.

Lue lisää

Aivan, aaaiiviaaan, miksi sitten te jätätte huomioimatta kaikkein oleellisimman??

Suora lainaus perintökaaresta: "Rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai (T A I ) muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon,"

Ymmärrättekö lukemanne??

Esitelkääpä tai-sanan merkitykset, ei älkääpä tehkökkään, koska ette kuitenkaan ymmärrä.
"Ota tuo LEKA ja anna kaverittomasi iskeä päähänne TAI ota vasara ja iske itse, menee syvemmälle", nyt tai sanan merkitys, eli vaihtoehtoisuus on merkitys ja perintökaaressa se tarkoittaa, joko yhteisenä kotina käytettyä ja jollei ole omistuksessa, NIIN vaihtoehtoisesti JOS jäämistössä on kodiksi sopiva asumiseen kelpaava röttelö, eli talviasuttava huvila, entinen kotitalo etc. etc.

Eli siis, JOS YHTEISENÄ KOTINA ON OLLUT vuokra-asunto, eloonjäänyt (ei siis kuollut, koska asia oli tärkeä vastatulle ja painottikin sanaa "eloonjäänyt), jää tällöin asumaan siihen RINTAPERILLISEN jakovaatimuksesta huolimatta ja saa pitää ASUINIRTAIMISTON hallussaan (asuinirtaimistokin kun on jakokelpoista OMAISUUTTA), vaiko eikö ole Vasarapäässä oleva?

Eli yhteisenä kotina pidetty IRTAIMISTOINEEN jää eloonjääneen hallintaan vaikka vuokra-asuntoon, vai nakkaako vuokralleantaja pihalle irtaimstoineen eloonjääneen??

Te sen kyllä tekisitte.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Ps. Jk. kumpikohan tässä se höppänämpi oikein on????

Anonyymi kirjoitti:

Tehän sen jo kerroittekin.
Voe kläppii ku ottooki piähä, oesit pysynnä vua siivojjan, ee tarttis tiällä änkkyröörä

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Aina kun savolainen aukaisee suunsa tai näppiksen vastuu siirtyy vastanottajalle, joten......

Anonyymi kirjoitti:

Aina kun savolainen aukaisee suunsa tai näppiksen vastuu siirtyy vastanottajalle, joten......

Aivan, ainoa asia jossa olette savolaisena ehkä oikeassa tai sitten ette, koska allekirjoittanut ei ole savolainen, jos edes ilmaisemanne pitää paikkaansakaan.

Olen kiertänyt muutakin kuin teidän tavallanne tahkoa, niin olisitte tunnistaneet seka meänkielise murreplörön. 🤣🤣 😁 😇

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Avio-oikeudella kyllä leskellä on oikeus pitää enimmäissuojanaan kuolleen puolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Vähimmäisduojana kuolleen puolison jäämistöön kuuluva asunto ja asumisirtaimisto jos perilliset vaativat jakoa.

Anonyymi kirjoitti:

Avio-oikeudella kyllä leskellä on oikeus pitää enimmäissuojanaan kuolleen puolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Vähimmäisduojana kuolleen puolison jäämistöön kuuluva asunto ja asumisirtaimisto jos perilliset vaativat jakoa.

Lue lisää

Asunnon elinaikainen hallinta kuuluu leskelle avio-oikeudesta riippumatta.

Avioliitto laki lyhyesti, "se mitä on omistanut tai saanut ennen avioliittoa, on sen omaisuutta myös avioliitossa, niin myös se mitä toinen saa avioliiton aikana", mutta myönnetään ettei ihan noilla sanoilla ole, koska sanottu lyhyemmästi ja toinen kohta mitä on tulkittu ihan väärin ja tingataan yhä edeleen vastaan on tämä, "avioliiton purkautuessa toisen kuolemaan tai eroprosessissa, on puolisoiden yhteinen omaisuus ja joka puolitetaan", tiedetään ettei ole sanoilla noin, mutta lyhennetty ja avattu ymmärtämättömille kapulakielinen osuus, eli vain ja ainoastaan yhteinen, yhdessä hankittu omaisuus puolitetaan..

Tämä sama ilmenee esim. kohdassa, "irtain omaisuus josta ei selvene omistajaa, on katsottava yhteiseksi, samoin on katsottava yhteiseksi avioliiton aikana hankittu, jos asianhaaroista selvenee, että omaisuus on tarkoitettu yhteiseksi" ja kyllä, tämäkään ei ole laissa täsmällisesti näin, mutta ompa nuokin kohdattu avattu ymmärrettävemmiksi.

Eli vastatulle tullut mitä ilmeisesti tahaton lapsus, koska aloittaja ilmineeraa itsensä ns. jo toiseksi aviopuolisoksi josta mies on jo omistanut tuon asunnon ENNEN uutta avioliittoa, eli tällä joka olisi muuttamassa vuokralle, ei ole osuutta asuntoon ja tästä syystä tuo asumisoikeussopimus on tehty, koska on haluttu turvata lesken asuminen puolison kuoltua, koska puolisolla on aiemmasta avioliitosta rintaperillinen jolla perimisoikeus asuntoon ja oletus on, että rintaperillisen omaava puoliso kuoleekin aiemmin.


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Mitään lakia ei saa tulkita, vaan asiaa tulkitaan lakiin nähden ja niin kauan kunnes löydetään asiaan soveltuva lainkohta taikka jos useampi lainkohta soveltuu käytettäväksi, niistä tehdään yhtenäispaketti ja asia tulkitaan lakiin nähden sitten niihin ja päätös perustuu näihin lainkohtiin.

Eikös olekkin yksinkertaista??

Anonyymi kirjoitti:

Avioliitto laki lyhyesti, "se mitä on omistanut tai saanut ennen avioliittoa, on sen omaisuutta myös avioliitossa, niin myös se mitä toinen saa avioliiton aikana", mutta myönnetään ettei ihan noilla sanoilla ole, koska sanottu lyhyemmästi ja toinen kohta mitä on tulkittu ihan väärin ja tingataan yhä edeleen vastaan on tämä, "avioliiton purkautuessa toisen kuolemaan tai eroprosessissa, on puolisoiden yhteinen omaisuus ja joka puolitetaan", tiedetään ettei ole sanoilla noin, mutta lyhennetty ja avattu ymmärtämättömille kapulakielinen osuus, eli vain ja ainoastaan yhteinen, yhdessä hankittu omaisuus puolitetaan..

Tämä sama ilmenee esim. kohdassa, "irtain omaisuus josta ei selvene omistajaa, on katsottava yhteiseksi, samoin on katsottava yhteiseksi avioliiton aikana hankittu, jos asianhaaroista selvenee, että omaisuus on tarkoitettu yhteiseksi" ja kyllä, tämäkään ei ole laissa täsmällisesti näin, mutta ompa nuokin kohdattu avattu ymmärrettävemmiksi.

Eli vastatulle tullut mitä ilmeisesti tahaton lapsus, koska aloittaja ilmineeraa itsensä ns. jo toiseksi aviopuolisoksi josta mies on jo omistanut tuon asunnon ENNEN uutta avioliittoa, eli tällä joka olisi muuttamassa vuokralle, ei ole osuutta asuntoon ja tästä syystä tuo asumisoikeussopimus on tehty, koska on haluttu turvata lesken asuminen puolison kuoltua, koska puolisolla on aiemmasta avioliitosta rintaperillinen jolla perimisoikeus asuntoon ja oletus on, että rintaperillisen omaava puoliso kuoleekin aiemmin.


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

L-höpö:
"tiedetään ettei ole sanoilla noin, mutta lyhennetty ja avattu ymmärtämättömille kapulakielinen osuus"

Tässä L-höpön toiminnan keskeinen sisältö ytimekkäästi sanottuna. Siinä ymmärtämätön selittää toisille ymmärtämättömille tulkintojaan sanoen kuitenkin tietävänsä "ettei ole sanoilla noin". Lain sanojen tilalle höppänä tarjoaa omia sanojaan - ja pieleen menee, kuten höpöllä enimmältään.*

Aviolittolain "sanat" ovat selkeät ja yksiselitteiset. Puolisoilla on avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen, jollei avio-oikeutta ole avioehdolla tai testamentilla / lahjakirjalla suljettu pois. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2P35

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö:
"tiedetään ettei ole sanoilla noin, mutta lyhennetty ja avattu ymmärtämättömille kapulakielinen osuus"

Tässä L-höpön toiminnan keskeinen sisältö ytimekkäästi sanottuna. Siinä ymmärtämätön selittää toisille ymmärtämättömille tulkintojaan sanoen kuitenkin tietävänsä "ettei ole sanoilla noin". Lain sanojen tilalle höppänä tarjoaa omia sanojaan - ja pieleen menee, kuten höpöllä enimmältään.*

Aviolittolain "sanat" ovat selkeät ja yksiselitteiset. Puolisoilla on avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen, jollei avio-oikeutta ole avioehdolla tai testamentilla / lahjakirjalla suljettu pois. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2P35

Lue lisää

Aiivan aaaaaaiiiivaaaaannn.

Selitä sana AVIO-OIKEUS, kun vertaat sanaan OMISTUSOIKEUS, HALLINTAOIKEUS, etc. etc.

Nut kun luemme ymmärtäen avioliittolakia, siis ette te, vaan ne jotka ymmärtävät sanoja, niiden järjestetyn merkityksen, niin heureka, aviooikeus ei tuokkaan omistusoikeutta, VAAN OIKEUDEN KÄYTTÄÄ KUIN OMAANSA ja hallita kuin omaansa, mutta sitten kun tulee ositus aika, niin PUOLISOIDEN omaisuus ositetaan, eli se omaisuus joka on yhteistä, ei siis ennen avioliittoa hankittu, saatu tai avioliiton aikana saatu on SAAJANSA omaisuutta ja kuten se jo sanotaankin avioliittolain ?39 luvussa, jos se oli 39lku ja tuon osaa kai lukemansa ymmärtämättömämpikin korjata?? Ehkä ei osaakkaan.

Se lukemansa ymmärtäminen ja sanojen merkityksen yhdistäminen on kyllä tärkeää, mutta höppänät ei tuota osaa.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö:
"tiedetään ettei ole sanoilla noin, mutta lyhennetty ja avattu ymmärtämättömille kapulakielinen osuus"

Tässä L-höpön toiminnan keskeinen sisältö ytimekkäästi sanottuna. Siinä ymmärtämätön selittää toisille ymmärtämättömille tulkintojaan sanoen kuitenkin tietävänsä "ettei ole sanoilla noin". Lain sanojen tilalle höppänä tarjoaa omia sanojaan - ja pieleen menee, kuten höpöllä enimmältään.*

Aviolittolain "sanat" ovat selkeät ja yksiselitteiset. Puolisoilla on avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen, jollei avio-oikeutta ole avioehdolla tai testamentilla / lahjakirjalla suljettu pois. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2P35

Lue lisää

Korjataan omaani, ei siis 39lku, VAAN 2LKU.

SITTEN LISÄÄ, ""2 luku
Perusoikeudet

15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.


13.6.1929/228

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, valtuutuksesta varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin ja sellaisten oikeustointen pätemättömyydestä seuraavaa:

3 luku
Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu (17.12.1982/956)" lue pätemättömyys hyvn tarkkaan, siis siksi koska avioliittokin perustuu sopimukseen ja kirkko, DVtV siviilivirkamies sinetöi.

2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.

Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastolle kirjallisesti vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitus voidaan tehdä Ahvenanmaan valtionvirastolle. (29.11.2019/1125)
36 §

Kumpikin puoliso vallitkoon omaisuuttaan 37–39 §:ssä mainituin rajoituksin.
37 §

Puoliso hoitakoon omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, niin, ettei se aiheettomasti vähene tämän vahingoksi.
38 § (12.4.1995/542"

LUE huolellisesti alusta lähtien, yhdistele (siis jos ymmärryksenne riittää), niin HEUREKA, mitä huomaamme? Katos perkuleyta, avioliittolain omaisuus osio onkn kokonaisuudessaankin perustuslain omaisuusturvan kanssa RISTIRIIDASSA, koska ei ole lakivaraumaa eli "lailla säädetään, annetaan lailla poikkavia~, etc. etc. eli ensin omaisuus turva, varallisuusoikeudelliset asiat, sitten avioliitto laki.

Tiedoksi ymmärtämättömälle höppänälle, että asia on jo niin paljon åoikenneut, että mene osioon laki/avioliitto vastaileen, älä täällä, koska tänne kuuluu aloituksen asia, ei teidän plöröpaskanne suusta tulleena ja sen kanssa täällä läträåminen.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Korjataan omaani, ei siis 39lku, VAAN 2LKU.

SITTEN LISÄÄ, ""2 luku
Perusoikeudet

15 §
Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.


13.6.1929/228

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten varallisuusoikeudellisten sopimusten tekemisestä, valtuutuksesta varallisuusoikeudellisiin oikeustoimiin ja sellaisten oikeustointen pätemättömyydestä seuraavaa:

3 luku
Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu (17.12.1982/956)" lue pätemättömyys hyvn tarkkaan, siis siksi koska avioliittokin perustuu sopimukseen ja kirkko, DVtV siviilivirkamies sinetöi.

2 luku
Puolisoiden omaisuus
34 §

Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
35 §

Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.

Oikeuteen, jota ei voida luovuttaa tai joka muuten luonteeltaan on henkilökohtainen, on avio-oikeutta koskevia määräyksiä sovellettava ainoastaan sikäli, kuin ne eivät ole vastoin sitä, mitä sellaisesta oikeudesta erityisesti on voimassa.

Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso voi poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastolle kirjallisesti vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa ilmoitus voidaan tehdä Ahvenanmaan valtionvirastolle. (29.11.2019/1125)
36 §

Kumpikin puoliso vallitkoon omaisuuttaan 37–39 §:ssä mainituin rajoituksin.
37 §

Puoliso hoitakoon omaisuutta, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, niin, ettei se aiheettomasti vähene tämän vahingoksi.
38 § (12.4.1995/542"

LUE huolellisesti alusta lähtien, yhdistele (siis jos ymmärryksenne riittää), niin HEUREKA, mitä huomaamme? Katos perkuleyta, avioliittolain omaisuus osio onkn kokonaisuudessaankin perustuslain omaisuusturvan kanssa RISTIRIIDASSA, koska ei ole lakivaraumaa eli "lailla säädetään, annetaan lailla poikkavia~, etc. etc. eli ensin omaisuus turva, varallisuusoikeudelliset asiat, sitten avioliitto laki.

Tiedoksi ymmärtämättömälle höppänälle, että asia on jo niin paljon åoikenneut, että mene osioon laki/avioliitto vastaileen, älä täällä, koska tänne kuuluu aloituksen asia, ei teidän plöröpaskanne suusta tulleena ja sen kanssa täällä läträåminen.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Avataan ymmärtämättömälle höppänälle tämä kohta, "Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden
(PUOLISOIDEN OMAISUUDEN eli yhteiñen, jos lukisi PUOLISOITTEN OMAISUUDEN tarkoittaisi KUMMANKIN OMAISUUTTA, eli kumpaisenkin omaisuus ja yhteinen omaisuus ja tämän ryppään säästöstä puolet)
säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään", selite lain momentin sisällä SULUISSA.

Ymmärsittekö? Eli siis jokaisen omaisuus on turvattu, eli avio-oikeus ei tuo oikeutta toisen omaisuuteen ja ero/kuolemantapaus tilanteessa, SE OMAISUUS mikä olikin, pysyy omistajallaan eikä erotella kenellekkään muulle kuuluvaksi, vaan aviooikeuden nojalla YHTEINEN omaisuus puolitetaan.

Tämäkin asia on todellakin niin yksinkertainen ymmärtää, etteihän sitä todella yksinkertaiset voi mitenkään ymmärtää.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

L-höpö:
"tiedetään ettei ole sanoilla noin, mutta lyhennetty ja avattu ymmärtämättömille kapulakielinen osuus"

Tässä L-höpön toiminnan keskeinen sisältö ytimekkäästi sanottuna. Siinä ymmärtämätön selittää toisille ymmärtämättömille tulkintojaan sanoen kuitenkin tietävänsä "ettei ole sanoilla noin". Lain sanojen tilalle höppänä tarjoaa omia sanojaan - ja pieleen menee, kuten höpöllä enimmältään.*

Aviolittolain "sanat" ovat selkeät ja yksiselitteiset. Puolisoilla on avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen, jollei avio-oikeutta ole avioehdolla tai testamentilla / lahjakirjalla suljettu pois. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2P35

Lue lisää

Tähän "Aviolittolain "sanat" ovat selkeät ja yksiselitteiset. Puolisoilla on avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen, jollei avio-oikeutta ole avioehdolla tai testamentilla / lahjakirjalla suljettu pois" on pakko sanoa, että niin onhan ne yksiselitteisen ymmärettävät, siis kun huomioi pilkut, pisteet, sanojen muodot ja tarkoitusyhteyden, siis ymmärtävä ymmärtää, että niin ovatkin yksiselitteiset.

Avio-oikeuden nojalla saa puolet yhteisestä omaisuudesta yksiselitteisesti.

Kova homma alkaa oikomaan väärin tulkitsemisen perusteella tehtyjä osituksia, kun niitä on tehty vuosikymmeniä, joten lycka till vaan oikomisiin. 😁


T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Anonyymi kirjoitti:

Aiivan aaaaaaiiiivaaaaannn.

Selitä sana AVIO-OIKEUS, kun vertaat sanaan OMISTUSOIKEUS, HALLINTAOIKEUS, etc. etc.

Nut kun luemme ymmärtäen avioliittolakia, siis ette te, vaan ne jotka ymmärtävät sanoja, niiden järjestetyn merkityksen, niin heureka, aviooikeus ei tuokkaan omistusoikeutta, VAAN OIKEUDEN KÄYTTÄÄ KUIN OMAANSA ja hallita kuin omaansa, mutta sitten kun tulee ositus aika, niin PUOLISOIDEN omaisuus ositetaan, eli se omaisuus joka on yhteistä, ei siis ennen avioliittoa hankittu, saatu tai avioliiton aikana saatu on SAAJANSA omaisuutta ja kuten se jo sanotaankin avioliittolain ?39 luvussa, jos se oli 39lku ja tuon osaa kai lukemansa ymmärtämättömämpikin korjata?? Ehkä ei osaakkaan.

Se lukemansa ymmärtäminen ja sanojen merkityksen yhdistäminen on kyllä tärkeää, mutta höppänät ei tuota osaa.

T. Lawetorder, professional of the law, over Z via V

Lue lisää

Huru-ukko (-akka?) L-höpö toistaa käsityksiään avio-oikeudesta, joilla käsityksillä ei ole mitään tekemistä avioliittolain kanssa: puhdasta vääristynyttä mielikuvitusta.

Avioliittolain 2. luku on selkeää suomea. Kehotan palstalaisia lukemaan mieluummin lakia kuin luottamaan L-höpön omaperäisiin lain tulkintoihin. https://keskustelu.suomi24.fi/t/17901650/menetanko-asumisoikeuden-omakotitaloon-jos-muutan-vuokraasuntoon

Anonyymi kirjoitti:

Huru-ukko (-akka?) L-höpö toistaa käsityksiään avio-oikeudesta, joilla käsityksillä ei ole mitään tekemistä avioliittolain kanssa: puhdasta vääristynyttä mielikuvitusta.

Avioliittolain 2. luku on selkeää suomea. Kehotan palstalaisia lukemaan mieluummin lakia kuin luottamaan L-höpön omaperäisiin lain tulkintoihin. https://keskustelu.suomi24.fi/t/17901650/menetanko-asumisoikeuden-omakotitaloon-jos-muutan-vuokraasuntoon

Lue lisää

Tulipa väärä linkki. Tässä oikea avioliittolain 2. lukuun: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2

Anonyymi kirjoitti:

Tulipa väärä linkki. Tässä oikea avioliittolain 2. lukuun: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#O2L2

Lue lisää

Onko teillä esittää sanomanne tueksi jotain kuin vain linkittää väärin ja tuokaan antamanne linkki auta ymmärtämään sanomaanne ja paikkansa pitävyyttä tai mistä on kyse,