onko samoja kokemuksia?
siskoni kuoli 9 kuukautta sitten.Kuoleman jälkeen kaikki perheenjäsenet aina halasivat toisiaan nähdessään..halattiin kun nähtiin, halattiin kun lähdettiin.Yhteishenki ja hellyyden osoitus olivat pinnalla.
Nyt yhdeksän kuukauta myöhemmin huomaan että kukaan ei halaa toisiaan...kiukutellaan ja riidellään pienistä asioista!
Miksi?Mihin halailu katosi?
Kauanko muilla on tälläinen käytös kestänyt?
siskoni kuoli 9 kuukautta sitten.Kuoleman jälkeen kaikki perheenjäsenet aina halasivat toisiaan nähdessään..halattiin kun nähtiin, halattiin kun lähdettiin.Yhteishenki ja hellyyden osoitus olivat pinnalla.
Nyt yhdeksän kuukauta myöhemmin huomaan että kukaan ei halaa toisiaan...kiukutellaan ja riidellään pienistä asioista!
Miksi?Mihin halailu katosi?
Kauanko muilla on tälläinen käytös kestänyt?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Meilläkin oli samanlaista. Mutta vain alussa. MInun isäni kuolemasta on nyt 8 kuukautta. Ja muistan kun ensimmäisinä kuukausina halasin aina äitiäni, mutta sitten se vain jäi.
Kun luin viestisi niin vasta silloin huomasin että niin meilläkin tapahtui!
Ehkä se johtui läheisen kaipuusta?! MUtta en tiedä miksi se loppuu.
tää on jotenkin hirveen mielenkiintoinen ja kuitenkin järkyttävä asia...
kaikki "olet niin tärkeä" ja "rakastan sinua2 lauseet on ihan merkityksettömiä jos niitä hoetaan vain silloin kun jotain kamalaa tapahtuu..
miksi aina puhutaan että pitäisi muistaa että jokainen hetki voi olla viimeinen mutta ei kuitenkaan kukaan toimi sen mukaisesti...
Elämänne on palaamassa arkiselle tasolle.Jos ei ole ennen menetystä halaamalla omaisille hellyyttä osoitettu,paluu 'normaalikuvioihin' kohdallanne on nyt tapahtunut.
Ikävää,mutta totta.
aivan tuttua kyllä juu. poikaystäväni kun kuoli niin ystävät oli ympärillä aluksi kyllä joo mutta nyt ovat kadonneet ja muut ihmissuhteet kylmettyneet myös. olen tuntenut suurta katkeruutta ja surua tästä. kun menetät rakkaan ihmisen niin ketju laajenee. vai pelkäävätkö ihmiset niin paljon surua ja negatiivisia asioita minussa? miksi jätetään silloin yksin kun eniten läheisyyttä tarvitsisi? läheisyys ja lämpö kesti vain alle 2kk... onko se nyt sitten tätä life goes on, sellaisena kuin se on, kylmänä ja invidualistisena?
..surun syvimmällä hetkellä kun ei sanoja ole, kosketus kertoo enemmän? Jopa me jurot suomalaisetkin halaamme kun kuolema koskettaa. Muulloin se ei kuulu useimpien arkeen. Ja arki koittaa, halusit tai et. Onneksi, sillä suruun ei voi jäädä asumaan. Elämä jatkuu.
Kuitenkin surusta ei toivu noin vain, ja monenlaiset tunteet jäävät pinnalle. Ja nyt te puratte pahaaoloanne riitelemällä.
Mikä estää sinua, joka olet selvästi huomannut asian, halaamasta perheenjäseniäsi? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja tee toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän. Vanhoja sananlaskuja jotka eivät ole kuluneita.
Kaikkea hyvää sinulle ja muista että kaikki vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä.