Onko "pihaliittymä" risteys?

Tuossa tien määritelmässä lukee, että myös yksityinen tie on tie. Noin se on, riippumatta siitä, montako taloa sen takaa löytyy. Ei taida talon määrä tai malli myöskään vaikuttaa siihen kovinkaan paljon, että onko risteys vai ei. Voi olla yksi talo tai monta kerrostaloa, niin liittymä on silti liittymä ja risteyksestä on kyse, kun se yhdistyy tiehen. Yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue on usein myös tie ja silloin on myös risteys, kun se yhdistyy tiehen.

Tieliikennelaissa määritellään myös risteys ja liittymä on mukana määritelmässä.

Tässä laissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Anonyymi kirjoitti:

Tuossa tien määritelmässä lukee, että myös yksityinen tie on tie. Noin se on, riippumatta siitä, montako taloa sen takaa löytyy. Ei taida talon määrä tai malli myöskään vaikuttaa siihen kovinkaan paljon, että onko risteys vai ei. Voi olla yksi talo tai monta kerrostaloa, niin liittymä on silti liittymä ja risteyksestä on kyse, kun se yhdistyy tiehen. Yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty alue on usein myös tie ja silloin on myös risteys, kun se yhdistyy tiehen.

Tieliikennelaissa määritellään myös risteys ja liittymä on mukana määritelmässä.

Tässä laissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Lue lisää

...Tieliikennelaissa määritellään myös risteys ja liittymä on mukana määritelmässä...

Katsot väärää kohtaa. Risteys ei synny siitä, että tielle tehdään liittymä pihaan. Risteys on "samassa tasossa olevien _teiden_ risteämien..." Yksittäisen asuintalon piha ei ole tie, joten pihasta tielle tulevasta liittymästä tulet aina tielle sen ulkopuolelta ja olet siksi väistämisvelvollinen kaikkia tiellä kulkevia kohtaan. Tässä tapauksessa ei tarvita eikä kuulu käyttää esim. kärkikolmiota.

Lakia on helppo kopioida, mutta sen lukeminen ja ymmärtäminen ovat ihan eri juttu.

Anonyymi kirjoitti:

...Tieliikennelaissa määritellään myös risteys ja liittymä on mukana määritelmässä...

Katsot väärää kohtaa. Risteys ei synny siitä, että tielle tehdään liittymä pihaan. Risteys on "samassa tasossa olevien _teiden_ risteämien..." Yksittäisen asuintalon piha ei ole tie, joten pihasta tielle tulevasta liittymästä tulet aina tielle sen ulkopuolelta ja olet siksi väistämisvelvollinen kaikkia tiellä kulkevia kohtaan. Tässä tapauksessa ei tarvita eikä kuulu käyttää esim. kärkikolmiota.

Lakia on helppo kopioida, mutta sen lukeminen ja ymmärtäminen ovat ihan eri juttu.

Lue lisää

Pihaliittymästä ajoneuvo ei tule tien ulkopuolelta. Se tulee pihasta, joka voi olla (tai olla olematta) tiealuetta. Väistämisvelvollisuus syntyy TLL 24 § 3 mom, missä mm. pihasta tuleva on väistämisvelvollinen.

"Ajoneuvolla on aina väistettävä:
muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;"

Anonyymi kirjoitti:

Pihaliittymästä ajoneuvo ei tule tien ulkopuolelta. Se tulee pihasta, joka voi olla (tai olla olematta) tiealuetta. Väistämisvelvollisuus syntyy TLL 24 § 3 mom, missä mm. pihasta tuleva on väistämisvelvollinen.

"Ajoneuvolla on aina väistettävä:
muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;"

Lue lisää

Jos se on tieksi laskettava alue, niin silloin kohdassa on risteys, kun se liittyy toiseen tiehen. Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.

Tieliikennelaissa tarkoitetaan tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.

Haaste on se, että mitkä kaikki alueet/väylät lasketaan milloinkin tieksi. Asia ei taida olla aina niin yksiselitteinen.

Kenties tulee, kenties ei. Pihasta tulevalle ei pitäisi olla tarve laittaa kolmiota.

Ajoneuvolla on aina väistettävä:

1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä;

4) muita tienkäyttäjiä ...

Parempi on toki laittaa kolmio, jos on vähänkään vaaraa tulkita tilanne väärin.

Jos se lasketaan tieksi, niin kohdassa on risteys ja risteyksen jälkeen pitää silloin myös kevyenliikenteen väylän liikennemerkki toistaa, jos liikennemerkin vaikutusta halutaan jatkaa risteyksen jälkeen. Näin ei tosielämässä aina tapahdu.

Anonyymi kirjoitti:

Jos se lasketaan tieksi, niin kohdassa on risteys ja risteyksen jälkeen pitää silloin myös kevyenliikenteen väylän liikennemerkki toistaa, jos liikennemerkin vaikutusta halutaan jatkaa risteyksen jälkeen. Näin ei tosielämässä aina tapahdu.

Lue lisää

Tässä on yksi esimerkki paikasta, jossa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä liikennemerkkiä ei toisteta kauppakeskuksen liittymän, eli risteyksen jälkeen.

https://goo.gl/maps/S9qmcijqgk2maGj77

Tienpitäjä on taitanut vähän oikaista asiassa ja laittanut yhden liikennemerkin väylän sivusuuntaisesti, eikä kahta liikennemerkkiä, eli yksi molemmin puolin risteystä.

Ei ole kauempana muissakaan "pihaliittymissä" laitettu kolmiota.

https://maps.app.goo.gl/Vhg9PPwSgE1gD3cG7

Alla on ote tieliikennelain 24 § (väistäminen).

"Ajoneuvolla on aina väistettävä:

1) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle pihakadulta, kävelykadulta tai moottorikelkkailureitiltä;

2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

3) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle polulta tai vastaavalta vähäiseltä tieltä;

4) muita tienkäyttäjiä tultaessa ajoradalle jalkakäytävän tai pyörätien ylityksen jälkeen;

5) jalkakäytävää tai pyörätietä käyttävää jalankulkijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa ylitettäessä jalkakäytävää tai pyörätietä;

6) pihakatua tai kävelykatua käyttäviä tienkäyttäjiä tultaessa pihakadulle tai kävelykadulle taikka ylitettäessä sitä."

Miksi ei olisi? Tieliikennelaissa tarkoitetaan risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.

Riippuu varamaan vähän siitä, minkälaisesta pihasta puhutaan.

Tässä Google Maps kuvassa auto tulee pihasta/parkkipaikalta. Onko mielestäsi tuossa risteys vai ei?

https://goo.gl/maps/wSh7zHUnXkDN2iXD7

Anonyymi kirjoitti:

Tässä Google Maps kuvassa auto tulee pihasta/parkkipaikalta. Onko mielestäsi tuossa risteys vai ei?

https://goo.gl/maps/wSh7zHUnXkDN2iXD7

Lue lisää

Marketin piha ja parkkipaikka ovat määritelmän mukaan tietä. "...yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty..." Tässä on oleellinen ero edelliseen tieliikennelakiin, jossa yksityisiä alueita käsiteltiin eri tavalla. Katu on yksiselitteisesti tie, joten tuossa on risteys. "...samassa tasossa olevaa _teiden_ risteämää, liittymää tai..."



Tästä määritelmästä muuten seuraa myös se, että marketin parkkiksella on väistämisessä oikean käden perussääntö voimassa. Koko pysäköintipaikka on tietä ja jos joka kulmassa ei ole kärkikolmioita, TLL 24 §
"Ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2 (Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä)–4 (Ajoneuvolla on aina väistettävä) momentissa toisin säädetä."

Koko 24 § kannattaa muutenkin opetella varsin tarkkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Marketin piha ja parkkipaikka ovat määritelmän mukaan tietä. "...yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty..." Tässä on oleellinen ero edelliseen tieliikennelakiin, jossa yksityisiä alueita käsiteltiin eri tavalla. Katu on yksiselitteisesti tie, joten tuossa on risteys. "...samassa tasossa olevaa _teiden_ risteämää, liittymää tai..."



Tästä määritelmästä muuten seuraa myös se, että marketin parkkiksella on väistämisessä oikean käden perussääntö voimassa. Koko pysäköintipaikka on tietä ja jos joka kulmassa ei ole kärkikolmioita, TLL 24 §
"Ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2 (Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä)–4 (Ajoneuvolla on aina väistettävä) momentissa toisin säädetä."

Koko 24 § kannattaa muutenkin opetella varsin tarkkaan.

Lue lisää

Väitän, että pysäköintipaikka liikennemerkin sijainti vaikuttaa pysäköintialueen kohdalla merkittävästi. Jos pysäköintipaikka liikennemerkki sijaitsee alueen sisäänajon kohdalla, on koko alue samanarvoista. Jos taas pysäköintipaikka liikennemerkkejä on sijoitettu moneen eri kohtiin alueella, on niiden takana oleva alue pysäköintialuetta ja muut väylät niihin alueisiin nähden eriarvoisessa asemassa.

Väitän, että parkkialueella P-merkin takaa tuleva on väistämisvelvollinen "kokoajaväylällä" ajaviin nähden, silloin kun kokoajaväylät eivät ole P-merkin vaikutuksen alaisuudessa.

Anonyymi kirjoitti:

Marketin piha ja parkkipaikka ovat määritelmän mukaan tietä. "...yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty..." Tässä on oleellinen ero edelliseen tieliikennelakiin, jossa yksityisiä alueita käsiteltiin eri tavalla. Katu on yksiselitteisesti tie, joten tuossa on risteys. "...samassa tasossa olevaa _teiden_ risteämää, liittymää tai..."



Tästä määritelmästä muuten seuraa myös se, että marketin parkkiksella on väistämisessä oikean käden perussääntö voimassa. Koko pysäköintipaikka on tietä ja jos joka kulmassa ei ole kärkikolmioita, TLL 24 §
"Ajoneuvolla on väistettävä oikealta lähestyvää ajoneuvoa ellei 2 (Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä)–4 (Ajoneuvolla on aina väistettävä) momentissa toisin säädetä."

Koko 24 § kannattaa muutenkin opetella varsin tarkkaan.

Lue lisää

"Marketin piha ja parkkipaikka ovat määritelmän mukaan tietä. "...yleiselle liikenteelle tarkoitettu taikka yleisesti liikenteeseen käytetty..." Tässä on oleellinen ero edelliseen tieliikennelakiin, jossa yksityisiä alueita käsiteltiin eri tavalla. "

Vai niin, miten oleellinen ero?
TLL 1981
Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

TLL 2020
Tässä laissa tarkoitetaan: 1) tiellä maantietä, katua, yksityistä tietä, moottorikelkkailureittiä tai muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua taikka yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta;

Anonyymi kirjoitti:

Väitän, että pysäköintipaikka liikennemerkin sijainti vaikuttaa pysäköintialueen kohdalla merkittävästi. Jos pysäköintipaikka liikennemerkki sijaitsee alueen sisäänajon kohdalla, on koko alue samanarvoista. Jos taas pysäköintipaikka liikennemerkkejä on sijoitettu moneen eri kohtiin alueella, on niiden takana oleva alue pysäköintialuetta ja muut väylät niihin alueisiin nähden eriarvoisessa asemassa.

Väitän, että parkkialueella P-merkin takaa tuleva on väistämisvelvollinen "kokoajaväylällä" ajaviin nähden, silloin kun kokoajaväylät eivät ole P-merkin vaikutuksen alaisuudessa.

Lue lisää

Väylien suhteen tuo pitää varmasti paikkansa. Ruudusta lähtevä väistää sen sijaan tietenkin muita.

Anonyymi kirjoitti:

Väitän, että pysäköintipaikka liikennemerkin sijainti vaikuttaa pysäköintialueen kohdalla merkittävästi. Jos pysäköintipaikka liikennemerkki sijaitsee alueen sisäänajon kohdalla, on koko alue samanarvoista. Jos taas pysäköintipaikka liikennemerkkejä on sijoitettu moneen eri kohtiin alueella, on niiden takana oleva alue pysäköintialuetta ja muut väylät niihin alueisiin nähden eriarvoisessa asemassa.

Väitän, että parkkialueella P-merkin takaa tuleva on väistämisvelvollinen "kokoajaväylällä" ajaviin nähden, silloin kun kokoajaväylät eivät ole P-merkin vaikutuksen alaisuudessa.

Lue lisää

Olet väärässä. P-merkki ei ole väistämismerkki. P-merkillä ilmoitetaan ainoastaan parkkipaikka ja parkkipaikan sisällä ne ajoradasta erotetut pysäköintiruudut. Jos väylillä ei ole väistämismerkkiä (esim. kolmio), eikä väylien keskinäinen rakenteellinen ero ole huomattava, niin parkkipaikan väylät ovat tasa-arvoisessa asemassa.

Niin ja se valmiin lain 2 pykälän 13 kohta näyttää tältä.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

13) risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Kun tunnut tietävän asian, niin kerro sitten ihmeessä se vastaus kysymykseen.

Mutta liikekeskuksien parkkipaikat ovatkin sitten teitä, koska ne ovat yleiselle liikenteelle tarkoitettuja ja yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita. Tontin omistajuus ei myöskään vaikuta liikekeskuksien osalta asiaan. Jos ovat yleisesti liikenteeseen käytettyjä alueita, niin kyseessä on tie ja silloin sieltä muulle tielle tulevat risteävät kohdat ovat myös risteyksiä.

Tieliikennelaki koskee liikennettä tiellä ja käänteisesti voi myös sitten päätellä, että jos liikennemerkkejä on käytetty parkkipaikalla, niin kyseessä on tie.

Laitetaan teksti myös tähän, jos tuo kirjoitus joskus poistuu tekniikanmaailman sivulta.

"Olette useamman kerran todennut lehdessänne korkeimman oikeuden päätökseen vedoten, että huoltoaseman alue on tieliikennelain tarkoittamaa tietä alueen omistussuhteista riippumatta. Päteekö tämä varsinaisen mittarialueen lisäksi pysäköintiruutualueeseenkin?

Huoltamoyrittäjä

VASTAUS: Kyseinen korkeimman oikeuden päätös (1967-II-55) on peräisin pienehköstä peltikolarista yksityisomistuksessa olevalla huoltoasemalla talvisena tammikuun päivänä klo 15.30.

Henkilöauton kuljettaja oli peruuttamassa pois huoltohallista. Törmäys tapahtui takapihalla liikkeessä olevan kuorma-auton kanssa. Takapihalle pääsi vain etupihan kautta tulevaa ajokäytävää pitkin.

Alioikeus tuomitsi henkilöauton kuljettajan syylliseksi ja totesi kolarin tapahtuneen tieliikennelain tiealueella. Henkilöautoa ajanut valitti hovioikeuteen ja totesi, että kyseinen piha ”on täysin yksityinen alue, jota ei missään tapauksessa ole yleiselle liikenteelle tarkoitettu”. Perustelu ei auttanut, hovioikeus ei muuttanut tuomiota.

Korkein oikeus totesi päätöksessään huoltoaseman pihan yleisesti liikenteeseen käytetyksi alueeksi, jossa tapahtuvaan liikenteeseen oli sovellettava tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä.

Se ei muuta huoltoasemia yksityisalueiksi, vaikka tällaista tekstillisillä kylteillä ilmoitettaisiinkin. Korkeimman oikeuden päätös otti kantaa myös siihen, että maa-alueen omistussuhde ei ratkaise asiassa, vaan se, että sitä käytetään yleiseen liikenteeseen.

Vilkasliikenteellinenkin alue voidaan todeta tien ulkopuoliseksi, jos yleistä kulkuoikeutta sinne on selvästi osoitetulla tavalla rajoitettu, kuten kieltotauluin varustettu varuskunta-alue (KKO 1987:60) tai tehdasalue, jonne pääsi vain vartioidun portin kautta (KKO 1987:60)."

Kyllä taas huomaa, että on heinäkuu, on jutut sen verran "pehmoisia".

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä taas huomaa, että on heinäkuu, on jutut sen verran "pehmoisia".

Ja mikä tuossa asiassa oli "pehmoista"? Eikö asia mielestäsi pidä paikkansa?

Anonyymi kirjoitti:

Ja mikä tuossa asiassa oli "pehmoista"? Eikö asia mielestäsi pidä paikkansa?

Koko ketju on "pehmoista" heinäkuun juttua. Jo aloitus on heinäkuun juttuja, vaikkakin aloitettu kesäkuussa.
Esimerkiksi tämä;
"Kun kaksi tieksi luokiteltavaa väylää risteävät tai toinen liittyy toiseen sivusta, niin paikalle muodostuu risteys. Pitää siis ensimmäisenä tietää, lasketaanko väylä/liittymä tieksi."
Miten tuonkin voi tietää? On vain väistettävä oikealta tulijaa, vaikka tuo näyttäisi tulevan pihasta, koska ei voi tietää lasketaanko väylä tieksi.
Pitäähän tuo paikkansa, väistettävä on, mutta jos joku ajaa perään, saattaa aiheuttaja olla tuo risteyksessä oikealta tulijaa väistänyt.

Otetaan sitten tuo
"Tekniikanmaailma on joskus käsitellyt sitä, että mikä on yleinen tie. Tämä vaikuttaa osaltaan myös siihen, että mikä lasketaan risteykseksi."
Vuoteen 2005 asti yleinen tie oli tie, joka oli luovutettu yleiseen käyttöön, ja jonka ylläpito kuului valtiolle. Ei huoltoaseman piha ole koskaan ollut yleinen tie, jonka ylläpito kuuluisi valtiolle.
No, viime vuosikymmenten tunnetuin heinäkuun tarina oli tarina Ruokolahden leijonasta, tosin paljon parempi kuin tämä tarina risteyksestä.

Anonyymi kirjoitti:

Koko ketju on "pehmoista" heinäkuun juttua. Jo aloitus on heinäkuun juttuja, vaikkakin aloitettu kesäkuussa.
Esimerkiksi tämä;
"Kun kaksi tieksi luokiteltavaa väylää risteävät tai toinen liittyy toiseen sivusta, niin paikalle muodostuu risteys. Pitää siis ensimmäisenä tietää, lasketaanko väylä/liittymä tieksi."
Miten tuonkin voi tietää? On vain väistettävä oikealta tulijaa, vaikka tuo näyttäisi tulevan pihasta, koska ei voi tietää lasketaanko väylä tieksi.
Pitäähän tuo paikkansa, väistettävä on, mutta jos joku ajaa perään, saattaa aiheuttaja olla tuo risteyksessä oikealta tulijaa väistänyt.

Otetaan sitten tuo
"Tekniikanmaailma on joskus käsitellyt sitä, että mikä on yleinen tie. Tämä vaikuttaa osaltaan myös siihen, että mikä lasketaan risteykseksi."
Vuoteen 2005 asti yleinen tie oli tie, joka oli luovutettu yleiseen käyttöön, ja jonka ylläpito kuului valtiolle. Ei huoltoaseman piha ole koskaan ollut yleinen tie, jonka ylläpito kuuluisi valtiolle.
No, viime vuosikymmenten tunnetuin heinäkuun tarina oli tarina Ruokolahden leijonasta, tosin paljon parempi kuin tämä tarina risteyksestä.

Lue lisää

Vai että väistät joka pihasta tulijaa. Onnea vaan sitten jatkossakin.

Anonyymi kirjoitti:

Koko ketju on "pehmoista" heinäkuun juttua. Jo aloitus on heinäkuun juttuja, vaikkakin aloitettu kesäkuussa.
Esimerkiksi tämä;
"Kun kaksi tieksi luokiteltavaa väylää risteävät tai toinen liittyy toiseen sivusta, niin paikalle muodostuu risteys. Pitää siis ensimmäisenä tietää, lasketaanko väylä/liittymä tieksi."
Miten tuonkin voi tietää? On vain väistettävä oikealta tulijaa, vaikka tuo näyttäisi tulevan pihasta, koska ei voi tietää lasketaanko väylä tieksi.
Pitäähän tuo paikkansa, väistettävä on, mutta jos joku ajaa perään, saattaa aiheuttaja olla tuo risteyksessä oikealta tulijaa väistänyt.

Otetaan sitten tuo
"Tekniikanmaailma on joskus käsitellyt sitä, että mikä on yleinen tie. Tämä vaikuttaa osaltaan myös siihen, että mikä lasketaan risteykseksi."
Vuoteen 2005 asti yleinen tie oli tie, joka oli luovutettu yleiseen käyttöön, ja jonka ylläpito kuului valtiolle. Ei huoltoaseman piha ole koskaan ollut yleinen tie, jonka ylläpito kuuluisi valtiolle.
No, viime vuosikymmenten tunnetuin heinäkuun tarina oli tarina Ruokolahden leijonasta, tosin paljon parempi kuin tämä tarina risteyksestä.

Lue lisää

KKO:1967-II-55

Huoltoaseman piha katsottiin yleisesti liikenteeseen käytetyksi alueeksi, jossa tapahtuvaan liikenteeseen oli sovellettava tieliikennelakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä.

https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1967/19670055t

Jotenkin uskon korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä enemmän, kuin sinun nettikirjoitustasi.

Todennäköisesti noin on.

Tulkitsen että molemmat väylät ovat "normaaleja" teitä, joskin eivät tismalleen vastakkaisilta suunnilta tulevia. Tulkitsen silti, että ovat molemmat osa samaa risteysaluetta.

https://maps.app.goo.gl/w7pgmj7Gusp5mDcB8

Kolmio ja Stop liikennemerkit ovat muuten samanlaisia väistämisvelvollisuuden osalta, mutta Stopin osalta vaaditaan pysäyttämistä. Jotkut ilmeisesti kuvittelevat, että Stop olisi jotenkin "voimakkaampi" väistämisvelvollisuus.

Väistämisen osalta molempia koskee tämä: "Merkillä osoitetaan, että ajoneuvolla ja raitiovaunulla on väistettävä risteyksessä muita ajoneuvoja ja raitiovaunuja. Risteyksessä käännyttäessä on lisäksi noudatettava 24 §:n 2 momentissa säädettyä väistämisvelvollisuutta."

24 §:n 2 momentissa lukee mm. näin:

Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
3) vasemmalle käännyttäessä myös vastaantulevaa liikennettä;

Hän vasemmalle kääntyvänä olisi pitänyt väistää sinua.

SEO:n liittymä/risteys on tuossa kuitenkin jo ennen Sulkavantien risteystä, eli SEO:n alueelta tullaan ensiksi Partalantielle.