uskovainen hoitoako vailla?

Kyllä se ilmeisen mahdollista on, että voi vähän niinkuin seota jossakin tietyntyyppisessä uskonnollisessa tilaisuudessa.

Ainakin joidenkin uskonnollisten yhteisöjen herätyskokouksissa on varsin voimakas tunnelma. Julistus on voimakkaasti tunteisiin vetoavaa; "pystymetsästä" kokoukseen tullut vierailija yritetään saada tekemään ratkaisu -pelastumaan. Saattaa olla että tämä "satunnainen matkailija" on jo valmiiksi jossain elämänsä kriisissä tai muuten aralla mielellä, herkistyneessä mielentilassa. - Ympärillä olevaan seurakuntaan nähden vierailija on yksin. Saarnaaja asettaa hänen eteensä valinnanpaikan: elämä tai kuolema, jos et nyt käänny ja anna elämääsi Jeesukselle, niin huonosti käy. Tunteisiin vetoavat laulut kaikuvat ja yksi toisensa jälkeen nousee ihmisiä todistamaan kuinka kauheaa heillä oli ennen pelastusta ja kuinka ihanaa nyt kun on pelastunut. Vierailija on pakkorakosessa: sisäistä valmiutta ei olisi tehdä ratkaisua mutta ei uskalla jättää tekemättäkään. Niinpä sitten annetaan elämä Jeesukselle, puolipökkyrässä ja ymmärtmättä asiasta yhtään mitään. Mennään "alttarille, jossa joku panee kätensä vierailijan pään päälle tai hakkaa selkään ja huutaa kiitos-jeesusta. Seurauksena on se että tunne-elämä on mullin mallin. Psyykestä ja alitajunnasta kuplii esille tätä ja tuota, eikä mikään oikein ole tietoisen minän hallinnassa. -- Usein kuitenkin ajan mittaan tällainen uskonnollinen sekoilu laantuu ja parhaassa tapapauksessa uskosta voi tulla positiivinen ja henkilön elämää kannatteleva voimavara.