Sukellusveneen imploosia, lentääkö ikkuna ulos

Nopea (adiabaattinen) tiivistyminen nostaa kaasun lämpötilaa. Oletetaan että sukellusvene täyttyisi vedellä hyvin nopeasti.

https://en.wikipedia.org/wiki/Adiabatic_process

Prosessin aikana kaasu ei ehdi vaihtaa lämpöä ympäristönsä kanssa ja

pV^γ = vakio

lisäksi T*V^(γ-1) = vakio

Adiabaattivakio γ (gamma) typelle olisi 7/5 eli 1,4

Näistä voi ratkaista mitkä adiabaattisen puristuksen jälkeen olisi kaasun tilavuus V ja lämpötila T jos lähtötilanteessa olisi T=293K, p=100 kPa ja lopputilanteessa p=40000 kPa

Tilavuus pienenisi 1/72 osaan alkuperäisestä (1/400^(1/1,4)) ja lämpötila kasvaisi arvoon 1600 K eli 1350 C. Lämpötila olisi riittävä sulattamaan kuparia mutta ei vielä rautaa...

Kävisi siis kuten dieselauton sylinterissä, missä puristustahdin aikana puristuspaine nostaa kaasun lämpötilan niin korkeaksi että polttoaine syttyy palamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Nopea (adiabaattinen) tiivistyminen nostaa kaasun lämpötilaa. Oletetaan että sukellusvene täyttyisi vedellä hyvin nopeasti.

https://en.wikipedia.org/wiki/Adiabatic_process

Prosessin aikana kaasu ei ehdi vaihtaa lämpöä ympäristönsä kanssa ja

pV^γ = vakio

lisäksi T*V^(γ-1) = vakio

Adiabaattivakio γ (gamma) typelle olisi 7/5 eli 1,4

Näistä voi ratkaista mitkä adiabaattisen puristuksen jälkeen olisi kaasun tilavuus V ja lämpötila T jos lähtötilanteessa olisi T=293K, p=100 kPa ja lopputilanteessa p=40000 kPa

Tilavuus pienenisi 1/72 osaan alkuperäisestä (1/400^(1/1,4)) ja lämpötila kasvaisi arvoon 1600 K eli 1350 C. Lämpötila olisi riittävä sulattamaan kuparia mutta ei vielä rautaa...

Kävisi siis kuten dieselauton sylinterissä, missä puristustahdin aikana puristuspaine nostaa kaasun lämpötilan niin korkeaksi että polttoaine syttyy palamaan.

Lue lisää

Niin, ilma poikkeaa hieman ideaalikaasusta, joten tuo edellä mainittu 1/75 lienee lähempänä teoreettista arvoa.

Riippuu seinien hajoamisen nopeudesta.

Kavitaatiokuplien romahtaminen tuottaa voimakkaita paineaaltoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cavitation

Sopivasti kun ultraäänellä aiheutetaan pienen kaasukuplan kavitaatiota niin kuplan sisällä lämpötila nousee puristusvaiheessa tuhansien asteiden paikkeille (plasmaa) ja kuplasta välähtää valoa. Ilmiötä kutsutaan nimellä sonoluminesenssi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sonoluminescence

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu seinien hajoamisen nopeudesta.

Kavitaatiokuplien romahtaminen tuottaa voimakkaita paineaaltoja.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cavitation

Sopivasti kun ultraäänellä aiheutetaan pienen kaasukuplan kavitaatiota niin kuplan sisällä lämpötila nousee puristusvaiheessa tuhansien asteiden paikkeille (plasmaa) ja kuplasta välähtää valoa. Ilmiötä kutsutaan nimellä sonoluminesenssi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Sonoluminescence

Lue lisää

Miten tuo liittyy tapahtumaan ?
Ei 400 bar paine kykene kiihdyttämään seinämää lähellekään kuvattuja nopeuksia saati ilmiöitä, eli pysytään nyt edes likipitäen realismissa.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo liittyy tapahtumaan ?
Ei 400 bar paine kykene kiihdyttämään seinämää lähellekään kuvattuja nopeuksia saati ilmiöitä, eli pysytään nyt edes likipitäen realismissa.

Lue lisää

Tuo on totta. Tarvitaan vähinyää 401 bar painetta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten tuo liittyy tapahtumaan ?
Ei 400 bar paine kykene kiihdyttämään seinämää lähellekään kuvattuja nopeuksia saati ilmiöitä, eli pysytään nyt edes likipitäen realismissa.

Lue lisää

Paineaallot muodostuvat siinä vaiheessa, kun 400 bar paineen liikkeelle saattama vesimassa törmää seinään tai toiseen vastakkaiseen suuntaan liikkuvaan vesimassaan pysähtyen äkillisesti. Törmäyshetkellä törmäävien pintojen välissä paine on paljon korkeampi kuin 400 bar ja isku synnyttää paineaaltoja. Ilmiö tunnetaan nimellä water hammer tai hydraulinen isku (vesi-isku).

https://en.wikipedia.org/wiki/Water_hammer

Anonyymi kirjoitti:

Paineaallot muodostuvat siinä vaiheessa, kun 400 bar paineen liikkeelle saattama vesimassa törmää seinään tai toiseen vastakkaiseen suuntaan liikkuvaan vesimassaan pysähtyen äkillisesti. Törmäyshetkellä törmäävien pintojen välissä paine on paljon korkeampi kuin 400 bar ja isku synnyttää paineaaltoja. Ilmiö tunnetaan nimellä water hammer tai hydraulinen isku (vesi-isku).

https://en.wikipedia.org/wiki/Water_hammer

Lue lisää

https://wcponline.com/2013/12/06/hydrodynamic-design-part-11-water-hammer/

Tuossa hieman käytännön esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun vesi törmää pintaan ja joutuu äkisti muuttamaan suuntaansa.

Anonyymi kirjoitti:

https://wcponline.com/2013/12/06/hydrodynamic-design-part-11-water-hammer/

Tuossa hieman käytännön esimerkkejä siitä mitä tapahtuu kun vesi törmää pintaan ja joutuu äkisti muuttamaan suuntaansa.

Lue lisää

Olet hieman sotkenut asioita.
Suljetun virtauksen äkillinen pysäyttäminen tilanteessa jossa virtaus ei pääse laajenemaan mihinkään suuntaan on eri asia kuin veden virtaus ilmatilaan tai tilaan, jossa paine on pienempi, ja virtausnopeus vain paine-eron aiheuttama.

Suljetussa tilassa muodostuu paine
P = sqrt(roo*k) *v, jossa k = bulk modulus, ja
avoimessa P =½ roo v²

Aluksen sisällä paine voi hetkellisesti nousta paljon ympäristöä korkeampaan arvoon. Tämä tapahtuu kun vastakkaisista suunnista tulevat vesimassat törmäävät toisiinsa.

Olet keksimässä ikiliikkujaa. Jos paine aluksen sisällä ei pian imploosion alkamisen jälkeen kasva ulkoista painetta suuremmaksi, ei paine-eron kiihdyttämä vesi koskaan hidasta vauhtiaan, vaan säilyttää ikuisesti jo kertyneen vauhdin. Tämä tarkoittaisi ikiliikkujaa.

Todellisuudessa ensin vesi kiihtyy paine-eron vaikutuksesta (ulkoinen hydrostaattinen paine > sisäinen ilman paine), ja sen jälkeen hidastuu kun sisäinen ilman paine > ulkoinen hydrostaattinen paine. Molempien prosessien aikana sisäinen ilmanpaine kasvaa, saavuttaen lopulta maksiminsa sillä hetkellä kun vesi menettää vauhtinsa kokonaan ensimmäisen kerran imploosion alkamisen jälkeen.
Tämän jälkeen vesi kiihtyy edelleen vastakkaiseen suuntaan, eli sisäpuolisesta paine-ilmasta kohti merta paine-eron kiihdyttämänä. Tällöin sisäinen ilmanpaine alenee lopulta saavuttaen ulkoisen hydrostaattisen paineen, jolloin paine-eron poistuessa vesi menettää kiihtyvyytensä, ja saavuttaa vauhtinsa lokaalisenmaksimi-arvonsa. Ja sitten vesi etenee entisellä inertiallaan edelleen kohti merta, jolloin sisäinen paine laskee ulkoisen hydrostaattisen painetta pienemmäksi, paine- eron nyt hidastaessa veden ulosvirtausta. Veden lopulta pysähtyessä kaikki alkaa alusta, mutta sillä erolla että energiaa on käytettävissä alkuperäistä vähemmän, koska prosessi ei todellakaan ole häviötön. Osa energiasta on poistunut ympäristöön, ja osa muuttunut esim veden lämmöksi, josta se ei enää palaa liike-energiaksi.

Jos tuo sovitetaan avauksen ikkunaan, vastapuolella on aina veden 400 barin paine. Tämä painaa ikkunaa aina matalampaan paineeseen päin. Jotta kuvaamasi värähtely nostaisi paineen käytettävissä olevalla energialla suuremmaksi kuin 400 barin vedenpaine, olisi keksitty ikiliikkuja. Kuvaamasi männän liike hidastuu vastapaineen kasvaessa. Vastaavasti suurnopeuskameralla kuvattaessa imploosin alkuvaiheet ovat räjähdysmäisen nopeat, mutta loppuvaiheet näennäiset hitaat (vaikkakin nopeat).

Yksinkertaisesti: (P1 x V1) / T1 = (P2 x V2) / T2.

Tiedetään, että paine kasvaa imploosiossa ja tilavuus pienenee. Samalla lämpötila nousee hetkellisesti huikeaksi. Mitään uutta energiaa prosessissa ei voida kehittää.

Ilman veden vastapainetta on todennäköistä, että ikkuna lentäisi paikoiltaan kuin hauki kaislikosta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuo sovitetaan avauksen ikkunaan, vastapuolella on aina veden 400 barin paine. Tämä painaa ikkunaa aina matalampaan paineeseen päin. Jotta kuvaamasi värähtely nostaisi paineen käytettävissä olevalla energialla suuremmaksi kuin 400 barin vedenpaine, olisi keksitty ikiliikkuja. Kuvaamasi männän liike hidastuu vastapaineen kasvaessa. Vastaavasti suurnopeuskameralla kuvattaessa imploosin alkuvaiheet ovat räjähdysmäisen nopeat, mutta loppuvaiheet näennäiset hitaat (vaikkakin nopeat).

Yksinkertaisesti: (P1 x V1) / T1 = (P2 x V2) / T2.

Tiedetään, että paine kasvaa imploosiossa ja tilavuus pienenee. Samalla lämpötila nousee hetkellisesti huikeaksi. Mitään uutta energiaa prosessissa ei voida kehittää.

Ilman veden vastapainetta on todennäköistä, että ikkuna lentäisi paikoiltaan kuin hauki kaislikosta.

Lue lisää

"Ilman veden vastapainetta on todennäköistä, että ikkuna lentäisi paikoiltaan kuin hauki kaislikosta."

Tulihan se sieltä. Tosin on hiukan epäselvää se, kasvaako 4 km syvyydessä haukia ja kaisloja.

Anonyymi kirjoitti:

Jos tuo sovitetaan avauksen ikkunaan, vastapuolella on aina veden 400 barin paine. Tämä painaa ikkunaa aina matalampaan paineeseen päin. Jotta kuvaamasi värähtely nostaisi paineen käytettävissä olevalla energialla suuremmaksi kuin 400 barin vedenpaine, olisi keksitty ikiliikkuja. Kuvaamasi männän liike hidastuu vastapaineen kasvaessa. Vastaavasti suurnopeuskameralla kuvattaessa imploosin alkuvaiheet ovat räjähdysmäisen nopeat, mutta loppuvaiheet näennäiset hitaat (vaikkakin nopeat).

Yksinkertaisesti: (P1 x V1) / T1 = (P2 x V2) / T2.

Tiedetään, että paine kasvaa imploosiossa ja tilavuus pienenee. Samalla lämpötila nousee hetkellisesti huikeaksi. Mitään uutta energiaa prosessissa ei voida kehittää.

Ilman veden vastapainetta on todennäköistä, että ikkuna lentäisi paikoiltaan kuin hauki kaislikosta.

Lue lisää

Mäntänä voi ajatella koko sukellusveneen sisäänpainuvaa kuorta.

Anonyymi kirjoitti:

Mäntänä voi ajatella koko sukellusveneen sisäänpainuvaa kuorta.

Jos rakennetaan tuollainen putkilo männän kanssa, se voi värähdellä jonkin aikaa aivan tosissaan olettaen ettei energiaa siirry pois liian nopeasti (kriittisesti tai yllivaimennettu) .
Tapahtuma on todella dynaaminen eikä staattinen tarkastelu anna koko kuvaa.
Ainakaan ikiliikkujaa ei tarvita. Sellaisen väittäminen on ylilyönti.

Anonyymi kirjoitti:

Mäntänä voi ajatella koko sukellusveneen sisäänpainuvaa kuorta.

Ikkuna ei tietenkään kelpaa männäksi. Tajuaahan tuon jo nimestäkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ilman veden vastapainetta on todennäköistä, että ikkuna lentäisi paikoiltaan kuin hauki kaislikosta."

Tulihan se sieltä. Tosin on hiukan epäselvää se, kasvaako 4 km syvyydessä haukia ja kaisloja.

Lue lisää

Et tainnut ymmärtää koko mäntäasiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Et tainnut ymmärtää koko mäntäasiaa.

Läpinäkyvä mäntä voisi olla ihan kiva. Sen läpi näkisi näkisi mitä 4 km syvyydessä tapahtuu.

Otetaan puristin käteen ja puristetaab kaksi vesimolekyyliä väkisin toistensa sisälle.

ps. googlekäännös on mitä on

"Lisäksi ilma olisi varmasti heti sytyttänyt uhrien erilaisia ​​hiilivetyjä. "

Jos ihminen on piereskellyt kunnolla ennen sukellusta niin mitään syttyvää hiilivetyä ei ole tyrkyllä.

Anonyymi kirjoitti:

"Lisäksi ilma olisi varmasti heti sytyttänyt uhrien erilaisia ​​hiilivetyjä. "

Jos ihminen on piereskellyt kunnolla ennen sukellusta niin mitään syttyvää hiilivetyä ei ole tyrkyllä.

Lue lisää

Kaasuja syntyy jatkuvasti. Et voi pierrä suolistoa tyhjäksi.

Nesteen tai kaasun kiihdyttäminen paine-erolla voi saavuttaa vain Bernoullin mukaisen nopeuden, ja sen hidastaminen ei missään tapauksessa aiheuta suurempaa painetta kuin kiihdyttäminen.

Vaikka virtaus ei pääsisi vapaasti laajenemaan, esim veden puristuminen törmäyksessä kasvaa vain purkausta edeltävään tilaan (400 bar ~ 2%).

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen tai kaasun kiihdyttäminen paine-erolla voi saavuttaa vain Bernoullin mukaisen nopeuden, ja sen hidastaminen ei missään tapauksessa aiheuta suurempaa painetta kuin kiihdyttäminen.

Vaikka virtaus ei pääsisi vapaasti laajenemaan, esim veden puristuminen törmäyksessä kasvaa vain purkausta edeltävään tilaan (400 bar ~ 2%).

Lue lisää

Hydraulinen isku, water hammer.

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen tai kaasun kiihdyttäminen paine-erolla voi saavuttaa vain Bernoullin mukaisen nopeuden, ja sen hidastaminen ei missään tapauksessa aiheuta suurempaa painetta kuin kiihdyttäminen.

Vaikka virtaus ei pääsisi vapaasti laajenemaan, esim veden puristuminen törmäyksessä kasvaa vain purkausta edeltävään tilaan (400 bar ~ 2%).

Lue lisää

Bernoullin laissa on oletuksena nesteen tasainen virtaus. Ei kiihtyvää liikettä eikä pyörteisyyttä. Kun kaksi nestepintaa kohtaavat toisensa törmäyksessä niin virtaus ei enää ole tasaista eikä Bernoullin laki voimassa.

Navier-Stokes ja pyörteinen kompressoituva virtaus niin ollaan lähempänä tätä tilannetta.

Anonyymi kirjoitti:

Bernoullin laissa on oletuksena nesteen tasainen virtaus. Ei kiihtyvää liikettä eikä pyörteisyyttä. Kun kaksi nestepintaa kohtaavat toisensa törmäyksessä niin virtaus ei enää ole tasaista eikä Bernoullin laki voimassa.

Navier-Stokes ja pyörteinen kompressoituva virtaus niin ollaan lähempänä tätä tilannetta.

Lue lisää

Bernoullin kaava lähtee vakiovoiman aiheuttaman voiman aikaan saaman loppunopeuden määrittämiseen.

Siis: Fdt =m dv, eli impulssin / liikemäärän kaava. Kun tämä liikemäärä pysäytetään tarvittava tukivoima on korkeintaan sama kuin kiihdyttävä voima.
Mikäli nopeus ei ehdi kasvaa maksimiin, pysäyttävä voima jää luonnollisesti pienemmäksi, kuten silloinkin jos energiaa sitoutuu sisäisiin pyörteisiin.

Nesteet eivät käyttäydy kuten kiinteät kappaleet, joiden voima riippuu kiihtyvyydestä, eli pysähtymismatkasta, nesteissä voima/paine määräytyy vain tiheydestä ja nopeudesta, joten jos liikettä pysäyttävä paine olisi suurempi kuin kiihdyttävä, olisi ikiliikkuja keksitty.

Tiivistettynä, kun vaikuttava paine synnyttää nesteeseen liike-energiaa, se menettää painettaan, Bernoulli kuvaa näiden suhdetta, ja liikkeen + paineen energiasisältö täytyy olla vakio.

Anonyymi kirjoitti:

Nesteen tai kaasun kiihdyttäminen paine-erolla voi saavuttaa vain Bernoullin mukaisen nopeuden, ja sen hidastaminen ei missään tapauksessa aiheuta suurempaa painetta kuin kiihdyttäminen.

Vaikka virtaus ei pääsisi vapaasti laajenemaan, esim veden puristuminen törmäyksessä kasvaa vain purkausta edeltävään tilaan (400 bar ~ 2%).

Lue lisää

Nesteen tai kaasun kiihdyttäminen paine-erolla voi saavuttaa korkeintaan Bernoullin mukaisen vauhdin (häviöiden takia sitä pienemmän vauhdin), ja sen hidastaminen kyseisestä vauhdista edellyttää väistämättä että sisäinen paine on ulkoista painetta suurempi, koska muuten hidastavaa paine-eroa ei olisi olemassa.
Koska hidastusmatka on lyhyempi kuin kiihdyttävä matka, on keskimääräisen vauhtia hidastavan voiman oltava suurempi kuin keskimääräisen vauhtia kiihdyttävän voiman. Tämä on seurausta siitä että ulkoisen kiihdyttävän voiman tekemä työ on itseisarvoltaan sama kuin ulkoisen hidastavan voiman tekemä työ (energian säilymislain takia, kun tarkastelun aikavälillä liike-energia on nolla sekä alussa että lopussa), joten lyhyemmästä matkasta seuraa suurempi voima, eli suurempi paine-ero. Jos siis alussa paine-ero olisi 39,9 MPA, on hidastavan paine-eron oltava sitä selvästi suurempi, sisäinen ilmanpaine kasvaa siis maksimissaan selvästi yli 80 MPA lukemaan, kun ulkoinen veden paine on 40 MPa, ja sisäinen ilmanpaine alussa 0,1 MPa.

Anonyymi kirjoitti:

Bernoullin kaava lähtee vakiovoiman aiheuttaman voiman aikaan saaman loppunopeuden määrittämiseen.

Siis: Fdt =m dv, eli impulssin / liikemäärän kaava. Kun tämä liikemäärä pysäytetään tarvittava tukivoima on korkeintaan sama kuin kiihdyttävä voima.
Mikäli nopeus ei ehdi kasvaa maksimiin, pysäyttävä voima jää luonnollisesti pienemmäksi, kuten silloinkin jos energiaa sitoutuu sisäisiin pyörteisiin.

Nesteet eivät käyttäydy kuten kiinteät kappaleet, joiden voima riippuu kiihtyvyydestä, eli pysähtymismatkasta, nesteissä voima/paine määräytyy vain tiheydestä ja nopeudesta, joten jos liikettä pysäyttävä paine olisi suurempi kuin kiihdyttävä, olisi ikiliikkuja keksitty.

Tiivistettynä, kun vaikuttava paine synnyttää nesteeseen liike-energiaa, se menettää painettaan, Bernoulli kuvaa näiden suhdetta, ja liikkeen paineen energiasisältö täytyy olla vakio.

Lue lisää

Bernoullin laki kuvaa energian säilymistä virtauksessa, ja on voimassa silloin kun sitä ei virtauksesta poistu. Paineella ei ole mitään energiaa, eikä energiasisältöä. Bernoullin laki pätee myös tilanteissa joissa virtaus kiihtyy, ja liike-energia muuttuu, vaikka joku huuhaa-ukko sinulle muuta väittikin.
Tutustu käsitteeseen Entalpia, paineisella ilmalla ja vedellä on sellaista.
Ps, liikettä pysäyttävää painetta ei ole olemassa, eikä sellainen ole fysikaalinen käsite. Liikettä pysäyttää voima ja vaikutusaika, joista edellisen voi laskea pinta-alan ja paine-eron avulla. Pelkkä staattinen paine ei ilman paine-eroa pysäytä mitään, olipa paine kuinka suuri tahansa.
Isänä tässä olet ikiliikkujaa keksimässä, kun luulet joko liikkuvan veden joko pysähtyvän itsestään ilman paine-eroa pelkän ulkoisen vedenpaineen suuruisen ilmanpaineen vaikutuksesta, taikka jatkavan ikuisesti kerran saavuttamallaan vauhdilla suljetun ja romahtaneen sukellusveneen sisällä.

Jos nettiin on luottaminen, koko hoito on ohi sekunnin murto-osassa. Kaikki keskustelu aiheesta on hypoteettista, ja asiaa pitäisi tarkastella suurnopeuskameralla.

Anonyymi kirjoitti:

Jos nettiin on luottaminen, koko hoito on ohi sekunnin murto-osassa. Kaikki keskustelu aiheesta on hypoteettista, ja asiaa pitäisi tarkastella suurnopeuskameralla.

Tuo on hieman suhteellista.

Nettiin ei kannata luottaa, yksinkertainenkin laskin kertoo että 400 bar paine-ero ei kykene kiihdyttämään vettä edes äänen nopeuteen.

Anonyymi kirjoitti:

Jos nettiin on luottaminen, koko hoito on ohi sekunnin murto-osassa. Kaikki keskustelu aiheesta on hypoteettista, ja asiaa pitäisi tarkastella suurnopeuskameralla.

Tavallisia kameroita siellä lienee ollut plus matkustajien puhelimet. Selviääköhän muistikortti tuollaisessa tuhossa?

Tuo lämpötila vaatii hieman lisäselitystä.

Yleensä kaikki kaasut ovat tavattoman jyviä eristeitä, koska konduktio harvassa molekyylitiheydessä on jyvin hidasta, ja säteilylämmön siirtyminen vielä roimasti surkeampaa.
Kiinteään pintaan kaasun lämpöä siirtyy vain ohuen kerroksen osalta, ja lämpötilaeron tasaantuminen on säälittävän hidasta.

Jokainen voi tuntea tuon saunassa, lämpö voi olla 120 C, mutta vesi ihon pinnalla ei läheskään kiehu, ja kun itse tehostatte lämmön siirtymistä vaikka puhaltamalla, eron kyllä huomaa.
Toinen esimerkki auton sylinterin palotila, jossa palamislämpötila on ~3000 C, ja paisunnan jälkeenkin vielä yli 1000 C, eli koko pakosarja tulipunaisena, niin alumiinimännät toimii vaan moitteetta (no ehkä joskus ei).

Anonyymi kirjoitti:

Tavallisia kameroita siellä lienee ollut plus matkustajien puhelimet. Selviääköhän muistikortti tuollaisessa tuhossa?

Soita ja kysy, mitä muistikortille kuuluu.

Jos kokoon puristuvan ilman paine ei koskaan ylittäisi ulkoista hydrostaattista painetta, ei sisään virtaava vesi hidastaisi koskaan vauhtiaan, koska hidastavaa voimaa ei olisi. Näin vauhtiin päässeen veden perässä tulisi helposti lisää vettä, koska sitä ei mikään olisi estämässä. Todellisuudessa et voi ahtaa romahtaneen sukellusveneen sisään enempää vettä kuin romahtanut tilavuus on, etkä edes sen vertaa. Joten sisäänvirtaus todellisuudessa kyllä pysähtyy, ja sen saa aikaan hidastava paine-ero paljon lyhyemmällä matkalla kuin millä maksimi sisäänvirtaus vauhti saatiin aikaan. Mikä edellyttää sisäisen paineen olevan silloin suurempi kuin ulkoinen paine. Käytännössä ilman paine on maksimissaan selvästi yli 80 MPA 4 km syvyydessä.

Ajattelet asiaa hitaana tapahtumana maan pinnalla omien kokemustesi mukaan.

Ei se iso ikkuna mihinkään lennä paineistettua vettä vastaan. Ei ole mitään voimaa, joka saisi sen kiihtymään.

Kaikki voimat vaikuttavat sisälle päin joka suunnalta, joten mitään haitaria ei synny.

Et ole koskaan nähnyt ison epämääräisen kappaleen sisälle päin tapahtuvaa räjähdystä, joten et pysty kuvittelemaan tapahtumaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ajattelet asiaa hitaana tapahtumana maan pinnalla omien kokemustesi mukaan.

Ei se iso ikkuna mihinkään lennä paineistettua vettä vastaan. Ei ole mitään voimaa, joka saisi sen kiihtymään.

Kaikki voimat vaikuttavat sisälle päin joka suunnalta, joten mitään haitaria ei synny.

Et ole koskaan nähnyt ison epämääräisen kappaleen sisälle päin tapahtuvaa räjähdystä, joten et pysty kuvittelemaan tapahtumaa.

Lue lisää

Päädyt ovat massiivisemmat kuin hiilikuituputki.
Ehkäpä putki meneekin kasaan ennen kuin päädyt ehtivät juurikaan liikkua.

Anonyymi kirjoitti:

Päädyt ovat massiivisemmat kuin hiilikuituputki.
Ehkäpä putki meneekin kasaan ennen kuin päädyt ehtivät juurikaan liikkua.

Voihan ne päädyt puristaa sen hiilikuituputken haitariksi niinkuin soitettaisiin Säkkijärven polkkaa.
Sitten ikkuna pulpahtaa pihalle niinkuin joku varoventtiili.

Anonyymi kirjoitti:

Voihan ne päädyt puristaa sen hiilikuituputken haitariksi niinkuin soitettaisiin Säkkijärven polkkaa.
Sitten ikkuna pulpahtaa pihalle niinkuin joku varoventtiili.

Opettele fysiikan perusteet.

Putken sivuilta vaikuttava voima on yli tuplasti suurempi kuin päistä vaikuttava voima.

Piirrä kuva ja arvioi poikkipinta-aloja.

Painelaskuissa kaikki on aina kiinni pinta-aloista.

Heti kun putki alkaa vähänkin litistymään sivuilta päin, niin sen poikkipinta-ala (ja tietysti voima) alkaa kasvamaan voimakkaasti ja on lopussa n. 50 % suurempi kuin alussa. Erittäin voimaasssa jännitystilassa oleva putki hajoaa kappaleiksi ja paineistettu (n. 10 l) ilma leviää sadoista raoista eri puolille vettä. Kaikki tapahtuu nopeasti. Ei painava ikkuna ehdi liikahtaa juuri mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Opettele fysiikan perusteet.

Putken sivuilta vaikuttava voima on yli tuplasti suurempi kuin päistä vaikuttava voima.

Piirrä kuva ja arvioi poikkipinta-aloja.

Painelaskuissa kaikki on aina kiinni pinta-aloista.

Heti kun putki alkaa vähänkin litistymään sivuilta päin, niin sen poikkipinta-ala (ja tietysti voima) alkaa kasvamaan voimakkaasti ja on lopussa n. 50 % suurempi kuin alussa. Erittäin voimaasssa jännitystilassa oleva putki hajoaa kappaleiksi ja paineistettu (n. 10 l) ilma leviää sadoista raoista eri puolille vettä. Kaikki tapahtuu nopeasti. Ei painava ikkuna ehdi liikahtaa juuri mihinkään.

Lue lisää

Olitko ihan oikeasti suunnittelemassa kyseistä sukellusvenettä vai oletko vasta aloittamassa jotain omaa hiilikuituprojektia?
Onko fysiikan perusteet jo selvillä?

Anonyymi kirjoitti:

Opettele fysiikan perusteet.

Putken sivuilta vaikuttava voima on yli tuplasti suurempi kuin päistä vaikuttava voima.

Piirrä kuva ja arvioi poikkipinta-aloja.

Painelaskuissa kaikki on aina kiinni pinta-aloista.

Heti kun putki alkaa vähänkin litistymään sivuilta päin, niin sen poikkipinta-ala (ja tietysti voima) alkaa kasvamaan voimakkaasti ja on lopussa n. 50 % suurempi kuin alussa. Erittäin voimaasssa jännitystilassa oleva putki hajoaa kappaleiksi ja paineistettu (n. 10 l) ilma leviää sadoista raoista eri puolille vettä. Kaikki tapahtuu nopeasti. Ei painava ikkuna ehdi liikahtaa juuri mihinkään.

Lue lisää

Kyseessä se että putkea puristetaan kasaan sekä päistä että sivuista.

Pinta-ala kertaa voima.

Alusta voisi verrata kananmunaan, joka ei ole täysin symmetrinen. Pieni lapsikin saa puristettua kananmunan rikki "vaakasuuntaa", sen sijaan "pystysuuntaan" asia ei tahdo onnistua millään. Kananmunan rakenne ei ole tasainen.

Keskimääräinen kuormitus munien rikkoutumiseen on pystyasennossa reilu 20 kiloa., vaaka-asennossa tarvittava kuormitus on lähes tuplat. Munat ovat litteämpiä kyljellään, mikä mahdollistaa suuremman osan kosketuksiin kuoren kanssa, mikä auttaa jakamaan voiman suuremmalle alueelle.

Jos alus ei kestä puristusta molempiin, siis kaikkiin, suuntiin, se hajoaa. Aivan kuin hiilikuitualus olisi käyttäytynyt käänteisen kananmunan tavoin.

Anonyymi kirjoitti:

Kyseessä se että putkea puristetaan kasaan sekä päistä että sivuista.

Pinta-ala kertaa voima.

Alusta voisi verrata kananmunaan, joka ei ole täysin symmetrinen. Pieni lapsikin saa puristettua kananmunan rikki "vaakasuuntaa", sen sijaan "pystysuuntaan" asia ei tahdo onnistua millään. Kananmunan rakenne ei ole tasainen.

Keskimääräinen kuormitus munien rikkoutumiseen on pystyasennossa reilu 20 kiloa., vaaka-asennossa tarvittava kuormitus on lähes tuplat. Munat ovat litteämpiä kyljellään, mikä mahdollistaa suuremman osan kosketuksiin kuoren kanssa, mikä auttaa jakamaan voiman suuremmalle alueelle.

Jos alus ei kestä puristusta molempiin, siis kaikkiin, suuntiin, se hajoaa. Aivan kuin hiilikuitualus olisi käyttäytynyt käänteisen kananmunan tavoin.

Lue lisää

Kun vielä tietää että hiilikuidusta tehty seinä läpäisee vettä niinkuin siivilä, niin sen ulko- ja sisäpuolelle ei synny paine-eroa.