sahaja yoga

.T.T.

Tämä on kaikille yksilöllinen projekti. jos joku tekee väärin on toisen oppi osaako hän olla tuomitsematta.
Kauan meni oivaltaa sekin. miksi joogit on niin tuomitsevia minua kohtaan. Kunnes en enään itse tuominnut heitä. He saivat olla mitä ovat ja minä olen mitä olen. Hekin vain etenevät omaan tahtiinsa. Niin kuin minäkin.
En tarvitse heitä eivätkä he tarvitse minua.
Mutta rakastan heitä. Tai ainakin melkein:)
Joku kysy kollektiivisuudesta mitä se on
Sen tunnen voimakkaana silloin ,kun toinen saa itseoivalluksen. Tunne on ,kuin olisimme yhtä.

11

982

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pilgrim_2005

      Niin..tuo rakkaus. Ehkä sekin on yksilöllistä, miten sen kokee.

      Itse olisin kaivannut konkreettisempaa rakkautta, jonka olisi pystynyt havaitsemaan. Näkemään ja kuulemaan ja tuntemaan. Joka olisi ilmennyt sanoina, puheena, kommunikaationa. Äidillistä ja isällistä rakkautta. Persoonallisuutta.

      Nyt tässäkin on hiljaista, vain ex-joogit, ja ulkopuoliset uskaltavat kirjoittaa.

      Niin... mun mielestä rakkaus ilmenee sanoina, ihmissuhteena, keskusteluna. Sahaja yogit ovat nyt syyttäneet että koska olen uskaltanut kirjoittaa, olen sitten "anti-jumalallinen" ja vastustan muka heidän "pyhää työtään". Ystäviäni, jotka ovat sahaja yogeja, jotka ovat kanssa erehtyneet puhumaan, he kutsuvat "paholaisiksi".

      Sitten on erikseen sahaja yogan vastustajat, jotka ovat menettäneet uskon Matajiin, ja tähän prosessiin. Heistä moni haluaisi nähdä maailman jossa ei ole sahaja yogaa. En sitäkään tuomitsisi; monilla on ollut katkeria kokemuksia; he ovat nähneet liikaa uskonnon varjolla harjoitettavaa pahuutta. Minusta jokainen saa ajatella niin kuin haluaa; ei se mua häiritse.

      Mäkin rakastan sahaja yogeja, tai ainakin yritän Toivon vain että sahaja yogit tulevaisuudessa järkiintyisivät, ja pystyisivät palaamaan takaisin normaalimpaan, ja lämpimämpään ihmisyyteen. Sitähän meille aina sanottiin; ensin täytyy tulla ihmiseksi; kokonaan ihmiseksi, ennenkuin voi alkaa haaveilla tulevansa jumalaksi. Minusta tuntuu että suuri osa joogeista haksahtui yrittämään oikopolkua.

      Se ihmisyys ei sitten riittänyt...

      Musta tuntuu että jos etsijä edistyy tiellä, ja saa uskonnollisia kokemuksia, niin tuo kokemus työntää sellaisen ihmisen ulos kaikesta "organisoidusta uskonnosta" - kultista, rituaalista, seremoniasta, ahtaista sisäpiiriklubeista, ja tuo tähän - ulos aukealle, ihmisyyteen, laajuuteen.

      Joutuivathan vanhan testamentin profeetatkin menemään erämaahan.

      Tämä ulkopuolisuus; oma ulkopuolisuuteni, parhaiden etsijöiden ulkopuolisuus, on kiinnostavaa havaita. Ja ehkä se on siunaus, ehkä se suojelee ja antaa vapauden. Mun tie on tämä; ehkä kriittinenkin tie; omilla aivoilla ajattelemisen tie, ankara tie, isän tie.

      Mitä nämä riviuskovaiset sitten tuomitsevat? He tuomitsevat uskonnollisen kokemuksen, ja ihmisen joka saa uskonnollisia kokemuksia; he tuomitsevat Jumalan. Tämä uskonnollinen suvaitsemattomuus…

      They commit a brahmacide?

      Ja itse, en tiedä onko se anteeksiannettavissa, tai ymmärrettävissä. Mikä se motiivi siinä on? Onko se että jos on suuri lauma, niin täytyy tehdä samoin kuin lauma, ja omaa omaatuntoa ei saa enää kuunnella? Koska pelko joutua ajetuksi pois tuosta laumasta on niin suuri?

      Uskovais-ihmisen psykologia on mulle tällä hetkellä suuri mysteeri. Suuri käsittämättömyys. Ehkä se on edistymistä, siinä mielessä että kaikki se mikä tulee esiin, tulee valoon...

      Itse koen että kommunikaatio on rakastamista, rakkautta. En olisi ikinä edes kuvitelmissa voinut uskoa että maailmassa on ihmisiä jotka kokevat kommunikaation niin pelottavana, että sanovat että se juuri on suurin pahuus.

      "...the collectives do not want to hear about spiritual experiences; they seem to have a specific idea of what must be allowed spiritually, or not. I suppose this this because they want to try to control people."

      Kopioin nuo surulliset linkit tähän uudestaan, niin näkee missä mennään; nuo ovat tietysti yksi äärimmäinen esimerkki, mutta ehkä välähdyksenä heijastavat tiettyä aika hurjaa ajatusmaailmaa:

      http://www.adishakti.org/cult_sdm/cultsdm_2.htm
      http://www.adishakti.org/simon_d_montford.htm
      http://www.adishakti.org/cult_sdm/cultsdm.htm

      http://www.adishakti.org/forum/blasphemy_against_his_sp irit_and_the_rise_of_false_prophets_before_end_times_10 -04-2004.htm

      • .T.T.

        Jäin itse miettimään mitä tarkoita "antijumalallinen tai paholainen" onko joku sinulle sanonut niin. Vai oletko aistinut toisten niin ajattelevan? Olenko minä paholainen kun kirjoitan tänne.
        Shri mataji on puhunut ja puhunut. Ja toivonut ,että joku muukin puhuisi. Miksi ihmiset ovat menettäneet uskonsa Shri matajiin. Ihmisiin ehkä ,mutta Matajiin? Hän antaa ihmisten olla sitä mitä he itse haluavat olla!
        Voi kun kaikki näkisivät mikä on tullut ihmisten tahdosta. Ja mitä Mataji on tänne tullut antamaan.

        Kun koet uskonnollisen kokemuksen. Se on tarkoitettu sinulle. Kun kerrot siitä toiselle voit tuntea tuomitsemisen tai ymmärryksen. Riippuen henkilöstä. Henkilö joka on itse kokenut niin ymmärtää tietenkin sinua. Mutta miten ihminen ymmärtää jos ei ole kokenut mitään sellaista. (voi kyllä ymmärtää mutta ei kaikki)
        Ei ole tarkoitus kertoa sellaiselle joka ei sitä vastaan pysty ottamaan.Vaan kokemuksen voi jakaa ymmärryksen omaavalle ihmiselle. Tarkoitus ei ole sekoittaa toisten päätä entisestään.

        Oikeasti ei ole olemassakaan asiaa mistä ei voisi puhua. Kuka uskaltaa puhua ja kuka ei. Se onkin eri asia onko se mielen tuotosta. Ja kuka sen pystyy ymmärtämään ja vielä vastaan ottamaan.


      • Pilgrim_2005
        .T.T. kirjoitti:

        Jäin itse miettimään mitä tarkoita "antijumalallinen tai paholainen" onko joku sinulle sanonut niin. Vai oletko aistinut toisten niin ajattelevan? Olenko minä paholainen kun kirjoitan tänne.
        Shri mataji on puhunut ja puhunut. Ja toivonut ,että joku muukin puhuisi. Miksi ihmiset ovat menettäneet uskonsa Shri matajiin. Ihmisiin ehkä ,mutta Matajiin? Hän antaa ihmisten olla sitä mitä he itse haluavat olla!
        Voi kun kaikki näkisivät mikä on tullut ihmisten tahdosta. Ja mitä Mataji on tänne tullut antamaan.

        Kun koet uskonnollisen kokemuksen. Se on tarkoitettu sinulle. Kun kerrot siitä toiselle voit tuntea tuomitsemisen tai ymmärryksen. Riippuen henkilöstä. Henkilö joka on itse kokenut niin ymmärtää tietenkin sinua. Mutta miten ihminen ymmärtää jos ei ole kokenut mitään sellaista. (voi kyllä ymmärtää mutta ei kaikki)
        Ei ole tarkoitus kertoa sellaiselle joka ei sitä vastaan pysty ottamaan.Vaan kokemuksen voi jakaa ymmärryksen omaavalle ihmiselle. Tarkoitus ei ole sekoittaa toisten päätä entisestään.

        Oikeasti ei ole olemassakaan asiaa mistä ei voisi puhua. Kuka uskaltaa puhua ja kuka ei. Se onkin eri asia onko se mielen tuotosta. Ja kuka sen pystyy ymmärtämään ja vielä vastaan ottamaan.

        >>Miksi ihmiset ovat menettäneet uskonsa Shri matajiin. Ihmisiin ehkä ,mutta Matajiin?


      • Jussi999
        Pilgrim_2005 kirjoitti:

        >>Miksi ihmiset ovat menettäneet uskonsa Shri matajiin. Ihmisiin ehkä ,mutta Matajiin?

        Teillä on ollut hyviä pointteja tässä sahaja yoga keskustelussa. Mutta kysysin siitä että te sanotte uskovanne edelleenkin Shri Matajiin. Vietin yhden illan lukemalla näitä kritiikki sivuja ja siellä oli aika ikäviä juttuja tästä gurusta.

        Eikö teitä häiritse että Sri Matajin kehotuksesta lapsia lähetetään noihin kouluihin toiselle puolelle maailmaa? Eikö teitä häiritse se että hän ei ole tuominnut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sahaja yoga koulussa? Tai että hän ei ole maksanut isoa velkaansa takaisin vaan valehdellut ettei ole ikinä mitään rahoja saanutkaan? Tai että hän on erottanut aviopuolisoja toisistaan, ja vielä pahempaa vanhempia ja pikkulapsia. Nämä kaikki jutut löytyy noilta kritiikki sivuilta ja paljon muutakin. Niiltä saa sellasen kuvan että hän on uhkaillut seuraajiaan aika paljon ja toiminut muutenkin epämoraalisesti.

        En voi kysyä näitä mun ystävältä, hän ei suostu keskustelemaan mistään tällasesta. Toivottavsti te voitte vastata tähän.


      • Pilgrim_2005
        Jussi999 kirjoitti:

        Teillä on ollut hyviä pointteja tässä sahaja yoga keskustelussa. Mutta kysysin siitä että te sanotte uskovanne edelleenkin Shri Matajiin. Vietin yhden illan lukemalla näitä kritiikki sivuja ja siellä oli aika ikäviä juttuja tästä gurusta.

        Eikö teitä häiritse että Sri Matajin kehotuksesta lapsia lähetetään noihin kouluihin toiselle puolelle maailmaa? Eikö teitä häiritse se että hän ei ole tuominnut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sahaja yoga koulussa? Tai että hän ei ole maksanut isoa velkaansa takaisin vaan valehdellut ettei ole ikinä mitään rahoja saanutkaan? Tai että hän on erottanut aviopuolisoja toisistaan, ja vielä pahempaa vanhempia ja pikkulapsia. Nämä kaikki jutut löytyy noilta kritiikki sivuilta ja paljon muutakin. Niiltä saa sellasen kuvan että hän on uhkaillut seuraajiaan aika paljon ja toiminut muutenkin epämoraalisesti.

        En voi kysyä näitä mun ystävältä, hän ei suostu keskustelemaan mistään tällasesta. Toivottavsti te voitte vastata tähän.

        Jussi,

        Kun tulin sahaja yogaan, niin ensimmäisiä juttuja taisi olla että meidät istutettiin television ääreen ja katsoimme Shri Matajin puheita videolta.

        Ensimmäisiä asioita mitä ymmärsin hänen sanovan, on että hän on mahamaya, - suuri illuusio. Hän esim. kuvaili, miten joku egoistinen ihminen tulee hänen luokseen, ja kertoo omahyväisiä juttuja. Shri Mataji sanoi että hän vain hymyilee tuollaisissa tilanteissa, ja on ottavinaan tuon ihmisen egon todesta, ja ehkä rohkaisee tuota egoismia, kehuu tätä ihmistä ja hänen tekojaan. Hän sanoi tekevänsä tämän, koska hän haluaa jouduttaa tämän ihmisen tuhoa. Koska tällä ihmisellä ei olisi ollut mitään toivoa. Koska Shri Mataji on mahamaya, hän toimii näin. Koska hän on maailmankaikkeuden luoja, hänellä on oikeus tehdä näin.

        Miten suhtauduin noihin juttuihin? Kun tulin sahaja yogaan olin katkeroitunut. Tuntui että elämä on potkinut päähän, että ihmiset ovat olleet keljuja. Rakastin kirjailijoita kuten Henry Milleriä ja Charles Bukowskia heidän misantropiansa tähden; Celine, Lovecraft, Camus, Wilson. Koin itseni sivulliseksi.

        Kun Shri Mataji tuomitsi ihmiskunnan egon; ei se mua hätkäyttänyt. Jos haluat ymmärtää tän fiiliksen: Neeli Cherkovski, Charles Bukowskin elämä, (Sammakko, 2000)s.205-209: Bukowski ajaa Westwood Villageen L.A.ssa, ja sanoo ihmisille mitä heistä ajattelee. Shri Mataji vastasi eksistentiaalisen angstiini. Tuntui että ymmärrän häntä paremmin kuin hyvin.

        Se oli alku.

        Jussi, en mä tiedä mikä on epämoraalista, ja mikä moraalista tässä maailmassa. Jos lukee nuo sahaja yoga –vastaiset sivut, http://sahajacult.com/ , niin mun huomio kiinnittyy tuohon miten kritiikin kärki kohdistetaan Shri Matajiin. Mitä on Shri Mataji? Pelkkä potretti kultakehyksissä. Intialainen nainen raakkumassa suttuisella videolla. Maailmanluokan megaguru. Pelkkä vitsi, illuusio. Heitin tuon hahmon roskakoriin jossain vaiheessa; hylkäsin seremoniat ja rituaalit. Lopulta jäin yksin itseni kanssa, ja mitään Matajia ei koskaan ollutkaan. Sen sijaan mun chakroissa, mun olemisessa tapahtui muutoksia. Ei ollut ajatuksia. Ei häpeää, ei syyllisyyttä, ei niin paljon henkilökohtaisuutta. Tunsin olemiseni puhtaammaksi, persoonattomammaksi. Olin samaistunut johonkin henkilöön, ja nyt olin atman.

        Manul Surin kirjassa ”Vishnun unet”(Tammi, 2001), ylijumala Vishnu päättää ottaa asunnottoman alkoholistin hahmon, ja tekee kuolemaa kerrostalon porrastasanteella. Kukaan ei tiedä hänen todellista olemustaan. Vishnu itse on kyllästynyt rikkauksiin; aikaisemmissa elämissä hän oli syntynyt kuninkaaksi, ja rikkaaksi mieheksi, eikä se ollut tyydyttänyt häntä. Ajattelen että tämä tunnistamisen prosessi on tällainen.

        Löysin tämän tarinan Koraanista; Mooseksen ensimmäinen opettaja: http://www.quran-islam.org/231.html Siinä Mooseksen rahkeet ei riitä käsitellä tuota kokemusta; Mooses etsi tietoa ja viisautta, mutta opettaja sanoo: ”You cannot stand to be with me” – Sinä et kestä olla minun seurassani.

        Se on yksilöllistä, mutta muhun Shri Matajissa vetosi tuo tuhopuoli. Samalla tavalla kuin vaikkapa Picasson persoonassa mua kiehtoi paitsi se luova puoli, myös tuhoava puoli. Sanoin itselleni, että Mataji on Tuhoaja, Kalki, Apokalypsiksen ratsastaja, ok. Kysyt että häiritseekö minua nämä Intian koulujutut, tai että jotkut on antanut rahojaan tälle Organisaatiolle. Vastaan että mulla ei ole mitään tekemistä sahaja yoga Organisaation kanssa. Se on petos, huijaus, ansa egoistisille ihmisille jotka haluavat olla ”ensimmäisiä”.

        Koin että kohtaamani ihmiset sahaja yogassa olivat hyvin fanaattisia. Ensimmäinen asia mikä mulle sanottiin kun astuin sahaja ashramiin, oli ”sahaja yoga ei ole lapsia varten”, ja ynseä ylimielinen ilmi joka viestitti että ”painu jätkä kotiis täältä”. Sellaisina kukkoilijoina koin heidät. Tunsin itseni erilaiseksi joogiksi. Koko heidän kielenkäyttönsä oli loukkaavaa; he kun käyttävät sellaista lahkolaista kieltä, missä asiat eivät tarkoita sitä sanotaan. Sellaisen kielenkäytön nimi on double binding. He käyttivät eufemismeja. Paradoxical communication:
        http://www.envf.port.ac.uk/illustration/images/vlsh/dbpc.htm

        Shri Matajin hahmo on etäinen… mulle se että joutui kohtaamaan niin paljon inhimillistä pahuutta joogeissa oli ihan valtava elämys. Se että nielee vuodesta toiseen loukkauksia, ja kätkettyä pilkkaa; ja hillitsee itsensä, ja voittaa itsensä siinä. Sanoit että se vaikuttaa ”zombilta” tuo elämä. On hetkiä jolloin se vaikuttaa minun silmissä niin kuin natsismi kertaa bolsevismi, ynnä Aatun ja Joe-sedän karmeus kerrottuna miljoonalla. Tää on mun subjektiivinen tuntemus. Sanoisin että se ei ole zombiutta, elottomuutta, vaan ihan silkkaa pahuutta; ilkeyttä. Kaiken lisäksi he eivät ole itse tietoisia itsestään. Kerran luin kauhean kirjan keskitysleireissä toimivien SS-lääkärien psykologiasta, nimi taisi olla The Nazi Doctors; siinä puhuttiin miten ihminen voi tietyissä olosuhteissa splitata itsensä; niin ettei tunne omia tunteitaan, ei kuule omia ajatuksiaan, ei ole omaa omaatuntoa; on täysin turta. Kuulostaako tutulta?

        Se ei ole Shri Matajin hahmo, tai pahuus kun mua kauhistuttaa. Mua kauhistuttaa ihmisessä oleva pahuus. Ishmael sanoi mulle vähän aika sitten, että se on nyt tuotu esiin, jokainen voi nähdä sen.

        Vuonna 1994 kun olin vielä aika kokematon joogi, niin joogit puhuivat että apokalypsis, viimeinen tuomio tulee ihan parin vuoden sisällä, ja 80 % ihmiskunnasta tuhoutuu kun Kundalini herää. Shri Matajikin puhui siitä, ja arvuuteltiin prosentteja, ehkä ei selviä kuin kourallinen, ehkä vain 5 % ihmiskunnasta. Eikö kristityt puhu että raamatun mukaan 100 000 pelastuu, kun tulee lopullinen taivaisiin tempaus. Sahaja yoga on apokalyptinen kultti.

        Tässä näitä teemoja, hyvyys ja pahuus, samadhi, Kundalini, ihminen ja Jumala. Shri Mataji veti kaikki nämä ihmiset sahaja yogaan, ja mun mielipide on että mentiin niin syviin vesiin, että keskiverto sahaja yogilta on mopo karannut käsistä. Pitäisi kohdata itsessä oleva pahuus, mutta koska siihen ei kyetä, se projisoidaan ulkopuolisiin kohteisiin, kuten esim. bolshevikit 1930-luvulla, joka paikassa haluttiin nähdä pelkkiä imperialististen voimien vakoilijoita, sabotöörejä, trotskilaisia anarkisteja, soluttautujia, kansan vihollisia ja mitä kaikkea. Fanaattisimmallaan SY-puhe on juuri tätä; he tuhoavat rakshashoita, ihmisissä on bhootteja, negatiivisuuksia, demonisia voimia, ”kätsejä”, baddhaa. Mulle tulee mieleen että siinä ihminen on takertunut omaan verkkoonsa. Sen sijaan että olisi integroitu Varjo omaan psyykeen, ja tultu toimeen sen kanssa, päästy rauhaan sen kanssa, he ovat tässä kuumeisessa ja epätoivoisessa projisoimisvimmassa. Äärimmillään se projisointi johtaa sellaiseen persoonallisuusrakenteeseen kuin Stalinilla oli.

        Kyse näyttää olevan psyykkisestä jakautumisesta, psyyken hajoamisesta. Itse tunnen sen niin että jos joudun olemaan sahaja yogien lähellä, tunnen heistä hohkaavan sellaista mieletöntä tukahtunutta pidätettyä raivoa, jolla ei ole mitään syytä, se vain leijuu ilmassa kuin tuomio.

        Mikä olisi täydellinen uskonto?

        Tuosta aiheesta oon keskustellut ”uskontojen uhrit” palstalla: Ihmisen pahuus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000008609352


      • Pilgrim_2005
        Pilgrim_2005 kirjoitti:

        Jussi,

        Kun tulin sahaja yogaan, niin ensimmäisiä juttuja taisi olla että meidät istutettiin television ääreen ja katsoimme Shri Matajin puheita videolta.

        Ensimmäisiä asioita mitä ymmärsin hänen sanovan, on että hän on mahamaya, - suuri illuusio. Hän esim. kuvaili, miten joku egoistinen ihminen tulee hänen luokseen, ja kertoo omahyväisiä juttuja. Shri Mataji sanoi että hän vain hymyilee tuollaisissa tilanteissa, ja on ottavinaan tuon ihmisen egon todesta, ja ehkä rohkaisee tuota egoismia, kehuu tätä ihmistä ja hänen tekojaan. Hän sanoi tekevänsä tämän, koska hän haluaa jouduttaa tämän ihmisen tuhoa. Koska tällä ihmisellä ei olisi ollut mitään toivoa. Koska Shri Mataji on mahamaya, hän toimii näin. Koska hän on maailmankaikkeuden luoja, hänellä on oikeus tehdä näin.

        Miten suhtauduin noihin juttuihin? Kun tulin sahaja yogaan olin katkeroitunut. Tuntui että elämä on potkinut päähän, että ihmiset ovat olleet keljuja. Rakastin kirjailijoita kuten Henry Milleriä ja Charles Bukowskia heidän misantropiansa tähden; Celine, Lovecraft, Camus, Wilson. Koin itseni sivulliseksi.

        Kun Shri Mataji tuomitsi ihmiskunnan egon; ei se mua hätkäyttänyt. Jos haluat ymmärtää tän fiiliksen: Neeli Cherkovski, Charles Bukowskin elämä, (Sammakko, 2000)s.205-209: Bukowski ajaa Westwood Villageen L.A.ssa, ja sanoo ihmisille mitä heistä ajattelee. Shri Mataji vastasi eksistentiaalisen angstiini. Tuntui että ymmärrän häntä paremmin kuin hyvin.

        Se oli alku.

        Jussi, en mä tiedä mikä on epämoraalista, ja mikä moraalista tässä maailmassa. Jos lukee nuo sahaja yoga –vastaiset sivut, http://sahajacult.com/ , niin mun huomio kiinnittyy tuohon miten kritiikin kärki kohdistetaan Shri Matajiin. Mitä on Shri Mataji? Pelkkä potretti kultakehyksissä. Intialainen nainen raakkumassa suttuisella videolla. Maailmanluokan megaguru. Pelkkä vitsi, illuusio. Heitin tuon hahmon roskakoriin jossain vaiheessa; hylkäsin seremoniat ja rituaalit. Lopulta jäin yksin itseni kanssa, ja mitään Matajia ei koskaan ollutkaan. Sen sijaan mun chakroissa, mun olemisessa tapahtui muutoksia. Ei ollut ajatuksia. Ei häpeää, ei syyllisyyttä, ei niin paljon henkilökohtaisuutta. Tunsin olemiseni puhtaammaksi, persoonattomammaksi. Olin samaistunut johonkin henkilöön, ja nyt olin atman.

        Manul Surin kirjassa ”Vishnun unet”(Tammi, 2001), ylijumala Vishnu päättää ottaa asunnottoman alkoholistin hahmon, ja tekee kuolemaa kerrostalon porrastasanteella. Kukaan ei tiedä hänen todellista olemustaan. Vishnu itse on kyllästynyt rikkauksiin; aikaisemmissa elämissä hän oli syntynyt kuninkaaksi, ja rikkaaksi mieheksi, eikä se ollut tyydyttänyt häntä. Ajattelen että tämä tunnistamisen prosessi on tällainen.

        Löysin tämän tarinan Koraanista; Mooseksen ensimmäinen opettaja: http://www.quran-islam.org/231.html Siinä Mooseksen rahkeet ei riitä käsitellä tuota kokemusta; Mooses etsi tietoa ja viisautta, mutta opettaja sanoo: ”You cannot stand to be with me” – Sinä et kestä olla minun seurassani.

        Se on yksilöllistä, mutta muhun Shri Matajissa vetosi tuo tuhopuoli. Samalla tavalla kuin vaikkapa Picasson persoonassa mua kiehtoi paitsi se luova puoli, myös tuhoava puoli. Sanoin itselleni, että Mataji on Tuhoaja, Kalki, Apokalypsiksen ratsastaja, ok. Kysyt että häiritseekö minua nämä Intian koulujutut, tai että jotkut on antanut rahojaan tälle Organisaatiolle. Vastaan että mulla ei ole mitään tekemistä sahaja yoga Organisaation kanssa. Se on petos, huijaus, ansa egoistisille ihmisille jotka haluavat olla ”ensimmäisiä”.

        Koin että kohtaamani ihmiset sahaja yogassa olivat hyvin fanaattisia. Ensimmäinen asia mikä mulle sanottiin kun astuin sahaja ashramiin, oli ”sahaja yoga ei ole lapsia varten”, ja ynseä ylimielinen ilmi joka viestitti että ”painu jätkä kotiis täältä”. Sellaisina kukkoilijoina koin heidät. Tunsin itseni erilaiseksi joogiksi. Koko heidän kielenkäyttönsä oli loukkaavaa; he kun käyttävät sellaista lahkolaista kieltä, missä asiat eivät tarkoita sitä sanotaan. Sellaisen kielenkäytön nimi on double binding. He käyttivät eufemismeja. Paradoxical communication:
        http://www.envf.port.ac.uk/illustration/images/vlsh/dbpc.htm

        Shri Matajin hahmo on etäinen… mulle se että joutui kohtaamaan niin paljon inhimillistä pahuutta joogeissa oli ihan valtava elämys. Se että nielee vuodesta toiseen loukkauksia, ja kätkettyä pilkkaa; ja hillitsee itsensä, ja voittaa itsensä siinä. Sanoit että se vaikuttaa ”zombilta” tuo elämä. On hetkiä jolloin se vaikuttaa minun silmissä niin kuin natsismi kertaa bolsevismi, ynnä Aatun ja Joe-sedän karmeus kerrottuna miljoonalla. Tää on mun subjektiivinen tuntemus. Sanoisin että se ei ole zombiutta, elottomuutta, vaan ihan silkkaa pahuutta; ilkeyttä. Kaiken lisäksi he eivät ole itse tietoisia itsestään. Kerran luin kauhean kirjan keskitysleireissä toimivien SS-lääkärien psykologiasta, nimi taisi olla The Nazi Doctors; siinä puhuttiin miten ihminen voi tietyissä olosuhteissa splitata itsensä; niin ettei tunne omia tunteitaan, ei kuule omia ajatuksiaan, ei ole omaa omaatuntoa; on täysin turta. Kuulostaako tutulta?

        Se ei ole Shri Matajin hahmo, tai pahuus kun mua kauhistuttaa. Mua kauhistuttaa ihmisessä oleva pahuus. Ishmael sanoi mulle vähän aika sitten, että se on nyt tuotu esiin, jokainen voi nähdä sen.

        Vuonna 1994 kun olin vielä aika kokematon joogi, niin joogit puhuivat että apokalypsis, viimeinen tuomio tulee ihan parin vuoden sisällä, ja 80 % ihmiskunnasta tuhoutuu kun Kundalini herää. Shri Matajikin puhui siitä, ja arvuuteltiin prosentteja, ehkä ei selviä kuin kourallinen, ehkä vain 5 % ihmiskunnasta. Eikö kristityt puhu että raamatun mukaan 100 000 pelastuu, kun tulee lopullinen taivaisiin tempaus. Sahaja yoga on apokalyptinen kultti.

        Tässä näitä teemoja, hyvyys ja pahuus, samadhi, Kundalini, ihminen ja Jumala. Shri Mataji veti kaikki nämä ihmiset sahaja yogaan, ja mun mielipide on että mentiin niin syviin vesiin, että keskiverto sahaja yogilta on mopo karannut käsistä. Pitäisi kohdata itsessä oleva pahuus, mutta koska siihen ei kyetä, se projisoidaan ulkopuolisiin kohteisiin, kuten esim. bolshevikit 1930-luvulla, joka paikassa haluttiin nähdä pelkkiä imperialististen voimien vakoilijoita, sabotöörejä, trotskilaisia anarkisteja, soluttautujia, kansan vihollisia ja mitä kaikkea. Fanaattisimmallaan SY-puhe on juuri tätä; he tuhoavat rakshashoita, ihmisissä on bhootteja, negatiivisuuksia, demonisia voimia, ”kätsejä”, baddhaa. Mulle tulee mieleen että siinä ihminen on takertunut omaan verkkoonsa. Sen sijaan että olisi integroitu Varjo omaan psyykeen, ja tultu toimeen sen kanssa, päästy rauhaan sen kanssa, he ovat tässä kuumeisessa ja epätoivoisessa projisoimisvimmassa. Äärimmillään se projisointi johtaa sellaiseen persoonallisuusrakenteeseen kuin Stalinilla oli.

        Kyse näyttää olevan psyykkisestä jakautumisesta, psyyken hajoamisesta. Itse tunnen sen niin että jos joudun olemaan sahaja yogien lähellä, tunnen heistä hohkaavan sellaista mieletöntä tukahtunutta pidätettyä raivoa, jolla ei ole mitään syytä, se vain leijuu ilmassa kuin tuomio.

        Mikä olisi täydellinen uskonto?

        Tuosta aiheesta oon keskustellut ”uskontojen uhrit” palstalla: Ihmisen pahuus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000008609352

        Kumma juttu miten teknisesti edistyneissä, korkean elintason maissa ihmisten mielikuvitus alkaa askartelemaan tuhon kanssa... Tuossa uutinen Japanilaisesta kultista:

        Japan’s Latest Doomsday Cult – Pana Wave
        APOCALYPSE POSTPONED:
        http://www.forteantimes.com/articles/173_panawave.shtml


      • liikaa?
        Pilgrim_2005 kirjoitti:

        Jussi,

        Kun tulin sahaja yogaan, niin ensimmäisiä juttuja taisi olla että meidät istutettiin television ääreen ja katsoimme Shri Matajin puheita videolta.

        Ensimmäisiä asioita mitä ymmärsin hänen sanovan, on että hän on mahamaya, - suuri illuusio. Hän esim. kuvaili, miten joku egoistinen ihminen tulee hänen luokseen, ja kertoo omahyväisiä juttuja. Shri Mataji sanoi että hän vain hymyilee tuollaisissa tilanteissa, ja on ottavinaan tuon ihmisen egon todesta, ja ehkä rohkaisee tuota egoismia, kehuu tätä ihmistä ja hänen tekojaan. Hän sanoi tekevänsä tämän, koska hän haluaa jouduttaa tämän ihmisen tuhoa. Koska tällä ihmisellä ei olisi ollut mitään toivoa. Koska Shri Mataji on mahamaya, hän toimii näin. Koska hän on maailmankaikkeuden luoja, hänellä on oikeus tehdä näin.

        Miten suhtauduin noihin juttuihin? Kun tulin sahaja yogaan olin katkeroitunut. Tuntui että elämä on potkinut päähän, että ihmiset ovat olleet keljuja. Rakastin kirjailijoita kuten Henry Milleriä ja Charles Bukowskia heidän misantropiansa tähden; Celine, Lovecraft, Camus, Wilson. Koin itseni sivulliseksi.

        Kun Shri Mataji tuomitsi ihmiskunnan egon; ei se mua hätkäyttänyt. Jos haluat ymmärtää tän fiiliksen: Neeli Cherkovski, Charles Bukowskin elämä, (Sammakko, 2000)s.205-209: Bukowski ajaa Westwood Villageen L.A.ssa, ja sanoo ihmisille mitä heistä ajattelee. Shri Mataji vastasi eksistentiaalisen angstiini. Tuntui että ymmärrän häntä paremmin kuin hyvin.

        Se oli alku.

        Jussi, en mä tiedä mikä on epämoraalista, ja mikä moraalista tässä maailmassa. Jos lukee nuo sahaja yoga –vastaiset sivut, http://sahajacult.com/ , niin mun huomio kiinnittyy tuohon miten kritiikin kärki kohdistetaan Shri Matajiin. Mitä on Shri Mataji? Pelkkä potretti kultakehyksissä. Intialainen nainen raakkumassa suttuisella videolla. Maailmanluokan megaguru. Pelkkä vitsi, illuusio. Heitin tuon hahmon roskakoriin jossain vaiheessa; hylkäsin seremoniat ja rituaalit. Lopulta jäin yksin itseni kanssa, ja mitään Matajia ei koskaan ollutkaan. Sen sijaan mun chakroissa, mun olemisessa tapahtui muutoksia. Ei ollut ajatuksia. Ei häpeää, ei syyllisyyttä, ei niin paljon henkilökohtaisuutta. Tunsin olemiseni puhtaammaksi, persoonattomammaksi. Olin samaistunut johonkin henkilöön, ja nyt olin atman.

        Manul Surin kirjassa ”Vishnun unet”(Tammi, 2001), ylijumala Vishnu päättää ottaa asunnottoman alkoholistin hahmon, ja tekee kuolemaa kerrostalon porrastasanteella. Kukaan ei tiedä hänen todellista olemustaan. Vishnu itse on kyllästynyt rikkauksiin; aikaisemmissa elämissä hän oli syntynyt kuninkaaksi, ja rikkaaksi mieheksi, eikä se ollut tyydyttänyt häntä. Ajattelen että tämä tunnistamisen prosessi on tällainen.

        Löysin tämän tarinan Koraanista; Mooseksen ensimmäinen opettaja: http://www.quran-islam.org/231.html Siinä Mooseksen rahkeet ei riitä käsitellä tuota kokemusta; Mooses etsi tietoa ja viisautta, mutta opettaja sanoo: ”You cannot stand to be with me” – Sinä et kestä olla minun seurassani.

        Se on yksilöllistä, mutta muhun Shri Matajissa vetosi tuo tuhopuoli. Samalla tavalla kuin vaikkapa Picasson persoonassa mua kiehtoi paitsi se luova puoli, myös tuhoava puoli. Sanoin itselleni, että Mataji on Tuhoaja, Kalki, Apokalypsiksen ratsastaja, ok. Kysyt että häiritseekö minua nämä Intian koulujutut, tai että jotkut on antanut rahojaan tälle Organisaatiolle. Vastaan että mulla ei ole mitään tekemistä sahaja yoga Organisaation kanssa. Se on petos, huijaus, ansa egoistisille ihmisille jotka haluavat olla ”ensimmäisiä”.

        Koin että kohtaamani ihmiset sahaja yogassa olivat hyvin fanaattisia. Ensimmäinen asia mikä mulle sanottiin kun astuin sahaja ashramiin, oli ”sahaja yoga ei ole lapsia varten”, ja ynseä ylimielinen ilmi joka viestitti että ”painu jätkä kotiis täältä”. Sellaisina kukkoilijoina koin heidät. Tunsin itseni erilaiseksi joogiksi. Koko heidän kielenkäyttönsä oli loukkaavaa; he kun käyttävät sellaista lahkolaista kieltä, missä asiat eivät tarkoita sitä sanotaan. Sellaisen kielenkäytön nimi on double binding. He käyttivät eufemismeja. Paradoxical communication:
        http://www.envf.port.ac.uk/illustration/images/vlsh/dbpc.htm

        Shri Matajin hahmo on etäinen… mulle se että joutui kohtaamaan niin paljon inhimillistä pahuutta joogeissa oli ihan valtava elämys. Se että nielee vuodesta toiseen loukkauksia, ja kätkettyä pilkkaa; ja hillitsee itsensä, ja voittaa itsensä siinä. Sanoit että se vaikuttaa ”zombilta” tuo elämä. On hetkiä jolloin se vaikuttaa minun silmissä niin kuin natsismi kertaa bolsevismi, ynnä Aatun ja Joe-sedän karmeus kerrottuna miljoonalla. Tää on mun subjektiivinen tuntemus. Sanoisin että se ei ole zombiutta, elottomuutta, vaan ihan silkkaa pahuutta; ilkeyttä. Kaiken lisäksi he eivät ole itse tietoisia itsestään. Kerran luin kauhean kirjan keskitysleireissä toimivien SS-lääkärien psykologiasta, nimi taisi olla The Nazi Doctors; siinä puhuttiin miten ihminen voi tietyissä olosuhteissa splitata itsensä; niin ettei tunne omia tunteitaan, ei kuule omia ajatuksiaan, ei ole omaa omaatuntoa; on täysin turta. Kuulostaako tutulta?

        Se ei ole Shri Matajin hahmo, tai pahuus kun mua kauhistuttaa. Mua kauhistuttaa ihmisessä oleva pahuus. Ishmael sanoi mulle vähän aika sitten, että se on nyt tuotu esiin, jokainen voi nähdä sen.

        Vuonna 1994 kun olin vielä aika kokematon joogi, niin joogit puhuivat että apokalypsis, viimeinen tuomio tulee ihan parin vuoden sisällä, ja 80 % ihmiskunnasta tuhoutuu kun Kundalini herää. Shri Matajikin puhui siitä, ja arvuuteltiin prosentteja, ehkä ei selviä kuin kourallinen, ehkä vain 5 % ihmiskunnasta. Eikö kristityt puhu että raamatun mukaan 100 000 pelastuu, kun tulee lopullinen taivaisiin tempaus. Sahaja yoga on apokalyptinen kultti.

        Tässä näitä teemoja, hyvyys ja pahuus, samadhi, Kundalini, ihminen ja Jumala. Shri Mataji veti kaikki nämä ihmiset sahaja yogaan, ja mun mielipide on että mentiin niin syviin vesiin, että keskiverto sahaja yogilta on mopo karannut käsistä. Pitäisi kohdata itsessä oleva pahuus, mutta koska siihen ei kyetä, se projisoidaan ulkopuolisiin kohteisiin, kuten esim. bolshevikit 1930-luvulla, joka paikassa haluttiin nähdä pelkkiä imperialististen voimien vakoilijoita, sabotöörejä, trotskilaisia anarkisteja, soluttautujia, kansan vihollisia ja mitä kaikkea. Fanaattisimmallaan SY-puhe on juuri tätä; he tuhoavat rakshashoita, ihmisissä on bhootteja, negatiivisuuksia, demonisia voimia, ”kätsejä”, baddhaa. Mulle tulee mieleen että siinä ihminen on takertunut omaan verkkoonsa. Sen sijaan että olisi integroitu Varjo omaan psyykeen, ja tultu toimeen sen kanssa, päästy rauhaan sen kanssa, he ovat tässä kuumeisessa ja epätoivoisessa projisoimisvimmassa. Äärimmillään se projisointi johtaa sellaiseen persoonallisuusrakenteeseen kuin Stalinilla oli.

        Kyse näyttää olevan psyykkisestä jakautumisesta, psyyken hajoamisesta. Itse tunnen sen niin että jos joudun olemaan sahaja yogien lähellä, tunnen heistä hohkaavan sellaista mieletöntä tukahtunutta pidätettyä raivoa, jolla ei ole mitään syytä, se vain leijuu ilmassa kuin tuomio.

        Mikä olisi täydellinen uskonto?

        Tuosta aiheesta oon keskustellut ”uskontojen uhrit” palstalla: Ihmisen pahuus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000008609352

        Oletkohan lukenut vähän liikaa?

        Tuntuu kun vaahtoat fanaattiseen sävyyn joogien fanaattisuudesta, että näet itsesi mutta puhut muista.


      • Pilgrim_2005
        liikaa? kirjoitti:

        Oletkohan lukenut vähän liikaa?

        Tuntuu kun vaahtoat fanaattiseen sävyyn joogien fanaattisuudesta, että näet itsesi mutta puhut muista.

        ....poika Pellervoinen, hänpä tuon sanoiksi virkki, poika pikkarainen, sep' on puuta etsimähän, otti kirvehen olalta, iski puuta kirvehellä.


      • Jussi999
        Pilgrim_2005 kirjoitti:

        Jussi,

        Kun tulin sahaja yogaan, niin ensimmäisiä juttuja taisi olla että meidät istutettiin television ääreen ja katsoimme Shri Matajin puheita videolta.

        Ensimmäisiä asioita mitä ymmärsin hänen sanovan, on että hän on mahamaya, - suuri illuusio. Hän esim. kuvaili, miten joku egoistinen ihminen tulee hänen luokseen, ja kertoo omahyväisiä juttuja. Shri Mataji sanoi että hän vain hymyilee tuollaisissa tilanteissa, ja on ottavinaan tuon ihmisen egon todesta, ja ehkä rohkaisee tuota egoismia, kehuu tätä ihmistä ja hänen tekojaan. Hän sanoi tekevänsä tämän, koska hän haluaa jouduttaa tämän ihmisen tuhoa. Koska tällä ihmisellä ei olisi ollut mitään toivoa. Koska Shri Mataji on mahamaya, hän toimii näin. Koska hän on maailmankaikkeuden luoja, hänellä on oikeus tehdä näin.

        Miten suhtauduin noihin juttuihin? Kun tulin sahaja yogaan olin katkeroitunut. Tuntui että elämä on potkinut päähän, että ihmiset ovat olleet keljuja. Rakastin kirjailijoita kuten Henry Milleriä ja Charles Bukowskia heidän misantropiansa tähden; Celine, Lovecraft, Camus, Wilson. Koin itseni sivulliseksi.

        Kun Shri Mataji tuomitsi ihmiskunnan egon; ei se mua hätkäyttänyt. Jos haluat ymmärtää tän fiiliksen: Neeli Cherkovski, Charles Bukowskin elämä, (Sammakko, 2000)s.205-209: Bukowski ajaa Westwood Villageen L.A.ssa, ja sanoo ihmisille mitä heistä ajattelee. Shri Mataji vastasi eksistentiaalisen angstiini. Tuntui että ymmärrän häntä paremmin kuin hyvin.

        Se oli alku.

        Jussi, en mä tiedä mikä on epämoraalista, ja mikä moraalista tässä maailmassa. Jos lukee nuo sahaja yoga –vastaiset sivut, http://sahajacult.com/ , niin mun huomio kiinnittyy tuohon miten kritiikin kärki kohdistetaan Shri Matajiin. Mitä on Shri Mataji? Pelkkä potretti kultakehyksissä. Intialainen nainen raakkumassa suttuisella videolla. Maailmanluokan megaguru. Pelkkä vitsi, illuusio. Heitin tuon hahmon roskakoriin jossain vaiheessa; hylkäsin seremoniat ja rituaalit. Lopulta jäin yksin itseni kanssa, ja mitään Matajia ei koskaan ollutkaan. Sen sijaan mun chakroissa, mun olemisessa tapahtui muutoksia. Ei ollut ajatuksia. Ei häpeää, ei syyllisyyttä, ei niin paljon henkilökohtaisuutta. Tunsin olemiseni puhtaammaksi, persoonattomammaksi. Olin samaistunut johonkin henkilöön, ja nyt olin atman.

        Manul Surin kirjassa ”Vishnun unet”(Tammi, 2001), ylijumala Vishnu päättää ottaa asunnottoman alkoholistin hahmon, ja tekee kuolemaa kerrostalon porrastasanteella. Kukaan ei tiedä hänen todellista olemustaan. Vishnu itse on kyllästynyt rikkauksiin; aikaisemmissa elämissä hän oli syntynyt kuninkaaksi, ja rikkaaksi mieheksi, eikä se ollut tyydyttänyt häntä. Ajattelen että tämä tunnistamisen prosessi on tällainen.

        Löysin tämän tarinan Koraanista; Mooseksen ensimmäinen opettaja: http://www.quran-islam.org/231.html Siinä Mooseksen rahkeet ei riitä käsitellä tuota kokemusta; Mooses etsi tietoa ja viisautta, mutta opettaja sanoo: ”You cannot stand to be with me” – Sinä et kestä olla minun seurassani.

        Se on yksilöllistä, mutta muhun Shri Matajissa vetosi tuo tuhopuoli. Samalla tavalla kuin vaikkapa Picasson persoonassa mua kiehtoi paitsi se luova puoli, myös tuhoava puoli. Sanoin itselleni, että Mataji on Tuhoaja, Kalki, Apokalypsiksen ratsastaja, ok. Kysyt että häiritseekö minua nämä Intian koulujutut, tai että jotkut on antanut rahojaan tälle Organisaatiolle. Vastaan että mulla ei ole mitään tekemistä sahaja yoga Organisaation kanssa. Se on petos, huijaus, ansa egoistisille ihmisille jotka haluavat olla ”ensimmäisiä”.

        Koin että kohtaamani ihmiset sahaja yogassa olivat hyvin fanaattisia. Ensimmäinen asia mikä mulle sanottiin kun astuin sahaja ashramiin, oli ”sahaja yoga ei ole lapsia varten”, ja ynseä ylimielinen ilmi joka viestitti että ”painu jätkä kotiis täältä”. Sellaisina kukkoilijoina koin heidät. Tunsin itseni erilaiseksi joogiksi. Koko heidän kielenkäyttönsä oli loukkaavaa; he kun käyttävät sellaista lahkolaista kieltä, missä asiat eivät tarkoita sitä sanotaan. Sellaisen kielenkäytön nimi on double binding. He käyttivät eufemismeja. Paradoxical communication:
        http://www.envf.port.ac.uk/illustration/images/vlsh/dbpc.htm

        Shri Matajin hahmo on etäinen… mulle se että joutui kohtaamaan niin paljon inhimillistä pahuutta joogeissa oli ihan valtava elämys. Se että nielee vuodesta toiseen loukkauksia, ja kätkettyä pilkkaa; ja hillitsee itsensä, ja voittaa itsensä siinä. Sanoit että se vaikuttaa ”zombilta” tuo elämä. On hetkiä jolloin se vaikuttaa minun silmissä niin kuin natsismi kertaa bolsevismi, ynnä Aatun ja Joe-sedän karmeus kerrottuna miljoonalla. Tää on mun subjektiivinen tuntemus. Sanoisin että se ei ole zombiutta, elottomuutta, vaan ihan silkkaa pahuutta; ilkeyttä. Kaiken lisäksi he eivät ole itse tietoisia itsestään. Kerran luin kauhean kirjan keskitysleireissä toimivien SS-lääkärien psykologiasta, nimi taisi olla The Nazi Doctors; siinä puhuttiin miten ihminen voi tietyissä olosuhteissa splitata itsensä; niin ettei tunne omia tunteitaan, ei kuule omia ajatuksiaan, ei ole omaa omaatuntoa; on täysin turta. Kuulostaako tutulta?

        Se ei ole Shri Matajin hahmo, tai pahuus kun mua kauhistuttaa. Mua kauhistuttaa ihmisessä oleva pahuus. Ishmael sanoi mulle vähän aika sitten, että se on nyt tuotu esiin, jokainen voi nähdä sen.

        Vuonna 1994 kun olin vielä aika kokematon joogi, niin joogit puhuivat että apokalypsis, viimeinen tuomio tulee ihan parin vuoden sisällä, ja 80 % ihmiskunnasta tuhoutuu kun Kundalini herää. Shri Matajikin puhui siitä, ja arvuuteltiin prosentteja, ehkä ei selviä kuin kourallinen, ehkä vain 5 % ihmiskunnasta. Eikö kristityt puhu että raamatun mukaan 100 000 pelastuu, kun tulee lopullinen taivaisiin tempaus. Sahaja yoga on apokalyptinen kultti.

        Tässä näitä teemoja, hyvyys ja pahuus, samadhi, Kundalini, ihminen ja Jumala. Shri Mataji veti kaikki nämä ihmiset sahaja yogaan, ja mun mielipide on että mentiin niin syviin vesiin, että keskiverto sahaja yogilta on mopo karannut käsistä. Pitäisi kohdata itsessä oleva pahuus, mutta koska siihen ei kyetä, se projisoidaan ulkopuolisiin kohteisiin, kuten esim. bolshevikit 1930-luvulla, joka paikassa haluttiin nähdä pelkkiä imperialististen voimien vakoilijoita, sabotöörejä, trotskilaisia anarkisteja, soluttautujia, kansan vihollisia ja mitä kaikkea. Fanaattisimmallaan SY-puhe on juuri tätä; he tuhoavat rakshashoita, ihmisissä on bhootteja, negatiivisuuksia, demonisia voimia, ”kätsejä”, baddhaa. Mulle tulee mieleen että siinä ihminen on takertunut omaan verkkoonsa. Sen sijaan että olisi integroitu Varjo omaan psyykeen, ja tultu toimeen sen kanssa, päästy rauhaan sen kanssa, he ovat tässä kuumeisessa ja epätoivoisessa projisoimisvimmassa. Äärimmillään se projisointi johtaa sellaiseen persoonallisuusrakenteeseen kuin Stalinilla oli.

        Kyse näyttää olevan psyykkisestä jakautumisesta, psyyken hajoamisesta. Itse tunnen sen niin että jos joudun olemaan sahaja yogien lähellä, tunnen heistä hohkaavan sellaista mieletöntä tukahtunutta pidätettyä raivoa, jolla ei ole mitään syytä, se vain leijuu ilmassa kuin tuomio.

        Mikä olisi täydellinen uskonto?

        Tuosta aiheesta oon keskustellut ”uskontojen uhrit” palstalla: Ihmisen pahuus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000336&posting=22000000008609352

        Hei Pilgrim

        Ymmärsinkö mä oikein sun viestistä että sä ajattelet että Sahaja yogan meditaatio tekniikka on hyvä ja toimiva juttu, oli sen kehittäjä sitten millanen vaan?

        Mäkin olen kokeillut Sahaja meditaatiota ja se oli rauhottavaa, en vaan ymmärrä miten se eroaa muista meditaation lajeista. Mä olisin periaatteessa ollut itsekin valmis harrastamaan sitä mutta nuo muutokset mun ystävässä on kyllä estäneet sen ja joogien tapaaminen. Noista kritiikki sivuista jotka luin nyt puhumattakaan.

        Mutta sä olet varmaan oikeessa tossa jutussa tukahdutetusta raivosta. Mä en tiedä onko se raivoa vai mitä se on mutta sellanen fiilis tulee että jotain ne tukahduttaa.

        Toi kommentti mua ihmetyttää että Sahaja yoga ei oo lapsia varten. Kun sahaja yogit kai just pyrkii olemaan lapsen kaltasia, näin mä oon ymmärtänyt.

        Mä en hirveesti lue kirjoja, mutta tajuun kyllä ton ulkopuolisuuden tunteen. Harvojen kanssa sitä syntyy sellanen sielun yhteys että voi puhua kaikesta. Siks kai mua niin ottaa päähän toi ystävä kun hän oli yks niistä harvoista joitten kanssa tunsin tätä sielun yhteyttä ees joskus.


      • Pilgrim_2005
        Jussi999 kirjoitti:

        Hei Pilgrim

        Ymmärsinkö mä oikein sun viestistä että sä ajattelet että Sahaja yogan meditaatio tekniikka on hyvä ja toimiva juttu, oli sen kehittäjä sitten millanen vaan?

        Mäkin olen kokeillut Sahaja meditaatiota ja se oli rauhottavaa, en vaan ymmärrä miten se eroaa muista meditaation lajeista. Mä olisin periaatteessa ollut itsekin valmis harrastamaan sitä mutta nuo muutokset mun ystävässä on kyllä estäneet sen ja joogien tapaaminen. Noista kritiikki sivuista jotka luin nyt puhumattakaan.

        Mutta sä olet varmaan oikeessa tossa jutussa tukahdutetusta raivosta. Mä en tiedä onko se raivoa vai mitä se on mutta sellanen fiilis tulee että jotain ne tukahduttaa.

        Toi kommentti mua ihmetyttää että Sahaja yoga ei oo lapsia varten. Kun sahaja yogit kai just pyrkii olemaan lapsen kaltasia, näin mä oon ymmärtänyt.

        Mä en hirveesti lue kirjoja, mutta tajuun kyllä ton ulkopuolisuuden tunteen. Harvojen kanssa sitä syntyy sellanen sielun yhteys että voi puhua kaikesta. Siks kai mua niin ottaa päähän toi ystävä kun hän oli yks niistä harvoista joitten kanssa tunsin tätä sielun yhteyttä ees joskus.

        Hei,

        En mä pysty loogisesti perustelemaan miksi se oli juuri sahaja yoga. Enkä mä nyt mihin vaan alkaisi; en usko että joku sarjamurhaaja, tai väkivaltainen psyko kuten japanilainen Shoko Asahara, joka teki sen sariini-iskun mua kiehtoisi.

        Ennen SY:tä olin kristitty, ja kyllä noissa kokouksissa pääsi sellaiseen hartaaseen tilaan. Muista meditaation lajeista, no, Oshosta kuulee niin ikäviä juttuja. Esim. se bioterrorismi-juttu Teksasissa, kun ne tartutti kylän ihmisiin salmonellan. Moni "guru" on ihan oikeasti pedofiili; eikä että syytellään vaan kuten SM:jia.

        Itse aloitin meditaation 15-vuotiaana, ihan omatoimisesti, lueskelin Bhagavadgitaa ja Krishnamurtia. Silloin siinä oli se ongelma että Kundalini kyllä nousi, kun pyysin, mutta en saanut sitä nousemaan sydänchakran yli, ja se vähän raastoi solar plexusta. Kun Kundaliniin keskittyy Sahasrarassa, niin se viilenee, eikä oo yhtään niin repivää.

        No, noi rivijoogit, sisäpiiriläiset ärhentelee mulle; sellaista se on ollut alusta saakka. Luulen että totuus on että he pelkäävät Kundalinia, ja mua. Sen raivon takana on pelko. Että mun kaltainen ihminen voisi olla henkisesti korkeammalla kuin he. Sitten he eivät voi sietää erilaisuutta. Luulen; kun katson tässä, että se on tukahdutettua raivoa, joka johtuu torjutusta kateudesta. Pinnalle päin se näkyy pilkallisuutena, näin sen määrittelisin. Jos luet sahaja yogien kirjoituksia täällä suomi24:n arkistoissa, niin huomaat; mutta kyllä sen näkee live-elämässä aika suoraan.

        Ikävää että olet menettänyt ystävän. Alussa kun tulin sahaja yogaan niin luulin että sitä löytäisi samanhenkisiä ystäviä; mutta ystävyys on pannassa. Oikein ylpeillään sillä että ei ole ainuttakaan ystävää.

        Mä koen kyllä että henkinen tie on jokaisen yksin kuljettava, persoonallinen ja uniikki tie. Ja myos musta tuntuu että rivijoogit on pahasti sekoittanut laumahenkisyyden ja kollektiivisuuden.

        Kollektiivisyys; se mitä Shri Mataji tarkoitti; merkitsee keskellä olemista, meditaation tilassa olemista, eikä jotain hiton sakilaisuutta, tai että pitäisi joka hetki olla ihmisten parissa.

        Joo, kyllähän sitä itsekin häpeää muitten puolesta. Ei pitäisi antaa sen vaikuttaa itseen. Gandhi sanoi olevansa taistelija; ja tavallaan otan tän elämän sotana; siinä mielessä kuin uskontopsykologi William James sanoi: " we should find a spiritual equivalent to war", niin sitten ei tarvita oikeaa sotaa, tai oikeaa väkivaltaa. Sä kuljet siinä, nouset poterosta, ja vastarannalla säksättää konekivääri ja tuhat ukkoa kaatuu vierestä; such is life. Tai kuten sammakot kutevat joenpenkkaan, ja miljoonista munista on syksyllä kasvanut muutama täysikasvuinen sammakko.

        Something like The Father.

        "Man´s warlike instincts are ineradicable - therefore a state of perfect peace is unthinkable. Moreover, peace is uncanny because it breeds war. True democracy is a highly psychological institution which takes account of human nature as it is and makes allowances for the necessity of conflict within its own national boundaries."(c.Jung, The Fight With the Shadow, 1946)


      • .T.T.
        Jussi999 kirjoitti:

        Teillä on ollut hyviä pointteja tässä sahaja yoga keskustelussa. Mutta kysysin siitä että te sanotte uskovanne edelleenkin Shri Matajiin. Vietin yhden illan lukemalla näitä kritiikki sivuja ja siellä oli aika ikäviä juttuja tästä gurusta.

        Eikö teitä häiritse että Sri Matajin kehotuksesta lapsia lähetetään noihin kouluihin toiselle puolelle maailmaa? Eikö teitä häiritse se että hän ei ole tuominnut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä sahaja yoga koulussa? Tai että hän ei ole maksanut isoa velkaansa takaisin vaan valehdellut ettei ole ikinä mitään rahoja saanutkaan? Tai että hän on erottanut aviopuolisoja toisistaan, ja vielä pahempaa vanhempia ja pikkulapsia. Nämä kaikki jutut löytyy noilta kritiikki sivuilta ja paljon muutakin. Niiltä saa sellasen kuvan että hän on uhkaillut seuraajiaan aika paljon ja toiminut muutenkin epämoraalisesti.

        En voi kysyä näitä mun ystävältä, hän ei suostu keskustelemaan mistään tällasesta. Toivottavsti te voitte vastata tähän.

        Hamkala selittää, mutta itse ymmärrän periaatteen koulusta. Jos täällä olisi sahaja jooga koulu laittaisin lapset siihen kouluun ennemmin kuin tavalliseen kouluun. Ja ymmärrän , että ihmiset haluavat laittaa kouluun jopa toiselta puolen maapalloa lapsensa. Itse en siihen kykenisi. tiedän itseni. Sillä lapseni eivät olisi välttämättä riippuvaisia minusta.

        Itse en tuomitse lasten seksuaalista hyväksi käyttöä. Ymmärrän vain niitä ihmisiä jotka ovat siinä "pahassa" kiinni. Koittakaa ymmärtää mitä tarkoittaa antaa ihmisten olla sitä mitä he ovat. Ihmisellä on vapaa tahto. Ymmärrän miksi sri mataji ei tuomitse heitä , jos se edes pitää paikkaansa mitä siellä kirjoitetaan. Kenenkään ei kannattaisi tuomita mitään tai ketään.

        Velasta en tiedä. Eikä kiinnosta. Raha on suurimpia valheita mitä maailmassa on.

        Itse he eroavat jos eroavat!

        Kuka kirjoittaa ja miksi?
        Vois miettiä kaikki todellista lähdettä mikä saa ihmisen kirjoittamaan kaikkea tuota niin sanottua nekatiivista palautetta. ja etsitään syyllistä. Jokainen vastatkoon omista teoistaan. Ehkä he etsivät vastausta mitä eivät itsestään löydä. Ehkä kaikki on vain harhaa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kirja: Martina Aitolehti näki narkomaani-siskonsa piikitetyn käsivarren: "Sillä hetkellä tajusin..."

      Hyvinvointiyrittäjä ja triatlonisti Martina Aitolehti avautuu rehellisesti mm. pikkusiskonsa-Steffin huumehöyryisestä elämästä uudessa elämäkertakirja
      Kotimaiset julkkisjuorut
      55
      4195
    2. Loiri on kuollut.

      Poistui kuvioista.
      Maailman menoa
      185
      3635
    3. Martinan vastenmielinen menneisyys

      Martinan kirjasta julkaistujen otteiden perusteella hän on vastenmielinen sarjapettäjä ja epävakaa persoona. Kukaan normaali ihminen ei huuda kuutta t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      279
      2591
    4. Vesa-Matti Loirin some hiljeni pahaenteisesti - Nyt tuhansilla suomalaisilla vain tämä yksi viesti

      Mikä on sinun suosikkimuistosi Vesa-Matti "Vesku" Loirista? Meneekö se Uuno Turhapuro osastolle, Eino Leinon tulkintaan vai onko se aivan jotain muuta
      Maailman menoa
      61
      1856
    5. Miksi Martina puhuu kirjassaan

      …muunneltua totuutta. Hän ei ole ollut apuvalmentajana hevostallilla nuoruudessaan. Hän on ollut ihan tavallinen tallityttö muiden tallityttöjen jouko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      143
      1687
    6. Kiinasta taas uusi virus maailman iloksi

      Kiinassa on tunnistettu uusi Langya henipavirus (LayV), johon on sairastunut jo kymmeniä ihmisiä. Tutkijoiden mukaan virus on todennäköisesti tarttun
      Maailman menoa
      72
      1674
    7. Loiri oli minusta vastenmielinen

      Loirin kaikkea tekemistä leimaa hänen Uuno Turhapuro filminsä. Uuno filmit ovat olleet minulle aina todella vastenmielisiä. Tuo poru
      Maailman menoa
      205
      1103
    8. Parisuhdeodotukset

      Ajattelin ohittaa tämän päiväisen palstahärdellin ja viedä keskustelua alueelle, joka kovasti mietityttää ja joka saa tuntemaan suurehkoa rakkauden va
      Sinkut
      142
      891
    9. Martina - Taistelija (WSOY) on menestyskirja

      Mukavaa luettavaa ja paljon kauniita kuvia Martinasta. Loppukesä menee tämän kirjan parissa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      846
    Aihe