Mutkavoiman hyötykäyttö liikenteessä

Anonyymi-ap

Jokainen varmaan kokenut mutkan voiman kulkuneuvon kyydissä. Bussissakin seisomapaikalla joutuu välillä ihan kiinni pitämään jostain tuesta.

Energiahan on voima kertaa matka tai aikayksikkö. Mitenköhän mutkavoiman saisi valjastettua hyötykäyttöön?

Voisiko esimerkiksi haitaribussin haitariin laittaa jousen, mihin käännösvoima varastoituisi, ja siitä sitten saisi palautettua käyttöön?

38

498

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Termi jota haet on keskipakoisvoima.

    • Periaatteessahan maa-ajoneuvon jousituksessa käytännössä välttämättömät heilahduksenvaimentimet, "iskunvaimentimet" voisi suunnitella uusiksi siten, että ne muuttaisivat heilahduksen vaimentamisesta absorboidun energian sähköksi nykyisen (hukka)lämmön sijaan, mutta tuskinpa taitaa käytännössä taloudellisesti kannattaa.

    • Anonyymi

      Mutkassa tarvittava voima on nimeltään keskihakuvoima. Jos sitä ei ole, niin bussi jatkaa suoraan kaseikkoon.
      Keskihakuvoiman kuomoaminen jollain jousella ei ole oikein järkevää ellei sitten kaseikon tutkiminen kiinnosta.

    • Anonyymi

      Taitaa olla voimassa seuraava?

      dW=F*cos(90)*dl=0

      sillä keskeisvoimassa voima F ja siirtymä dl ovat toisiinsa nähden 90 asteen kulmassa.

      • Anonyymi

        Ajatus on pikaisesti vilkaistuna mielenkiintoinen, mutta jo perusfysiikka karistaa haaveet.

        Se, että kaarteessa syntyvä sivuttaiskiihtyvyys voitaisi massan siirtyessä ottaa talteen, on mahdollista (voima ja liike ovat saman suuntaisia).
        Jos massa pääsee liikkumaan säteen suunnassa niin ilman ulkoista apua kulmanopeus muuttuu, koska W*r on vakio.

        Näin ollen esimerkiksi junan vaunussa massan siirtyminen kaarteessa hidastaa junan nopeutta, ja jos liikkeen energia otetaan talteen, se on vain korkeintaan se, minkä juna menettää liike-energiaan.

        Tämä kiusallinen fysiikan lainalaisuus tuhoaa lähes kaikki nerokkaat innovaatiot, koska ilmaista energiaa ei vaan yksinkertaisesti ole olemassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ajatus on pikaisesti vilkaistuna mielenkiintoinen, mutta jo perusfysiikka karistaa haaveet.

        Se, että kaarteessa syntyvä sivuttaiskiihtyvyys voitaisi massan siirtyessä ottaa talteen, on mahdollista (voima ja liike ovat saman suuntaisia).
        Jos massa pääsee liikkumaan säteen suunnassa niin ilman ulkoista apua kulmanopeus muuttuu, koska W*r on vakio.

        Näin ollen esimerkiksi junan vaunussa massan siirtyminen kaarteessa hidastaa junan nopeutta, ja jos liikkeen energia otetaan talteen, se on vain korkeintaan se, minkä juna menettää liike-energiaan.

        Tämä kiusallinen fysiikan lainalaisuus tuhoaa lähes kaikki nerokkaat innovaatiot, koska ilmaista energiaa ei vaan yksinkertaisesti ole olemassa.

        Jos matkustajaan ei kohdistu muita ulkoisia vaakasuoria voimia vaakasuoralla tasolla olevassa kaarteessa, kuin keskeisvoima, niin matkustajan vauhti säilyy, nopeuden suunnan muuttuessa. Mikäli keskeisvoima ei riitä pitämään matkustajaa kulkuneuvon suhteen paikallaan, ei se muuta edellistä lausetta vääräksi. Vauhdin säilyessä omega risti r todellakin on vakio, eli kaarresäteen kasvaessa kulmanopeus hidastuu, mutta mitä sitten, kun vauhti pysyy kuitenkin täysin samana, niin niin pysyy liike-energiakin, sekä kulkuneuvon että matkustajan osalta. Toki kulkuneuvossa on ajovastuksia, mutta matkustajan siirtyminen kaarteessa ulommalle radalle ei kulkuvastuksia suinkaan lisää, vaan hieman niitä vähentää, eli energiaa kulkuneuvon ajonvauhdin säilyttämiseen kuluu silloin hieman vähemmän.

        Siinä olet täysin oikeassa ettei ilmaista energiaa vaan yksinkertaisesti ole olemassa.

        Kaikilla materiaaleilla on kuitenkin joustavuutta, enemmän tai vähemmän, koska minkään kimmomoduuli ei ole ääretön. Niin myös niillä materiaaleilla joilla seisovaan matkustajaan kohdistuva keskihakuvoima saadaan aikaan, joten "jousi" siellä on joka tapauksessa, olipa se sitten nimeltään bussin sivuseinä, tai tarkoitukseen suunniteltu koneenosa. Tarkoituksenmukaisilla mitoituksilla "jousen" hyötysuhdekin on tuossa tilanteessa varsin lähellä 100 % teoreettista maksimia, eikä se siitä juuri muuksi muutu vaikka joustomatkaa hieman nykyisestä lisättäisiinkin, mutta ajovastukset renkaassa pienenisivät samalla kuin renkaan sivuvoimakin ja energiahäviötkin pienenisivät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos matkustajaan ei kohdistu muita ulkoisia vaakasuoria voimia vaakasuoralla tasolla olevassa kaarteessa, kuin keskeisvoima, niin matkustajan vauhti säilyy, nopeuden suunnan muuttuessa. Mikäli keskeisvoima ei riitä pitämään matkustajaa kulkuneuvon suhteen paikallaan, ei se muuta edellistä lausetta vääräksi. Vauhdin säilyessä omega risti r todellakin on vakio, eli kaarresäteen kasvaessa kulmanopeus hidastuu, mutta mitä sitten, kun vauhti pysyy kuitenkin täysin samana, niin niin pysyy liike-energiakin, sekä kulkuneuvon että matkustajan osalta. Toki kulkuneuvossa on ajovastuksia, mutta matkustajan siirtyminen kaarteessa ulommalle radalle ei kulkuvastuksia suinkaan lisää, vaan hieman niitä vähentää, eli energiaa kulkuneuvon ajonvauhdin säilyttämiseen kuluu silloin hieman vähemmän.

        Siinä olet täysin oikeassa ettei ilmaista energiaa vaan yksinkertaisesti ole olemassa.

        Kaikilla materiaaleilla on kuitenkin joustavuutta, enemmän tai vähemmän, koska minkään kimmomoduuli ei ole ääretön. Niin myös niillä materiaaleilla joilla seisovaan matkustajaan kohdistuva keskihakuvoima saadaan aikaan, joten "jousi" siellä on joka tapauksessa, olipa se sitten nimeltään bussin sivuseinä, tai tarkoitukseen suunniteltu koneenosa. Tarkoituksenmukaisilla mitoituksilla "jousen" hyötysuhdekin on tuossa tilanteessa varsin lähellä 100 % teoreettista maksimia, eikä se siitä juuri muuksi muutu vaikka joustomatkaa hieman nykyisestä lisättäisiinkin, mutta ajovastukset renkaassa pienenisivät samalla kuin renkaan sivuvoimakin ja energiahäviötkin pienenisivät.

        Ilmeisesti ymmärsit asian hieman väärin.
        Myönnät että W*r on säilyttävä vakiona, samoin myönnät että massan nopeus säilyy vakiona, mutta et näe tässä ristiriitaa siinä, että jos kappale siirtyy säteen suunnassa, sen nopeuden olisi myös muututtava kulmanopeuden säilyttämiseksi, ja jos nopeus pysyy vakiona, eri etäisyydellä, samaa nopeutta kiertävät massat kulkevat aivan eri rataa.

        Mieti: W*r , mitä se kertoo ?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisesti ymmärsit asian hieman väärin.
        Myönnät että W*r on säilyttävä vakiona, samoin myönnät että massan nopeus säilyy vakiona, mutta et näe tässä ristiriitaa siinä, että jos kappale siirtyy säteen suunnassa, sen nopeuden olisi myös muututtava kulmanopeuden säilyttämiseksi, ja jos nopeus pysyy vakiona, eri etäisyydellä, samaa nopeutta kiertävät massat kulkevat aivan eri rataa.

        Mieti: W*r , mitä se kertoo ?

        Tietenkään kulmanopeus ei säily kappaleen siirtyessä ulommalle radalle vauhtinsa säilyttäen.
        Omega risti r kertoo nopeusvektorin suuruuden ja suunnan.

        Mitä muka ymmärsin väärin, se jäi sinulta kertomatta.


    • Anonyymi

      "Energiahan on voima kertaa matka tai aikayksikkö."
      Energian yksikkö on voiman yksikkö kertaa matkan yksikkö, mutta niin on vääntömomentinkin yksikön osalta, eivätkä energia ja vääntömomentti suinkaan ole synonyymejä. Yksiköt eivät siis korreloi tuossa asiassa suureensa kanssa.
      Voima ja matka ovat molemmat vektorisuureita, joilla on siis molemmilla myös suunta. Sillä on tässä asiassa varsin suuri merkitys, mikä ei yksikköihin vaikuta mitenkään.

      Jos taas kerrot voiman aikayksiköllä ei sillä ole mitään tekemistä energian kanssa koskaan eikä missään tilanteessa.

    • Anonyymi

      Eipä tuosta saa energiaa talteen kun se jousen lataaminen vastaavasti hidastaa ajoneuvoa.

      • Anonyymi

        Totta kai saa, aivan samoin kuin hybridiautojen tapauksessa jarrutusenergiaa saadaan talteen seuraavaa kiihdytystä varten. Sekin toki jarrutuksessa hidastaa autoa, mitä sitten?
        Ei siitä vielä voi päätellä etteikö jarrutusenergian talteenotto kannattaisi, ettei kyseessä todellakaan ole mikään ikiliikkuja eikä hyötysuhde ole edes 100 %. Kannattaa nimittäin jopa 10% hyötysuhteella, koska sekin on vielä parempi kuin nolla %.


      • Anonyymi

        Kyllähän kaarre hidastaa muutenkin. Nopeammin siis pysähtyy kuin suoraan rullaamalla.


    • Anonyymi

      KESKIVETO-VOIMA tuollaisen voi selittää jollain lailla että joki keski-voima vetää autoa jotta ei lähde kaarteesta ulos kovassa vauhdissa?

      Monestikin laitan tietokoneen laskemaan jotain juttuja, kun osaan sellaisia ohjelmointikieliä joillamahdollista, Python-ohjelmointikielellä melko Osmoa yrittää heheh

    • Anonyymi

      Jos akselisto antaisin hiukan periksi mutkassa horisontaalisesti ja varastoisi potentiaalin jousiin voitaisiin mutkavoima vapauttaa kiihdytettäessä seuraavaan suoraan?

      • Anonyymi

        Suunnan muutos ei tarvitse energiaa, joten ei tarvitse varastoidakaan sitä.
        Kiihtyvyys voi olla kohtisuorassa liikkeen suuntaan nähden. Nopeuden itseisarvo ei muutu eikä tarvita työtä pelkän suunnan muutokseen.


      • Anonyymi

        Siis miten niin akselisto antaa periksi?!?
        Ei tietenkään antaisi, vaan päinvastoin akselisto joutuu kaartamaan tiukemmalla kaarresäteellä kuin auton painopiste, jos akseliston kautta vuorovaikutusketjun aikaan saama keskihakuvoima puristaa jousen kasaan tallentaen kimmoenergiaa kaarrreajon aikana jouseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suunnan muutos ei tarvitse energiaa, joten ei tarvitse varastoidakaan sitä.
        Kiihtyvyys voi olla kohtisuorassa liikkeen suuntaan nähden. Nopeuden itseisarvo ei muutu eikä tarvita työtä pelkän suunnan muutokseen.

        Jos vauhtia ei mutkaan muuteta (hidasteta), niin joko ajaudutaan mutkassa tieltä ulos, taikka ollaan suorilla muun liikenteen tukkona.
        Normaalisti vauhtia nimenomaan hidastetaan mutkia varten, jolloin on kannattavaa ottaa sitä liike-energiaa talteen myöhempää käyttöä varten, eikä hukata kaikkea lämmöksi jarruissa. Hybrideissä se tallennetaan akkuihin, mutta kyllä sitä voisi tallentaa mekaanisesti jouseenkin jos välttämättä haluaisi. Periaatteessa ideassa ei ole mitään vikaa, mutta aloittajan kyky ilmaista asiaa fysikaalisesti oikein oli kylläkin puutteellinen.


    • Anonyymi

      VR voi laskuttaa sinua jälkikäteen jos vaikkapa lataat kännykkää rakentamillasi laitteilla käyttäen junan mutkavoimia luvatta hyväksi.

    • Anonyymi

      Jos linja-auton matkustajat pitävät tiukasti kiinni penkeistään, eivätkä yhtään anna periksi mutkissa, niin auto suistuu helpommin mutkassa tieltä?
      Entä mikä on vaikutus auton polttoaineen kulutukseen?

      • Anonyymi

        Jos ajattelisi että kulkuväline kiertäisi kiinteällä akselilla kiinnitettynä ympyrää, niin matkustajien liike kauemmaksi keskipisteestä suurentaisi hitausmomenttia ja hidastai (kehä)nopeutta, jollei esim. moottorilla pidetä nopeutta yllä.

        Eli olisiko niin että matkustajat auttavat nopeuden ylläpitoa pitämällä kiinni.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos ajattelisi että kulkuväline kiertäisi kiinteällä akselilla kiinnitettynä ympyrää, niin matkustajien liike kauemmaksi keskipisteestä suurentaisi hitausmomenttia ja hidastai (kehä)nopeutta, jollei esim. moottorilla pidetä nopeutta yllä.

        Eli olisiko niin että matkustajat auttavat nopeuden ylläpitoa pitämällä kiinni.

        Ei vaan päinvastoin. Liikkumattomat matkustajat lisäävät ajovastuksia renkaissa, ja siten polttoaineen kulutusta polttomoottorilla toimivissa ajoneuvoissa.
        Kun matkustajan painopiste siirtyy ulkokaarteen suuntaan mutkassa, auton painopiste matkustajineen kulkee loivempaa rataa ja vaatii pienemmän keskeisvoiman renkailta, minkä seurauksena kaarreajovastus renkaissa pienenee pienemmän luistokulman mukana.

        Painopisteen kaartosädehän ei pysy samana, vaan ratin asento, ohjauskulma, ja lähes samana myös renkaiden kulkema ura. Jälkimmäinen muuttuu hieman pienemmän luistokulman seurauksena samalla ratin asennolla ja ajovauhdilla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vaan päinvastoin. Liikkumattomat matkustajat lisäävät ajovastuksia renkaissa, ja siten polttoaineen kulutusta polttomoottorilla toimivissa ajoneuvoissa.
        Kun matkustajan painopiste siirtyy ulkokaarteen suuntaan mutkassa, auton painopiste matkustajineen kulkee loivempaa rataa ja vaatii pienemmän keskeisvoiman renkailta, minkä seurauksena kaarreajovastus renkaissa pienenee pienemmän luistokulman mukana.

        Painopisteen kaartosädehän ei pysy samana, vaan ratin asento, ohjauskulma, ja lähes samana myös renkaiden kulkema ura. Jälkimmäinen muuttuu hieman pienemmän luistokulman seurauksena samalla ratin asennolla ja ajovauhdilla.

        Vaikka matkustajat löysäisivät vähän kaarteessa jäisi hyöty tilapäiseksi, elleivät he jäisi asentoonsa kaarteen jälkeen. Istuma-asennon oikaisu aiheuttaa saman vierintävastuksen kasvun kuin mikä kaarteessa säästetään.

        Jos penkkirivi olis laakeroitu akseliin jonka päässä on jouset voitaisiin potentiaali purkaa suoralla lataamaan hybridiakkuja. Tällöin matkustajat jäisivät toki istumaan hieman "väärälle paikalle".


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka matkustajat löysäisivät vähän kaarteessa jäisi hyöty tilapäiseksi, elleivät he jäisi asentoonsa kaarteen jälkeen. Istuma-asennon oikaisu aiheuttaa saman vierintävastuksen kasvun kuin mikä kaarteessa säästetään.

        Jos penkkirivi olis laakeroitu akseliin jonka päässä on jouset voitaisiin potentiaali purkaa suoralla lataamaan hybridiakkuja. Tällöin matkustajat jäisivät toki istumaan hieman "väärälle paikalle".

        "Jos penkkirivi olis laakeroitu akseliin ..."

        Jos penkit liikkuisivat vakiokiihtyvyydellä kaartosäteen suunnassa, ne aiheuttaisivat hetkellisen noprutensa mukaisen junan nopeutta vastustavan voiman ½m*W*v, (W on junan kulmanopeus kaarteen keskipisteen suhteen), joka jarruttaa junaa tai vaatii lisää tehoa.

        Tämä siksi että vaunun ulkokaarteen puoleisen osan nopeus on suurempi kuin sisäkaarteen puoleisen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaikka matkustajat löysäisivät vähän kaarteessa jäisi hyöty tilapäiseksi, elleivät he jäisi asentoonsa kaarteen jälkeen. Istuma-asennon oikaisu aiheuttaa saman vierintävastuksen kasvun kuin mikä kaarteessa säästetään.

        Jos penkkirivi olis laakeroitu akseliin jonka päässä on jouset voitaisiin potentiaali purkaa suoralla lataamaan hybridiakkuja. Tällöin matkustajat jäisivät toki istumaan hieman "väärälle paikalle".

        Ei suinkaan. Kun ajetaan vaikkapa 90 asteen mutka loivemmalla kaarresäteellä, niin keskimääräinen vierintävastus pienenee ihan olennaisesti.
        Ja siitähän on kyse jos matkustajat liikkuvat auton sisällä mutkassa ulkokaarteeseen, ja palaavat sieltä sitten taas takaisin paikalleen. Eli auton ja matkustajien yhteinen painopiste kulkee tällöin loivempaa rataa mutkasta läpi, kuin mikäli olisivat pysyneet jäykästi paikallaan auton suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos penkkirivi olis laakeroitu akseliin ..."

        Jos penkit liikkuisivat vakiokiihtyvyydellä kaartosäteen suunnassa, ne aiheuttaisivat hetkellisen noprutensa mukaisen junan nopeutta vastustavan voiman ½m*W*v, (W on junan kulmanopeus kaarteen keskipisteen suhteen), joka jarruttaa junaa tai vaatii lisää tehoa.

        Tämä siksi että vaunun ulkokaarteen puoleisen osan nopeus on suurempi kuin sisäkaarteen puoleisen.

        Ei sillä ole mitään merkitystä miten pelkän ajoneuvon kulmavauhti tai ratavauhti muuttuu, vaan sillä miten ajoneuvon ja matkustajien yhteisen massakeskipisteen (=mkp) ratavauhti muuttuu tai on muuttumatta. Ja sehän riippuu vain ajovastuksista ja käytetystä tehosta. Loiventamalla kyseisen mkp:n kaarresädettä ajovastukset pienenevät, ja se on tässä kaikkein olennaisinta. Muu on pelkkää turhaa sanahelinää ymmärtämättä itse asiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei suinkaan. Kun ajetaan vaikkapa 90 asteen mutka loivemmalla kaarresäteellä, niin keskimääräinen vierintävastus pienenee ihan olennaisesti.
        Ja siitähän on kyse jos matkustajat liikkuvat auton sisällä mutkassa ulkokaarteeseen, ja palaavat sieltä sitten taas takaisin paikalleen. Eli auton ja matkustajien yhteinen painopiste kulkee tällöin loivempaa rataa mutkasta läpi, kuin mikäli olisivat pysyneet jäykästi paikallaan auton suhteen.

        "auton ja matkustajien yhteinen painopiste kulkee tällöin loivempaa rataa mutkasta läpi, kuin mikäli olisivat pysyneet jäykästi paikallaan auton suhteen." Totta!

        Mutta jos matkustajat työntävät ajoneuvoa uudestaan taakse jääneen ulkokaarteen suuntaan oikaistessaan istuma-asentonsa takaisin, tämä etu menetetään. Renkaiden vierintävastus korjausliikkeen aikana kasvaa.


    • Anonyymi

      Skeittilauta etenee mutkavoimalla.

    • Anonyymi

      Näköjään tämä "mutkavoima" olikin visainen kysymys palstalaisille, jokaisella on eri käsitys sen vaikutuksista. 😂😂

    • Anonyymi

      Pistäkääpä mutkavoimien hyödyntäjät yhtälöitä kehiin. Johtakaapa vaikka Lagrangen menetelmällä mutkavoima-ajoneuvon liikeyhtälöt.

      Kun yhtälöt osoittavat, että ajoneuvo pystyy jatkuvaan etenemiseen, niin minäkin uskon.

      • Anonyymi

        Pelkäänpä ettei palstan fyysikoilla riitä aivokapasiteetti tämän ratkaisemiseen.
        Ainoa mahdollisuus olisi järjestää empiirinen koe.
        Otetaan kaksi identtistä avolava-autoa, niille kuormaksi 1000 kg suursäkki kuivabetonia. Ensimmäiseen autoon säkki lastattaisiin heiluriksi ripustettuna lankuista kyhättyyn telineeseen. Toiseen autoon säkki sidottaisiin tiukasti kiinni lavaan. Sitten autot piripintaan tankattuna kiertämään mutkaista ja mäkistä testirataa, heiluri-lastattu auto edellä määräämässä vauhdin.
        Kumpi auto mahtaisi päästä pidemmälle tankillisella?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pelkäänpä ettei palstan fyysikoilla riitä aivokapasiteetti tämän ratkaisemiseen.
        Ainoa mahdollisuus olisi järjestää empiirinen koe.
        Otetaan kaksi identtistä avolava-autoa, niille kuormaksi 1000 kg suursäkki kuivabetonia. Ensimmäiseen autoon säkki lastattaisiin heiluriksi ripustettuna lankuista kyhättyyn telineeseen. Toiseen autoon säkki sidottaisiin tiukasti kiinni lavaan. Sitten autot piripintaan tankattuna kiertämään mutkaista ja mäkistä testirataa, heiluri-lastattu auto edellä määräämässä vauhdin.
        Kumpi auto mahtaisi päästä pidemmälle tankillisella?

        Tuohon lienee helppo vastata kumpi ajaa pitemmälle.
        Auton ajaessa kaarteeseen liikkuvaan massaan siirtyy energiaa.
        Energia ei käytännössä koskaan palaudu sataprosenttisesti.
        Liikkuvamassainen auto pääsee lyhyemmän matkan samalla syötetyllä energialla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohon lienee helppo vastata kumpi ajaa pitemmälle.
        Auton ajaessa kaarteeseen liikkuvaan massaan siirtyy energiaa.
        Energia ei käytännössä koskaan palaudu sataprosenttisesti.
        Liikkuvamassainen auto pääsee lyhyemmän matkan samalla syötetyllä energialla.

        Toisaalta jos keskinopeus olisi pienempi, niin ilmanvastuskin putoaisi.
        Voisiko se auttaa heiluriautoa pidemmälle?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisaalta jos keskinopeus olisi pienempi, niin ilmanvastuskin putoaisi.
        Voisiko se auttaa heiluriautoa pidemmälle?

        Ei kai koko kokeessa olisi mitään järkeä, jos autoilta ei vaadittaisi samaa keskinopeutta?


    • Anonyymi

      Jos vapaasti rullaavalla autolla tuotetaan vaikkapa sähköä mutkittelemalla, niin nopeus alenee vastaavasti. Kyse on tavallaan jarrutusenergian talteenotosta. Jos sitä halutaan, niin onnistuuhan tuo. Jos jarrutusta ei toivota, niin huono diili.

      • Anonyymi

        Kyse onkin välttämättömästi syntyvän keskipakoisvoiman talteenotosta hyödyntäen sitä massaa joka autossa joka tapauksessa on. Ei siis erillisiä heilureita kuten edellä oli kuvattu vaan tapa jolla autosta tyypillisine kuormineen saataisiin "heiluri".


    • Anonyymi

      Sähköauton katolle voisi laittaa tuuligeneraattorin ja ladata akkua sen tuottamalla sähköllä. Hyötysuhde on sitten oma lukunsa.

      • Anonyymi

        Aurinkopaneelit katolle ja konepellille olisi ihan järkevä tapa ladata akkua. Näitä onkin jo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aurinkopaneelit katolle ja konepellille olisi ihan järkevä tapa ladata akkua. Näitä onkin jo.

        Talviautoiluun tuo on oikein hyvä konsti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Halpa on lapsen henki

      "POHJOIS-KARJALAN käräjäoikeus on antanut torstaina tuomionsa 4-vuotiaan lapsen kuolemaa koskevasta tapauksesta. Sebast
      Joensuu
      346
      6079
    2. Riikka Purra-leikkuulauta, hyvää huumoria vaiko räikeän mautonta pilkantekoa kansalaisia kohtaan?

      "Riikka Purra vitsaili leikkaamisesta – puisessa leikkuulaudassa viesti" https://www.is.fi/politiikka/art-2000010263746
      Perussuomalaiset
      237
      1609
    3. En olisi voinut kuvitella

      Surullisempaa päätöstä kaikelle mitä meidän välillä ikinä oli kuin se, että päätit ghostata. Nyt tiedän miten helppoa su
      Ikävä
      145
      1361
    4. Kivaa karkauspäivää

      Ystäville ja miksi ei ystävän oloisillekin. :)
      Ystävyys
      223
      1322
    5. Alexander Stubb presidenttipuheessaan: "Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee aikaa"

      "Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee aikaa. Tulemme näkemään niin vallan alueellistumista kuin epäpyhiä liitt
      Maailman menoa
      116
      1071
    6. Käteismaksuihin lisättävä 10 % + 2 eur palvelumaksu

      Alla muutama esimerkki, kuinka ostosten loppusummaan lisättävä palvelumaksu kannustaa siirtymään pois kalliista ja hitaa
      Maailman menoa
      241
      932
    7. Mä rakas niin

      haluaisin nähdä sut kun olet mun mielessäni kaiken aikaa. Ja meillähän on sitä yhteistä menneisyyttäkin. Minun suojeluse
      Ikävä
      36
      857
    8. Mitä uskollisuus sinulle merkitsee?

      Vai onko se uskollisuus sinulle tilanne kohtaista. Siis kun toinen pettää niin anteeksi antamatonta mutta kun itse petät
      Ikävä
      100
      826
    9. Elämässä harmittaa jos

      Asioita jää sanomatta tai välit jäävät huonoiksi.
      Ikävä
      50
      806
    10. Olen päättänyt luovuttaa meidän suhteen

      Aika on osoittanut, että et ole lähtenyt selvittämään asioita vaikka tarjosin siihen kuin tarjottimella mahdollisuuden.
      Ikävä
      24
      756
    Aihe