Hammas Halki

Minulla oli yksi etuhammas haljennut lapsuudessani niin, ettei vikaa edes hammaslääkärin tavanomaisessa tarkistuksessa löytynyt. Vähän kummastutti hampaan keskellä kulkeva pystysuuntainen juova mutta hammaslääkäri korjasi värivirhettä pinnoituksella, ja olin tyytyväinen kunnes n. 25 vuotta halkeamistapaturman jälkeen kyseisen hampaan juuri alkoi märkiä. Muuta oiretta - esim. särkyä - ei ollut mutta märkäpaise suussa ajoi minut hammaslääkäriin. Tämän ottamassa rötgenkuvassa selvisi, että hammas oli haljennut. Muuta selitystä halkeamiselle en muista kuin kahdeksanvuotiaana kokemani tapaturman, jonka aiheuttama kipu ja verenvuoto kuitenkin lakkasi muutamassa tunnissa ja henkistä hätää hälvensi ala-asteen opettajan arvio siitä, ettei hammas kovin helposti irtoa. (Pelkäsin näet menettäväni etuhampaan.)
Neljännesvuosisata myöhemmin hammas alkoi siis kivuttomasti märkiä. Juurihoitohan siihen vaadittiin muttei suinkaan hampaan poistoa.
En edes antaisi poistaa hampaitani. Ihmettelenkin, mitä hammaslääkäri tuumaisi, jos en poistohoitoon suostuisi. Jättäisikö hän risan hampaan suuhuni yrittämättäkään esim. puhdistaa ja täyttää hampaan juurikanavia? Itse vastustan hampaitten poistamista sen takia, että hoidettuun juureen voi kiinnittää tekohampaan. Nykyäänhän tosin tehdään jo keinojuuriakin, joten irtoproteesi tai silta ei ole ainoa vaihtoehto kokonaan poistetun hampaan korvaamiseen.
Minun ei tarvinne edes kirjoittaa sitä, että karttelen hammaslääkäriä ja yksi syy on juuri se, etten anna hampaita poistaa enkä halua maksaa hammaslääkärille tyhjästä eli hoitosuosituksista, joita en hyväksy.

Mitä Äksyin Ämmä kirjoitti:

Minulla oli yksi etuhammas haljennut lapsuudessani niin, ettei vikaa edes hammaslääkärin tavanomaisessa tarkistuksessa löytynyt. Vähän kummastutti hampaan keskellä kulkeva pystysuuntainen juova mutta hammaslääkäri korjasi värivirhettä pinnoituksella, ja olin tyytyväinen kunnes n. 25 vuotta halkeamistapaturman jälkeen kyseisen hampaan juuri alkoi märkiä. Muuta oiretta - esim. särkyä - ei ollut mutta märkäpaise suussa ajoi minut hammaslääkäriin. Tämän ottamassa rötgenkuvassa selvisi, että hammas oli haljennut. Muuta selitystä halkeamiselle en muista kuin kahdeksanvuotiaana kokemani tapaturman, jonka aiheuttama kipu ja verenvuoto kuitenkin lakkasi muutamassa tunnissa ja henkistä hätää hälvensi ala-asteen opettajan arvio siitä, ettei hammas kovin helposti irtoa. (Pelkäsin näet menettäväni etuhampaan.)
Neljännesvuosisata myöhemmin hammas alkoi siis kivuttomasti märkiä. Juurihoitohan siihen vaadittiin muttei suinkaan hampaan poistoa.
En edes antaisi poistaa hampaitani. Ihmettelenkin, mitä hammaslääkäri tuumaisi, jos en poistohoitoon suostuisi. Jättäisikö hän risan hampaan suuhuni yrittämättäkään esim. puhdistaa ja täyttää hampaan juurikanavia? Itse vastustan hampaitten poistamista sen takia, että hoidettuun juureen voi kiinnittää tekohampaan. Nykyäänhän tosin tehdään jo keinojuuriakin, joten irtoproteesi tai silta ei ole ainoa vaihtoehto kokonaan poistetun hampaan korvaamiseen.
Minun ei tarvinne edes kirjoittaa sitä, että karttelen hammaslääkäriä ja yksi syy on juuri se, etten anna hampaita poistaa enkä halua maksaa hammaslääkärille tyhjästä eli hoitosuosituksista, joita en hyväksy.

Olen kyllä kanssasi ihan samaa mieltä.
En anna tehdä itselleni ihan mitä vaan, kouluaikana kun tämä oli pakollista.
Monesti paikattiin ihan varmuuden vuoksi,niin kuin hammaslääkäri kerran totesikin, että otetaanpa nyt tuokin, ei siinä vielä reikää ole, mutta ehkä myöhemmin ja amalgaamilla etuosaan. Kaunista!
Ei todellakaan kannata niellä kaikkia hoitoja mitä esitetään. Useammalla lääkärillä kun on ihan samastakin asiasta monta mielipidettä.

Toinen poistaa, siinä missä toinen ei tee mitään.

On todella vaikeaa käydä hoidoissa, kun/ja jos joudut käymään useassa paikassa vaikkapa lähetteellä, niin toinen lääkäri tekee toimenpiteen ja toinen kieltäytyy jyrkästi eli mikä on oikea hoito, se laittaa asiakkaankin ymmälleen!