Huono häviäjä on negatiivinen ilmiö

Sanna Marinin hallitus on huono häviäjä. Mistä negatiivisuus kumpuaa? Osasyynä on arvostelun heikko kestokyky. Ollaan omahyväisiä, eikä kestetä arvostelua. Luullaan olevan oikeassa. Esimerkiksi Sanna Marinin jatkuva toitelu, "hän ei ymmärrä, miksi niitä hävittäjiä ei voi lähettää Ukrainaan..." -tyylisesti. Yksi ajatus, joka ei kanna saa ihmisen vain jankkaamaan ja jankkaamaan,

Hallitus sai Eduskuntavaaleissa epäluottamuksen kansalta. Hallituspuolueet menettivät 17 paikkaa. SDP:n riveistä konkarit Antti Rinne ja Sirpa Paatero eivät päässeet Eduskuntaan. SDP esitti Marinin johdolla olleensa vaalien voittaja. Miten niin? Olisi ollut parempi vain nöyrtyä ja tunnustaa tappio. SDP:n saamasta noin 600 000 äänen määrästä oli selvitysten mukaan noin neljännes eli 150 000 ääntä muiden hallituspuolueiden ääniä, jotka oli pyydetty taktisesti siirtämään SDP:lle. Tavoite oli Sanna Marinin hallituksen jatkopesti. Ei onnistunut. SDP tuli kolmantena maaliin. Oikaistu kannatus on noin 15%.

Hävinnyt hallitus on huono häviäjä. Katkera kalkki on ikävää niellä. Se on johtanut uuden hallituksen mustamaalaamiseen ja yritykseen päästä kepulikonstein valtaan. Kysymys on sisäpoliittisesta kriisistä. Mäkynen tilitti eilen a-studiossa, että kansainvälinen lehdistökin on puuttunut Suomen tilanteeseen. Se oli ylilyövää informaatiota. Orpon Saksan vierailulla lehdistötilaisuudessa vain suomalaiset, mahdollisesti vasemmistotoimittajat?, utelivat Orpolta hallituskriisistä. Ulkomaiset toimittajat eivät olleet siitä kiinnostuneita. Ulkomaisissa lehdissä asiasta on mainittu vain lyhyesti. Monet muut Suomen asiat ovat suuremmin esillä.

Opposition luomalla luotu "hallituskriisi" on sisäsiittoista, huonojen häviäjien keksimää ja toimittajien sopulilauman ylläpitämää. Eduskunnan koolle kutsuminen tällaisen ajojahdin takia on naurettava ehdotus. Eduskunta ei ole mikään helppoheikkien markkinapaikka. Orpon itsensä päättämä pääministerin tiedoksianto tulee syyskuussa, siitä keskustellaan ja luottamuksesta äänestetään. Se on osa Eduskunnan normaalia työtä. Demokratia toimii, vaikka huonot häviäjät yrittävät keikuttaa tahallaan venettä niin, että roiskuu. Hallituksella on hyvä ohjelma, jolla korjataan vallitsevia epäkohtia. Eduskunnan enemmistö on sen kannalla. Jos opposition kansanedustajat ovat hyviä asioita vastaan, niin kenen asialla? Ei ainakaan koko kansan edustaja.

Mikä vaikutus tällaisesta sisäsiittosesta huonon häviäjän mekkaloinnista on mekkaloijien omaan maineeseen? Voiko huonon häviäjän maine tuhraantua? Voiko se vaikuttaa esimerkiksi Marinin ulkomailla olevaan stara-kuvaa heikentävästi?
Sitä saa mitä tilaa -sanotaan. Toinen puheenparsi muistuttaa "karman karmaisevasta kourasta".

Valehtelu, panettelu ja likaisten pelien pelaaminen ei ole joka tapauksessa isänmaan, koko kansan, tai ainakin kansan suuren enemmistön etu. Hallitusohjelma on laadittu, eikä ole päästy edes sen toteuttamiseen, kun jo heitetään kapulaa rattaisiin. Valtion velkaantuminen pitää saada loppumaan, työllisyys nostettua 80%:iin ja kaikkien ihmisten olisi hyvä päästä lääkäriin ja vanhusten hoitokotiin silloin, kun on tarve. Vai eikö näistä ole sosialidemokraateille väliä?