Niinpä minulla on koko kesän työt tekemättä. Olen vain taistellut, että jaksan seuraavaan yöhön, jotta pääsen nukkumaan päivän pois. Tekemättömät työt stressaa vielä lisää. Voi sanoa, että olen toimintakyvytön. Vähän siivoan, ruuan laitan ja pyykit pesen. Siinä se. Hygieniatasonikin on surkea. Rahaa ei ole.
Minulla on henkisesti tosi paha olla ja on ollut jo pitkään.
Anonyymi-ap
11190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Juhlitko kavereiden kanssa viikonloppuna, minulta kysyttiin. Ei minulla ole kavereita.
Ei ketään kelle jakaa angstini, joudun pitämään kaiken sisälläni.
Sinä jolla ei ketään puhua.Asuit missä päin suomea.Netti Helsinki Mission.Selaa sivustoa ikään katsomatta ja sukupuoleen.On puhelin numeroita jonne voit soitaa nimettömänä.Punanen risti löydän netistä.Selaa sivustoa ,Voit pytää ystävän itselessi sietä.Sama ihan kirkolta soita diakonille.Oma aloitteisuutta.Älä anna itsesi vapua niin että kotisi olet 24h/ 7pvä.Ainoa virike kaupalla olo.Kukaan ei estä yksinäistä ulkoilla otta päivärytmin käyttöön elämässä.Ulkoilu on ilmasta.Sitä voi yksin tehdä.
Kaikista eniten rassaa kyllä se, kun rahaa ei ole. Joutuu jättää laskuja maksamatta ja miettiä mitä loppukuun söis. Ja se mitä rahattomana saa syötyä, niin se on vähän ja ravintoköyhää.
Ja kun syö huonoa ruokaa, niin voi entistä huonommin.
Veli ja äiti eivät ymmärrä minua. Molemmat elävät omissa maailmoissaan ja luulevat, että olen samanlainen kuin he. Mutta kun minä olen minä, erilainen.
Vaatteeni alkavat olla jo 30 vuotta vanhoja. Ei ole tullut käytyä vaateostoksilla, muuta kuin t-paitoja hakemassa.
Olen välillä yrittänyt anoa tukea Kelasta ja sossusta, mutta pääosin tulee kieltäviä vastauksia ja sitten se että kun se hakeminen maksaa. Ei minulla ole rahaa hakea tukea.
Olen normaalisti aika tekevä, mutta ajattelin luopua tapaturma vakuutuksesta säästääkseni rahaa.
Elämänhaluni on hieman kadoksissa.
Kannattaa varmaan etsiä jotain iloa tuottavaa tekemistä päiviin. Kai sellaista on joskus ollut, palata niihin. Keskittyä olennaiseen. Kun kerran ne tekemättömät ei nappaa. Hyvä jos uni edelleen maittaa, se on jo paljon eteenpäin. Ja jos päivät kuitenkin hereillä. Perusasioihin keskittyminen tekemällä niistä rutiineja. Ehtiihän ne nyt päivän mittaan hitaammalla kun käyvä. Ja tulee tunne sentään jostain suoriutumisesta. Ei kaikki saa edes ruokaa itse aikaiseksi. Tuosta voi mennä vielä paljon hullummaksi asiat. Että ajoissa pistää stoppi alamäelle.https://youtu.be/oB4K0scMysc