Tällaisia ovat siltaräjähdyksen syypäiksi epäillyt drooniveneet
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009724125.html
"Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myös droonien sotaa, eikä kyse ole pelkästään lentävistä drooneista eli lennokeista.
Ukraina on jo aiemmin käyttänyt Mustanmeren operaatioissaan miehittämättömiä pinta-aluksia tai miehittämättömiä veneitä, joita voisi ytimekkäämmin kutsua myös vesidrooneiksi. Niiden tuhovoima perustuu räjähdelastiin.
”Tulevaisuuden sodankäynti on droonien sotaa”, sanoi The Economistin haastattelema Ukrainan merivoimien komentaja, amiraali Oleksiy Neižpapa.
”Millään maalla ei ole yhtä paljon kokemusta vesidroonien käytöstä [kuin Ukrainalla].”
Yhdysvaltojen merenkäynnin instituutille droonien kehitystä seuraavan H.I. Suttonin mukaan Ukraina kehitti ensimmäiset vesidrooninsa kesällä 2022. Tämän vuoden keväänä kehitetyt toisen sukupolven vesidroonit ovat hieman edellisiä pienempiä. Kehitteillä ovat myös sukellusdroonit.
Ukrainan virallinen joukkorahoitussivusto u24.gov.ua aloitti viime vuonna kampanjan rahoituksen keräämiseksi ”maailman ensimmäiselle droonilaivastolle”. Tavoite on aluksi sata vesidroonia.
Joukkorahoitussivusto on julkaissut drooniveneestä täsmällisiä lukuja:
• Pituus 5,5 metriä.
• Paino enintään 1000 kiloa.
• Operointikantama enintään 400 kilometriä.
• Toimintakantama enintään 800 kilometriä.
• Itsenäinen toiminta-aika enintään 60 tuntia.
• Kuorma enintään 200 kiloa.
• Maksiminopeus 80 km/h.
• Navigointimenetelmä automaattinen GNSS, inertianavigointijärjestelmä, visuaalinen.
• Videon lähetys enintään 3 HD.
• Kryptosuojaus 256 bittiä.
Droonit voivat sivuston mukaan osallistua tiedusteluun merellä ja rannikon tarkkailuun. Ne voivat saattaa ja tukea perinteisiä laivoja, puolustaa tukikohtia ja vastata sotilasoperaatioihin.
Yksi vesidrooni maksaa sivuston mukaan 222 450 euroa."
Kun Ukraina saa valmiiksi sukellusdroonit - toivottavasti jo loppukesästä, Venäjä ei pysty enää käyttämään Sevastopolia laivastotukikohtanaan. Jokainen vihollisen pinta-alus Krimin rannikoilla on potentiaali kohde. Venäjä joutuu vetämään laivastonsa useiden satojen kilometrien päähän eli omalle rannikolleen itäiselle Mustallemerelle.
Ukraina tulee lisäämään myös vene- ja sukellusvenedrooniensa räjähdelastia, jolloin Kertšinsalmen silta ja suuretkin sotilasalukset Mustallamerellä ovat potentiaalisen uhan alaisia jatkuvasti.
Myös ilmadroonien kehitys etenee ja Ukraina kykenee iskemään jo mm. Moskovaan.
https://www.verkkouutiset.fi/a/osuivatko-moskovaan-iskeneet-lennokit-oikeisiin-kohteisiin-luoja-tietaa/
"Kapteeni Vilho Rantasen mukaan Ukraina on kyennyt rakentamaan uudenlaisia suorituskykyjä vaikeassa tilanteessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun ilmatorjuntataktiikan opettaja, kapteeni Vilho Rantanen kommentoi Twitterissä Moskovaan tehtyjä maanantaisia lennokki-iskuja.
– Moskovan aamu valkeni droonihyökkäyksen merkeissä. Ukraina ei ole toistaiseksi ottanut tapaukseen kantaa, hän sanoo."
Moskovaan on Ukrainan rajalta melkoisesti matkaa.
Ukrainan rajalta mitattuna etäisyys Moskovaan olisi paikasta riippuen noin 460–670 kilometriä.
Drooni-isku ei ollut ensimmäinen laatuaan. Aikaisempaan tapaukseen yhdistettiin ukrainalaiset UJ-22- ja Beaver-droonit.
Myös viimeisimpään iskuun on liitetty Beaver-drooni. Tämän kapistuksen toimintamatkaksi on arvioitu 600–1000 kilometriä.
Aikaisempaan Moskovaan suunnattuun drooni-iskuun liittyen arvioitiin, että Beaver-lennokkien iskua täydennettiin ainakin UJ-22-lennokkijärjestelmällä.
Suurikin lentodrooni voi lentää esteitä väistellen ja yöllä n. puiden latvojen tasalla.
Jos hyvä vaimennin moottorissa, ei äänikään kuulu.
Ei sille ilmatorjunta mitään mahda.
Toki maalin lähellä pitää hieman ottaa korkeutta.
Mutta ei joka kohteen nurkalla ole it-asemaa, joka ehtisi hätiin.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009724125.html
"Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myös droonien sotaa, eikä kyse ole pelkästään lentävistä drooneista eli lennokeista.
Ukraina on jo aiemmin käyttänyt Mustanmeren operaatioissaan miehittämättömiä pinta-aluksia tai miehittämättömiä veneitä, joita voisi ytimekkäämmin kutsua myös vesidrooneiksi. Niiden tuhovoima perustuu räjähdelastiin.
”Tulevaisuuden sodankäynti on droonien sotaa”, sanoi The Economistin haastattelema Ukrainan merivoimien komentaja, amiraali Oleksiy Neižpapa.
”Millään maalla ei ole yhtä paljon kokemusta vesidroonien käytöstä [kuin Ukrainalla].”
Yhdysvaltojen merenkäynnin instituutille droonien kehitystä seuraavan H.I. Suttonin mukaan Ukraina kehitti ensimmäiset vesidrooninsa kesällä 2022. Tämän vuoden keväänä kehitetyt toisen sukupolven vesidroonit ovat hieman edellisiä pienempiä. Kehitteillä ovat myös sukellusdroonit.
Ukrainan virallinen joukkorahoitussivusto u24.gov.ua aloitti viime vuonna kampanjan rahoituksen keräämiseksi ”maailman ensimmäiselle droonilaivastolle”. Tavoite on aluksi sata vesidroonia.
Joukkorahoitussivusto on julkaissut drooniveneestä täsmällisiä lukuja:
• Pituus 5,5 metriä.
• Paino enintään 1000 kiloa.
• Operointikantama enintään 400 kilometriä.
• Toimintakantama enintään 800 kilometriä.
• Itsenäinen toiminta-aika enintään 60 tuntia.
• Kuorma enintään 200 kiloa.
• Maksiminopeus 80 km/h.
• Navigointimenetelmä automaattinen GNSS, inertianavigointijärjestelmä, visuaalinen.
• Videon lähetys enintään 3 HD.
• Kryptosuojaus 256 bittiä.
Droonit voivat sivuston mukaan osallistua tiedusteluun merellä ja rannikon tarkkailuun. Ne voivat saattaa ja tukea perinteisiä laivoja, puolustaa tukikohtia ja vastata sotilasoperaatioihin.
Yksi vesidrooni maksaa sivuston mukaan 222 450 euroa."
Kun Ukraina saa valmiiksi sukellusdroonit - toivottavasti jo loppukesästä, Venäjä ei pysty enää käyttämään Sevastopolia laivastotukikohtanaan. Jokainen vihollisen pinta-alus Krimin rannikoilla on potentiaali kohde. Venäjä joutuu vetämään laivastonsa useiden satojen kilometrien päähän eli omalle rannikolleen itäiselle Mustallemerelle.
Ukraina tulee lisäämään myös vene- ja sukellusvenedrooniensa räjähdelastia, jolloin Kertšinsalmen silta ja suuretkin sotilasalukset Mustallamerellä ovat potentiaalisen uhan alaisia jatkuvasti.
Myös ilmadroonien kehitys etenee ja Ukraina kykenee iskemään jo mm. Moskovaan.
https://www.verkkouutiset.fi/a/osuivatko-moskovaan-iskeneet-lennokit-oikeisiin-kohteisiin-luoja-tietaa/
"Kapteeni Vilho Rantasen mukaan Ukraina on kyennyt rakentamaan uudenlaisia suorituskykyjä vaikeassa tilanteessa.
Maanpuolustuskorkeakoulun ilmatorjuntataktiikan opettaja, kapteeni Vilho Rantanen kommentoi Twitterissä Moskovaan tehtyjä maanantaisia lennokki-iskuja.
– Moskovan aamu valkeni droonihyökkäyksen merkeissä. Ukraina ei ole toistaiseksi ottanut tapaukseen kantaa, hän sanoo."
Moskovaan on Ukrainan rajalta melkoisesti matkaa.
Ukrainan rajalta mitattuna etäisyys Moskovaan olisi paikasta riippuen noin 460–670 kilometriä.
Drooni-isku ei ollut ensimmäinen laatuaan. Aikaisempaan tapaukseen yhdistettiin ukrainalaiset UJ-22- ja Beaver-droonit.
Myös viimeisimpään iskuun on liitetty Beaver-drooni. Tämän kapistuksen toimintamatkaksi on arvioitu 600–1000 kilometriä.
Aikaisempaan Moskovaan suunnattuun drooni-iskuun liittyen arvioitiin, että Beaver-lennokkien iskua täydennettiin ainakin UJ-22-lennokkijärjestelmällä.
Suurikin lentodrooni voi lentää esteitä väistellen ja yöllä n. puiden latvojen tasalla.
Jos hyvä vaimennin moottorissa, ei äänikään kuulu.
Ei sille ilmatorjunta mitään mahda.
Toki maalin lähellä pitää hieman ottaa korkeutta.
Mutta ei joka kohteen nurkalla ole it-asemaa, joka ehtisi hätiin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vene- tai sukellusdroonit olisivat varmasti käyttökelpoinen ja kustannustehokas järjestelmä Suomenkin käyttöön. Kuten myös matalalla lentävät suuret 500-1000 km kantaman häivepommidroonit.
Toivottavasti asiaa ollaan jo tutkimassa.
Kertšinsalmen sillan rautatien puoleinen osa on notkahtanut kunnolla, mutta yhdessä videossa sitä kuvataan viereiseltä kannelta, joka sekin on on painunut 15-20 cm alas ainakin toisesta päästään.
Ei tuosta taida ajoneuvoliikenne mennä yli ihan hetkeen.
Vaikuttaisi tosiaan, että tällä kertaa ajokaistat molempiin suuntiin ovat poikki. Jos pilari on vaurioitunut, korjaus on hankalampaa kuin pelkkä kannen pätkän korvaaminen uudella. Slava Ukraini!
Silta on sodassa strateginen kohde esim. vihollisen joukkojen siirron vaikeuttamiseksi. Toisin kuin koulut, sairaalat, kerrostaloalueet ja tavaratalot joihin Venäjä on ampunut risteilyohjuksia tappaen vauvoja, lapsia, naisia ja vanhuksia.
Kun logistiikka katkeaa kunnolla, yksikään armeija ei muutamaa viikkoa pidempään pysty täysipäiväisesti taistelemaan.
Tuskinpa Venäjä on ampunut kouluja yms. muuten kuin vahingossa tai jos niihin on ollut sijoitettuna sotilasjoukkoja. Sodissakin tehdään kustannus-hyöty -arvioita.
Osa siviilikohteiden osumista on myös Ukrainan oman ilmatorjunnan ohi menneiden ja maahan pudonneiden ohjusten aiheuttamia tuhoja. Esim. Odessan katedraaliosuma oli todennäköisesti pudonneen ilmatorjuntaohjuksen aiheuttama. Venäjän Odessaan ampumissa ohjuksissa oli niin isot räjähdysainelastit, että osuma katedraaliin olisi todennäköisesti tuhonnut koko katedraalin.
"Miten veden pinnalta, useita metrejä sillan alapinnasta oleva vesidrooni pustyy kohdistamaan satojen kilojen r-ainepanoksen voiman siltaan?"
Tästä asiasta väännettiin kättä jo edellisen räjäytyksen jälkeen. Keskustelin tällaisia rakenteita suunnittelevan insinöörin kanssa. Hänen mukaansa lähes jokainen silta on helpointa tuhota alhaalta tulevalla paineaallolla. Sillat rakennetaan kestämään valtavaa painetta ylhäältä alaspäin. Rekkoja ja junia saa olla sillan täydeltä ja silta kestää, varmuuskertoimet ovat suuret. Silta suunnitellaan myös kestämään ankaraa sivutuulta tai muuta "sillan kaatamista" aiheuttavaa voimaa. Kaikkein vähiten varaudutaan "väärästä suunnasta", siis alhaalta ylöspäin tulevaan voimaan. Tämä on lähes jokaisen sillan heikoin kohta.
Vanhat Yhdysvaltain käyttämät vene-droonit kantavat 2000 kilon räjähdekuorman. Uudemmat, pienemmät ja vaikeammin havaittavat jopa 1000 kiloa. Kun tuollaisen paukun räjäyttää V-pohjaisessa veneessä, niin vesi muuttuu hyvinkin kovaksi ja joustamattomaksi materiaaliksi, joten räjähdys purkaantuu juuri sinne minne pitääkin - kohtisuoraan ylöspäin.
Videoiden perusteella räjähdys on tosiaan tapahtunut sillan alapuolella. Pikkaisen enemmän potkua voisi olla noissa iskuissa. Mutta käsittääkseni nämä venedroonit ovat aikalailla vielä kehitysasteella. Ilmeisestikin maaliin hakeutumine alkaa olla kunnossa. Jatkossa vain suurempi taistelukärki tai useampi drooni kerralla kohteeseen.
Seuraava askel olisi kai hieman pinnan alla kulkevat droonit. Niitä on vaikeampi havaita pinnalta. Toki, niissäkin drooneissa on moottori, joka on äänitarkkailulla hyvinkin helposti havaittavissa. Toinen millä näitä drooneja voidaan paikantaa on niiden radioliikenne. Nämä tuskin ovat vielä niin itsenäisiä, että voivat operoida ilman radioliikennettä. Mutta mistä sen tietää, nykyteknologialla se ei ole mitenkään vaikeaa.
Ukrainan oman ilmoituksen mukaan Storm shadow ohjusten käyttö siltaa vastaan on kielletty. Joten se joutuu näemmä hyvällä menestyksellä käyttämään kotimaisia aseita näihin kohteisiin. Sillä on myös omia raketinheittimiä, joiden kantama ulottuu Krimin ja Hersonin välisille silloille mm. Hrim-2.
Tietysti pitää muistaa, että kaikkeen teknologiaan on aina olemassa jokin vastateknologia. Joko valmiina tai sitten sellainen kehitetään.
On toki, mutta kun pommidrooneja on paljon ja niistä tehdään koko ajan parempia, tehokkaampia ja suuremman räjähteen omaavia versioita, lopulta drooni löytää kohteensa. Kertšinsalmen sillan hinta noin 3 miljardia euroa ja suuren sotalaivan hinta satoja miljoonia euroja. Drooneilla saadaan hyvä hintahyötysuhde, vaikka niitä joudutaan useampikin käyttämään lopputuloksen saavuttamiseksi. Tulee julmetun kalliiksi Venäjälle jolla näitä hirmukalliita haavoittuvia kohteita on paljon.
Älä näkee unta ja jos sota menee Moskovaa so what Moskovaa on nähnyt sota ja loppu he ovat voittant
Aluksi nuo vesidroonit tuntuivat koeluonteisilta, mutta ovat tosiaan kehittyneet.
https://www.verkkouutiset.fi/a/historiallinen-osuma-ukrainan-meridrone-pudotti-yolla-venajan-arvokkaan-havittajan/#db791272
"Ukrainan meridrone on ensimmäistä kertaa onnistunut tuhoamaan Venäjän Su-30-hävittäjän. Hävittäjä ammuttiin alas ohjuksella, joka laukaistiin Ukrainan kehittämästä meridronesta, kertoo Ukrainan sotilastiedustelu (GUR)."