On omituista että kaipaan jostain syystä katolisen kirkon huomaan vaikka en yhdykään moniin sen näkökantoihin.
Mielestäni homoseksuaalisuus ei ole rikos eikä synti, ehkäisyvälineiden käyttö on erikoisen suositeltavaa ja aborttikin naisen oma valinta. Itse en sitä koskaan tekisi mutta lapsella on oikeus syntyä haluttuna ja rakastettuna.
Vaikka näenkin katolisen kirkon paikoilleen jämähtäneenä ja vanhoillisena, koen sen silti jollain tapaa lohdullisemmaksi kuin luterilaisen kirkon. Katolilaisuudessa on jotain mikä kiehtoo, ehkä jotain yhteenkuuluvuuden tunnetta. Joku siinä vetoaa ja jonain päivänä täytyy varmasti tutustua tarkemmin asiaan.
Mielestäni homoseksuaalisuus ei ole rikos eikä synti, ehkäisyvälineiden käyttö on erikoisen suositeltavaa ja aborttikin naisen oma valinta. Itse en sitä koskaan tekisi mutta lapsella on oikeus syntyä haluttuna ja rakastettuna.
Vaikka näenkin katolisen kirkon paikoilleen jämähtäneenä ja vanhoillisena, koen sen silti jollain tapaa lohdullisemmaksi kuin luterilaisen kirkon. Katolilaisuudessa on jotain mikä kiehtoo, ehkä jotain yhteenkuuluvuuden tunnetta. Joku siinä vetoaa ja jonain päivänä täytyy varmasti tutustua tarkemmin asiaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Suosittelen!
Itse tutkin juuri kirkkoa ja käyn messussa aina kun se täällä periferiassa on mahdollista.
Keskustele papin kanssa ja ota ihan rauhallisesti , mutta kannattaa katsoa ennenkuin katua =)
Kirkon opit ovat ihan hyviä mutta tietty suvaitsevaisuus olisi paikallaan!
Lue muuten Benedicta Idefeltin toimittama kirja Paavi Johannes Paavali II:sta! Hyvä kirja, suosittelen kaikille!
Ora Pro Nobis,
olen iloinen puolestasi kun sinulla on tuo kirja mutta toivoisin että jostain löytäisin tuon kirjaharvinaisuuden omaan hyllyynikin. Mutta kaupan hyllyt notkuvat dan brownia...
Muutama viikko sitten luin HeSarista, että WSOY painattaisi ko. kirjasta uusintapainoksen. Kysy sieltä, onko uutinen totta vai ei.
on jo ainakin akateemisen kirjakaupan valikoimassa ollut pari viikkoa..eikä hintakaan ole paha vaan 13.90 euroa...
Tutustu kaikessa rauhassa.
Jesuiittaisän neuvo eräälle tietään etsivälle nuorelle tytölle: "ilo on hyvä kompassi". Hänet tunnetaan nyt Äiti Teresana.
Iloisia löytöjä ja rohkeutta sinulle
toivoo "yksinkertainen"
Vastauksesi todella lämmitti sydäntä. Kiitos!
nyt vähän pääaiheesta syrjään, ja jos tämä herättää isomman keskustelun, niin se varmaan olisi käytävä jonkin muun otsikon alla, vai mitä mieltä on US? Mutta sanot (etkä ole ainoa) että lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja rakastettuna. Merkitseekös se sitten että jos tämä ei syystä tai toisesta järjesty sillä tavoin kuin pitäisi, niin lapsella ei ole oikeutta syntyä ollenkaan? Jos niin on, lienee kaikki puhe syntymättömän lapsen oikeuksista tyhjää suunpieksäntää...
Syntymättömän lapsen oikeudet ovat yksi niitä vaikeita asioita joihin on hankalaa vastata. Asiaa kun katsoo sekä äidin että lapsen kannalta. Ennen olin vakaasti sitä mieltä että abortti on aina väärin, mutta jouduin ajattelemaan asiaa myös toiselta kannalta kun ystäväni sai raskaana ollessaan kuulla lapsen olevan vaikeasti vammainen. Mikä on silloin parasta? Se että lapsi elää elämänsä sängyssä maaten laitoksessa?
On vaikeaa sanoa mikä on oikein ja mikä väärin näin suuressa asiassa. Itse en osaisi ajatella aborttia vaihtoehtona missään tilanteessa koska oli tilanne mikä tahansa kyse on omasta lapsestani, omaa lihaani ja vertani olevasta pienestä ihmisestä.
Mutta tapauksissa joissa raskaus tai synnytys vaarantaa äidin tai lapsen hengen on abortti varmasti varteenotettava vaihtoehto monelle.
Se että abortti tehdään vain koska ollaan liian typeriä käyttämään ehkäisyä on tietysti eri asia.
Mitä mieltä muut ovat tällaisesta asiasta?
Mielestäni kaikilla lapsilla, erityisesti myös kaikein heikoimmilla, on oikeus saada syntyä maailmaan. Ihmiselämää ei katolisessa kirkossa ja uskossa määritetä ominaisuuksiemme perusteella, vaan se on aina loukkaamaton pelkästään itsensä perusteella.
Muistaakseni täällä meillä Suomessa tehtiin joskus tutkimus, jossa vammaisilta ihmisiltä kysyttiin olisivatko he halunneet tulla abortoiduksi. Vastaus oli - tietenkin - ei. Samaa voisi kysyä itse kukin meistä itseltään: Olisinko halunnut tulla surmatuksi äitini kohtuun?
Katolisen kirkon opetuksen mukaan ei ole väärin antaa äidille hoitoa, joka estää äidin kuoleman, vaikka se aiheuttaisi epäsuorasti ja epätahallisesti sivuvaikutuksena lapsen kuoleman. Äidillä on kuitenkin myös oikeus valita lapsen henki omansa yli.
Abortti sen vuoksi, ettei lapsi kuolisi synnytyksessä, on minusta järjellisesti kestämätön ajatus.
minulla ei olisi mitään sellaista optiota vastaan. Enhän olisi siitä edes tietoinen! Missä teidän ajattelukyky on, hei halooo????
Minusta tuli vuosikymmeniä sitten katolilainen, kun rukoilin paljon ja tajusin, että se sama kirkko, jonka Kristus perusti, on yhä olemassa tässä ajassa: se on katolinen kirkko. Siksi kirkko ei juokse ihmismielten oikkujen perässä, vaan puolustaa totuutta vaikka sitten kynsin ja hampain.
Hiippakuntien ja seurakuntien elämää leimaavat joskus vaikeatkin ongelmat, mutta katolinen kirkko on todellinen hengellinen koti - ja tämän kotoisuuden voit tuntea missä päin maailmaa tahansa katolisessa messussa. Jos tuntisit katolista kirkkoa paremmin, tietäisit, että monet suomalaisten ennakkoluulot ovat ihan vääriä. Kirkko on kaikkea muuta kuin paikalleen jämähtänyt tai vanhoillinen! Ajattele esimerkiksi kirkon laajaa sosiaalityötä köyhien parissa...
Katolilaiseksi voit tulla ihan omana itsenäsi, eikä sinun ei tarvitse olla jonkinlainen epätodellinen hurskahteleva "uskovainen". Mieti ja rukoile; ehkä Jumala tahtoo sanoa sinullekin; tervetuloa takaisin isiesi uskoon!
noin Seurakuntalainen, eli "ei tarvitse olla epätodellinen 'uskovainen'" ja --- "isien uskoon" ---. Hyvin kirjoitit muutenkin.
Toivotan onnea Harrylle hänen etsinnöissään. Omasta puolestani voin sanoa, että kun kävin kat. uskon informaatiokurssin, asia oli täysin selvä: halusin liittyä. Heti alussa jo tunsin oloni kotoisaksi, vaikka oli paljon uutta ja ihmeellistä. Katolilaisuus läpäisee koko persoonan - se ei siis mielestäni ole mitään sunnuntaiuskoa tms. Rakastan kirkkoani sen puutteista huolimatta, ja tunnen Kristuksen ohjaavan sitä. Tämä tuntuu todella hyvältä! Olla yhtä kaikkien niiden marttyyrien ja suurten ja pienten pyhien kanssa... Mikä ilo. Asiat selviävät sinullekin ihan varmasti! Kärsivällisyyttä. Askel kerrallaan. Tsau.
sitä nyt on katolisena nipsuteltu? kaksiko?
jo lähes 20 vuotta.