Sapatin vietosta

Koska sapatinvietto vaatii sen, mitä Jeesus sanoi: itsensä kieltämisen ja Jumalan laittamisen etusijalle.

No Janatuinen puhuu pötyä, joten se siitä.

Luulisin, että lain ‘alla väitteet on historiallisen perisyntikäsitteen oppikaavan alaisuuden tuoma eräs tulosvastaus. Siis, saman oppikaavan, jossa vauva on kastettava, ettei joudu helvettiin, jos kuolee.

Opissa ei koroteta sitä, että Jumala Kristuksessa pelastaa, veren sovituksessa on anteeksianto.
Ei opeteta katsomaan Sanaa, jossa on annettu Pyhän Hengen ihmiselle antamaa voimaa, välttää synti, joka on Jumalan lain rikkomista.

Siis sitä sanoitettuna, elän Pyhän Hengen voimasta, että "minä entinen, sen ja sen synnin tekijä, en enää tee syntiä" – silla tavalla, mitä tein. ts.

Jumala muutti neuvojen ja ohjeitten tapaan opetuslapsensa elämään raittiisti Hengen mukaan. Sanoihan esim. Jumala Kainille, että jotain mustan retaletta savuaa korvien välistä, mutta älä tee niin, sillä synti siinä teossa on läsnä. Se ei ole rakkaudenlain mukaista.

Jumalalla on ohjeet, mutta vapaa tahto on --- vapaa toteuttamaan --- Jumalan Hengessä se oikean tien löytymiseen. Ei tarvitse karata veljen päälle, ja tappaa hänet ja näin joutuu sitten lain alle.

Ilmestyskirja kertoo todistuksen majasta, tuomiopaikastamme ja siellä oli nähtävänä se arkki lain tauluineen. Siinäkin on opetuksen siemen ymmärtämään, valtakunnan lain peruste, mihin se perustuu ja mikä meidät tuomitsee.

Laki tuomitsee synnistä, mutta laki ei ole pelastaja, sillä lailla on tehtäväkuva. Ikäänkuin tie ja polku, joka piirtyy Sanasta ja kuulemisesta, mikä Jumalan suusta lähtee. Mene, mutta älä enää syntiä tee, siis joudu lain alle.

Sielumme on neuvojen ja ohjeitten valkeudessa, valossa. Valossa vaeltaminen ei johda Syntiin, koska Pyhä Henki ei teetä syntiä, eikä johda lain alle, vaan vapaudenlain puolelle.

Siis, voi sanoa, edelleen, minä -entinen- sen ja sen synnin tekijä olen Hänessä vapaa.


Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. Mutta, nämä Janatuisen sanat tavallaan on nähtävissä kaikuja siitä saamasta opetuksesta, kuten saarnaaja - pappi- koulunrehtori - sunnuntaina - helluntaikirkossa toi kirkon sisäistämää ihmisoppia, sapatti on lain alla olemista. Opettajaksihan ei päässyt, ellei ollut evl-kirkon lapsikasteen oppikoulun käynyt, se oli **] >velvoite< Suomen lain mukaan, kun opiskeli siinä ajassa tämä edesmennyt pappi.
ts. hänkin puhui sielunsa opin kautta – Jumalan sanan vastaisia näköaloja. Tavallaan peitti sanan- ja korvasi sen korvausopin sanalla. Näin kirkkokansa eksyi edelleen hapatteeseen ja koko taikina on hapan.

Sapatti on korvattu- siis puhutaan korvausopista - toiset nimittävät sunnuntaita, korvaamaan ja peittämään Jumalan Sana, jonka Hän Jumalana pyhitti - opetettavaksi.
Opettamaan, että kaikki on Jumalan työtä, millä Hän sanalla pyhittää sitä luomistyötä, mikä johtaa iankaikkisen elämän armolahjan omistamiseen.

Opetuslapseus on tai olisi sielultaan samanmielinen, kuin Jumala antaa valollaan loistaa taivaista.
Nyt on ajassa moni Jumalan tahdon kohdalla sielustaan luo rikkomisen tulvaa, häpeäksi ihmiskunnalle, jne. siinä ollaan sitä lain alla olemista. Annetaan Jumalan käsivarren ohjata meitä tuntemaan Pyhä, koska esirippu on repäisty avoimeksi ja sen taakse näkee vain Jeesuksen kautta.

**] tästä kirkon ja opettajan yhtälöstä - kertoi Kaarin Utrio televisiohaastattelussa.
Hän totesi, ettei hän ole uskossa, mutta hänet on kastettu kirkonjäseneksi siksi, että hänellä olisi mahdollisuus vanhempien toiveesta opiskella opettajaksi.
ts. tästä on siten varmaan lainrahtu kirjoitettu jonkun ammatin pääsyvaatimuksiin.
Ja tämä opettajakoulu iskostaa oppilaisiin korvausopin siemenen, jonka hapatteessa tämä helluntaipastori- rehtori puhui sunnuntain päiväavauksessa.