Maapallolla elää tällä hetkellä luultavasti enemmän erilaisia eliölajeja - kuten ihmisiä - kuin koskaan maapallon historiassa aikaisemmin. Esimerkiksi tänä vuonna homo sapiens nimiseen apinalajiin kuuluvan eliölajien määrä arvioidaan kasvavan n. 70 miljoonalla yksilöllä, joka olisi 5 miljoonaa enemmän verrattuna viime vuoteen. https://www.worldometers.info/world-population/
Maapallon biosfääri paremmassa tilassa kuin koskaan
Anonyymi-ap
12270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Luontokato on täyttä tuubaa.
Ihmistoiminta on ainakin lisännyt ravinteita meriin ja paikoitellen maallekin. Kaivoksista ym on nostettu fosforia ja muita elämän raaka-aineksia maan pinnalle eliöiden saataville. Toisaalta tehoviljely aiheuttaa pelloille eroosiota eli humuskatoa.
Elonkehä on kaiken suojelun arvoinen. Olemme itsekin tietysti osa elonkehää.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/astronautti-katsoi-avaruusaseman-ikkunasta-ja-tajusi-elaneensa-valheessa/9000630#gs.e29zxw
"Avaruusasemalta Garan saattoi havainnoida esimerkiksi ilmakehää, jota kuvasi "uskomattoman ohueksi".
– Tuona hetkenä minut valtasi selkeyttävä ymmärrys siitä, että tuo paperinohut kerros pitää kaiken planeetallamme elossa, hän totesi."
Maapallon "peltosfääri" saattaa olla huonontumassa.
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto/viljelysmaan-eroosio-uhkaa-vieda-ihmiskunnalta-ruoan-suusta/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/04/10/ruokamme-on-lahes-taysin-maaperan-varassa-mutta-maailman-viljelysmaat
https://www.luke.fi/fi/tilastot/indikaattorit/agrikaattori-capvaikuttavuusindikaattorit-20232027/maatalousmaan-eroosio
Eroosiosta ja eroosioherkkyydestä on juttua ja karttoja.
https://www.forbes.com/sites/davidbressan/2017/08/18/how-many-continents-are-there/
https://esdac.jrc.ec.europa.eu/themes/global-soil-erosion
Ihminen on yksi laji.
Sinä ja naapurisi eivät edusta eri lajeja, vaikka teitä onkin kaksi.
Ihmisen aiheuttama sukupuuttoaalto etenee ja nimeen omaan ERILAISTEN eliöiden määrä vähenee. Muutama laji eli ihminen ja ihmisen karja vie tilan kaikelta muulta.
Kaikkien maailman nisäkkäiden yhteenlaskettu biomassa jakautuu näin:
Ihmisen karja 60%
Ihmiset 36%
Luonnonvaraiset nisäkkään 4%
Luontokadon pysäyttäminen edellyttäisi eläintuotannon radikaalia vähentämistä, koska eläintuotanto on maankäytön kannalta erittäin tehotonta. Maatalousmaa on enimmäkseen eläintuotannon käytössä, vaikka kaloreista ja proteiineista suurin osa tulee kasveissta.
Suomessa 80% maatalousmaasta tuottaa rehua eläimille ja silti Suomi ei ole omavarainen rehun suhteen, vaan esimerkiksi suurin osa valkuaisrehusta tuodaan. Suomi on ostaja globaaleilla rehumarkkinoilla joiden toisessa ääripäässä on sademetsän kaataminen soijapelloiksi.
Podcasteissa jutellaan biologiasta, evoluutiosta, ihmisistä ja luonnosta:
https://m.soundcloud.com/biosresearch
https://m.soundcloud.com/elonkeha-podcast
🤓
Pitääpä kuunnella.
Huuhaakato ei lopu ideologiseen kasvishöttöön ja sen mussuttamiseen, vaan ihmisten lisääntymisen estämiseen mitä kukaan ei uskalla ehdottaa. Ensin vihervasemmistoa voisi kieltää lisääntymästä. Tai no ettehän te tuhannen sukupuolen heppelit muutenkaan lisääntymisestä mitään ymmärrä.😂
Olemme viimeisellä rannalla! Oblivion stout...
Historia opettaa. Monet eri talousjärjestelmät ovat historiassa johtaneet ekokatastrofiin ja kulttuurin romahdukseen. Ensimmäinen "tehomaatalouskulttuuri" Mesopotamiassa otti käyttöön keinokastelun ja se johti kulttuurin kukoistukseen - joksikin aikaa. Mutta sitten kuumassa ilmastossa peltojen jatkuva kasstelu johti suolan kertymiseen peltomaahan ja lopulta suurien asutuskeskusten autioitumiseen ja väestön siirtymiseen muualle.
Ero historiallisten katastrofien ja nyt meneillään olevan välillä on se, että nyt on käytännössä yksi globaali talousjärjestelmä, joka vaikuttaa koko maapalloon. Kun pronssikausilla Persianlahden pohjukassa Urin kaupungin asukkailla oli maata ja mantua jonne muuttaa sen jälkeen kun aikaisempi elinympäristö oli tärvätty, niin meillä ei ole. Jos tärväämme tämän maapallon niin se on siinä.
Ihmiskunta on osa luontoa ja luonnon toiminta on lähes lukemattomien vuorovaikutusten summa. M T-lehdessä esimerkki:
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/69d1ddb0-644c-42db-a379-026dbbf81ce9
"Paikoissa, joissa lepakkopopulaatiot romahtivat, viljelijät joutuivat käyttämään enemmän hyönteismyrkkyjä. Samaan aikaan lapsikuolleisuus nousi."
”Australia haluaa kieltää lapsilta sosiaalisen median
Pääministeri Anthony Albanesen mukaan kokeilu sosiaalisen median rajoittamisesta aloitetaan tulevina kuukausina.
JAA
TALLENNA
KOMMENTOI
Australian pääministeri Anthony Albanese on huolissaan sosiaalisen median vaikutuksista lapsiin.KUVA: TRACEY NEARMY / REUTERS
Elisa Airasvirta
4:02
AUSTRALIA suunnittelee kieltävänsä sosiaalisen median lapsilta. Lakiehdotuksen syynä on sosiaalisen median mahdolliset haittavaikutukset lasten fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Asiasta uutisoi Reuters.
Pääministeri Anthony Albanese sanoi tiistaina, että kokeilu iän varmentamisesta aloitetaan tulevina kuukausina.
– Haluan nähdä lapset poissa laitteidensa ääreltä ja takaisin jalkapallokentillä, uima-altailla ja tenniskentillä. Haluamme heidän kokevan aitoja kokemuksia oikeiden ihmisten kanssa, koska tiedämme, että sosiaalinen media aiheuttaa sosiaalista vahinkoa, Albanese kommentoi Australian yleisradioyhtiö ABC Newsille.” IS
Sosiaalinen media on toisaalta-toisaalta -ilmiö? Ja lapset pitäisi ohjata liikunnan ja oikeiden sosiaalisten verkostojen pariin. Olen samaa mieltä 95%. Sosiaalisen median käyttöön liittyy mahdollisuuksia, mutta myös liian suuria uhkia lapsille, nuorille ja aikuisillekin. Kukaan ei voine sanoa missä määrin ja suhteessa sosiaalisen median käyttö on haitallista tai hyödyllistä. Vai osaako? Perustele!
”Istut kotisohvallasi ja aiot syventyä sarjaan tai elokuvaan, josta kaikki puhuvat. Kunnes kätesi ohjautuu puhelimeesi...
Pop, pop!
Avaat sähköpostin ja huomaat tärkeän viestin. Vastaat ihan nopeasti, ajattelet, ja alat kirjoittaa, mutta...
Pop, pop!
Näytölle poksahtaa ilmoitus: olet saanut viestin Instagramissa. Luet sen ja jäät selailemaan syötettä hajamielisesti. Mitäs tässä pitikään tehdä, mietit hetken päästä. Ja mitäs television ruudulla onkaan tapahtunut tänä aikana?
Jos tämä kuulostaa tutulta, saatat kärsiä popcornaivoista. Termillä tarkoitetaan olotilaa, jossa ajatukset tuntuvat sinkoilevan hajanaisesti sinne tänne ja huomio kimpoilee äkillisesti aiheesta toiseen. Siis kuin kattilassa poksuva paukkumaissi konsanaan.
Tutkija David Levy kehitti nimityksen yllä kuvatulle ilmiölle jo vuonna 2011, Forbes kertoo. Moni sosiaalisen median alusta on syntynyt tämän jälkeen kilpailemaan huomiostamme, jolloin vertauskuvallinen poksunta päämme sisällä on kiihtynyt vain entisestään.
Tämä johtuu siitä, että tykkäykset, kommentit ja viestit tuottavat mielihyvää. Tämän mielihyvän lähde on kuitenkin epäsäännöllinen, Women’s Health kertoo. Se saa ihmisen tarraamaan säännöllisesti ja usein älylaitteeseen: jospa nyt joku olisi reagoinut! Tämä pahentaa tilannetta, koska näin totumme keskeyttämään itseämme toistuvasti.
Ajatusten paukkumaissiintuminen vaikuttaa monin tavoin. Muun muassa seuraavat merkit saattavat kieliä siitä, että keskittymiskykysi on laskenut:
• Ajatukset tuntuvat hajanaisilta
• Koet itsesi usein hajamieliseksi
• Sinun on vaikea saattaa asioita loppuun asti
• Vaihdat keskusteluissa aihetta tiheään tahtiin
• Kiinnostuksesi muita kohtaan on vähentynyt tai koet, ettet saa muihin yhteyttä
• Koet olevasi henkisesti uupunut
Popsugarin mukaan jatkuva informaatiotulva kuormittaa. Julkaisun mukaan popcornaivot voivat myös lisätä ahdistuneisuutta esimerkiksi silloin, jos keskittymiskyvyn huononeminen vaikuttaa työssä suoriutumiseen.
Paukkumaissiaivot ovat eri asia kuin ADHD, Women’s Health muistuttaa. Ensiksi mainitun kohdalla kyse on aivojen mukautumisesta ulkoisiin tekijöihin, jälkimmäinen taas on kehityksellinen neuropsykiatrinen oirekuva. Niinpä ajatuspopcornien sinkoilua pääkopassa on myös mahdollista rauhoittaa ja keskittymiskykyä palauttaa.
Forbes ehdottaa ensimmäisenä asettamaan tiukempia rajoja teknologian käytölle. Epäolennaisten sovellusten ilmoitukset kannattaa ottaa pois käytöstä ja omaan arkeen määritellä joko tietty paikka tai ajankohta, joka on älylaitteilta kielletty.
Women’s Health vuorostaan neuvoo pilkkomaan tehtäviä pienempiin vaiheisiin, koska voi olla helpompi keskittyä yhteen tarkemmin rajattuun asiaan kerrallaan. Julkaisu vinkkaa myös, että mindfulness-harjoitukset voivat auttaa, jos tehtävälista tuntuu ylitsepääsemättömän pitkältä.” IL