Ovatko Venäjän voimat lopussa? Tappiot satojatuhansia?

VENÄJÄN puolustusministeri Sergei Shoigu ilmoitti keskiviikkona Venäjän lisäävän länsirajansa puolustusta Puolan armeijan vahvistumisen ja Suomen Nato-jäsenyyden vuoksi.

Shoigu kertoi, että odottaa Naton sijoittavan Suomeen huomattavan määrän joukkoja ja aseita. Shoigu sanoi Suomen Nato-jäsenyyden ja Ruotsin tulevan liittymisen olevan ”vakavia horjuttavia tekijöitä”.

Käihkön mukaan lausunnossa on todennäköisesti kyse pelkästä puheesta, ei teoista.

– Ei Venäjällä tällä hetkellä ole voimavaroja sellaiseen.

– Kuulostaa aika erikoiselta, että Venäjä rupeaisi missään muualla kaivamaan verta nenästään. Jos ei Ukrainassa pärjää, niin ei pärjäisi myöskään Natoa vastaan.

Käihkön mukaan joukkojen keskittäminen Venäjän länsirajalle olisi myös Ukrainan kannalta ainoastaan hyvä asia, koska silloin Venäjällä riittäisi vähemmän taistelijoita sotaan.

– Ukrainan kannalta mitä nopeammin, sen parempi.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen arvioi, ettei Venäjän joukkojen vahvistaminen Suomen rajan läheisyydessä kävisi nopeasti. Lavikaisen mukaan aikajänne kaluston hankkimiseen ja uudelleenvarusteluun voi olla kymmenen vuoden luokkaa.

Käihkö on Lavikaisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että länsirajan puolustuksen vahvistaminen veisi todennäköisesti vuosia.

EVERSTILUUTNANTTI, Maanpuolustus­korkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, Simo Pesu sanoo, että Venäjän tappiot Ukrainan sodan aikana liikkuvat sadoissa tuhansissa sotilaissa. Pääosa taistelutappioista on syntynyt tykistötulesta. Tarkkoja lukuja Venäjän kaatuneista tai kalustotappiosta Ukrainassa on Pesun mukaan kuitenkin mahdotonta luotettavasti arvioida.

– Keskeistä on, että tappiot ovat olleet niin suuria, että venäläiset ovat sodan kuluessa joutuneet muuttamaan taistelutapaansa ja asevoimien sotilaallista tehtävää.

Ukrainan vastahyökkäyksen ja valtavien tappioidensa vuoksi Venäjä on joutunut siirtymään puolustukseen. Kalustomenetysten takia Venäjä on siirtynyt käyttämään enemmän vanhempaa kalustoa uuden sijaan.

Pesun mukaan Venäjä on valmistautunut ja kykenee edelleen tehokkaaseen puolustustaisteluun ja on viime kuukausien aikana onnistunut estämään Ukrainan asevoimien etenemisen Etelä-Ukrainassa. Lisäksi se pystyy tekemään jatkuvasti ohjus- ja droneiskuja Ukrainan yhteiskuntaan ja infrastruktuuriin.

– Hyökkääjä tarvitsee menestyäkseen moninkertaisen voiman puolustajaan verrattuna, Pesu huomauttaa.