Riikka piti tunnerikkaan puheen, missä hän välillä taisteli itsesäälin ja välillä liikuttumisen nostattamien kyynelten kanssa. Puhe astui välillä outoon maailmaan hakiessa 60-luvun Kylmän sodan Venäjän Suomeen kohdistamasta painostuksesta, Kekkoslaisuudesta, rinnastuksia tämän päivän media-vyörytykseen, minkä kohteeksi rasistisia letkautuksia käyttäneet perussuomalaiset ministerit ja Riikka itse, ovat joutuneet. Mutta suureksi osaksi puhe oli hyvä ja varmasti onnistui tuomaan perussuomalaisia entistä tiiviimäksi rintamaksi ihmismäisyytensä hyvin esille tuoneen Riikka-puheenjohtajansa taakse.
Puheesta jäi käteen se, ettei Riikka näe tarpeelliseksi irtautua rasismista. Koko puheessa ei ollut lainkaan anteeksipyyntö-mentalitettia: Se oli täynnä uhriutumista. Riikka koki, että sarkastiset tai muut huumoriksi värjätyt rasistiset letkautukset on vain tahallaan ymmärretty väärin - eli vika on kuulijoissa. Hän kuulutti, että maahanmuuttaja-vastaista keskustelua pitää voida uskaltaa esittää jatkossakin, vaikka tätä ei mediassa ja yleisesti hyväksyttäisikään. Tässä hän on oikeassa - asioista pitää voida puhua. Mutta kyllähän tästä jää vääjäämättä se kuva, että Perussuomalaiset hyväksyvät myös rasismin ja haluavat tuoda eduskuntaan juurikin sitä ulkomaalaisvastaista politiikkaa, minkä takia monet heitä äänestävät. Tätä hän ei sanonut tietenkään suoraan.
Puheen lopussa tuli hieman jopa herätys-kokouksellinen tunne, kun Riikka lainasi Erika Vikmanin laulun ”Syntisten pöytä” sanoja: ”Meit on täällä sekava seurakunta ja sellaisena kun oot sun pitää tulla. Mun viereen on paikka sulle varattu”. Edellisen värssyn ”Kun et kaipaa sääliä…” hän jätti pois.
Minulle lopussa ajatukset menivät Suomalaisten jakautuneisuuteen. Olisi suotavaa, että me kaikki pyrkisimme aitoon dialogiin ja jättäisimme uhriutumiset ja toisten sanomisten kauhistelut vähemmälle. Maahanmuutosta on seurannut ongelmia monissa maissa, eikä meilläkään olla niiltä vältytty. Tästä aiheesta olisi nyt syytä puhua myös rakentavasti siten, että perussuomalainen ”pää pensaaseen, Suomi eristykseen” - mentaliteetti saadaan ohitettua. Toivottavasti perussuomalaiset tuovat tähän keskusteluun muutakin kuin musliminaisten pukeutumis-kauhistelun.
Puheesta jäi käteen se, ettei Riikka näe tarpeelliseksi irtautua rasismista. Koko puheessa ei ollut lainkaan anteeksipyyntö-mentalitettia: Se oli täynnä uhriutumista. Riikka koki, että sarkastiset tai muut huumoriksi värjätyt rasistiset letkautukset on vain tahallaan ymmärretty väärin - eli vika on kuulijoissa. Hän kuulutti, että maahanmuuttaja-vastaista keskustelua pitää voida uskaltaa esittää jatkossakin, vaikka tätä ei mediassa ja yleisesti hyväksyttäisikään. Tässä hän on oikeassa - asioista pitää voida puhua. Mutta kyllähän tästä jää vääjäämättä se kuva, että Perussuomalaiset hyväksyvät myös rasismin ja haluavat tuoda eduskuntaan juurikin sitä ulkomaalaisvastaista politiikkaa, minkä takia monet heitä äänestävät. Tätä hän ei sanonut tietenkään suoraan.
Puheen lopussa tuli hieman jopa herätys-kokouksellinen tunne, kun Riikka lainasi Erika Vikmanin laulun ”Syntisten pöytä” sanoja: ”Meit on täällä sekava seurakunta ja sellaisena kun oot sun pitää tulla. Mun viereen on paikka sulle varattu”. Edellisen värssyn ”Kun et kaipaa sääliä…” hän jätti pois.
Minulle lopussa ajatukset menivät Suomalaisten jakautuneisuuteen. Olisi suotavaa, että me kaikki pyrkisimme aitoon dialogiin ja jättäisimme uhriutumiset ja toisten sanomisten kauhistelut vähemmälle. Maahanmuutosta on seurannut ongelmia monissa maissa, eikä meilläkään olla niiltä vältytty. Tästä aiheesta olisi nyt syytä puhua myös rakentavasti siten, että perussuomalainen ”pää pensaaseen, Suomi eristykseen” - mentaliteetti saadaan ohitettua. Toivottavasti perussuomalaiset tuovat tähän keskusteluun muutakin kuin musliminaisten pukeutumis-kauhistelun.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Riikan avauspuhe löytyy seuraavan videon alkupuolelta. Kokous on vielä käynnissä.
https://www.mtvuutiset.fi/videot-live/prog20025962
Missäköhän Riikan puheita on rinnastettu Holokaustiin johtaneisiin tapahtumiin? Vai syyllistyikö Riikka sellaiseen liioitteluun, mistä hän muita syyttää?
Aloitus on liian asiallinen, jotta sitä lähtisi kukaan kommentoimaan. Joku otsikko ”Riikka pillitti itsesäälissään”-olisi auttanut nostamaan tätä keskustelua.