Miten voi olla mahdollista
että liitot yrittävät saada lisää
palkkaa kun samaan aikaan yritykset
etsivät edullisemman työvoiman
vaihtoehtoja.
Tiedätte miten tässä käy...
kts. http://www.skuuppi.tk
että liitot yrittävät saada lisää
palkkaa kun samaan aikaan yritykset
etsivät edullisemman työvoiman
vaihtoehtoja.
Tiedätte miten tässä käy...
kts. http://www.skuuppi.tk
Vastaukset 3
Vanhimmat
1800-luvun jälkeen kaikki poliittiset liikkeet, ideologiat ja vallankumoukset ovat perustuneet siihen oletukseen, että talouden kehitys on paremman tulevaisuuden edellytys. Kehityksellä ne ovat tarkoittaneet kahta asiaa. Ihmisille on saatu enemmän tavaraa ja kulutettavaa. Kehityksen on toisaalta katsottu merkitsevän kansalaisoikeuksien ja tasa-arvon lisääntymistä.
Kehityksen mahdollisti pitkään markkinatalouden jatkuva laajentuminen. Kansainvälisen kaupan järjestelmään on riittänyt tulokkaita, joille on riittänyt vähempi ja jotka ovat maksaneet 'kehittyneiden' alueiden hyvinvoinnin.
Tämä tie on monien mielestä kuljettu loppuun. Vaikutukset ovat alkaneet näkyä myös teollisuusmaissa mm. työttömyyden voimakkaana kasvuna. Asiantuntijat alkavat olla yhtä mieltä siitä, että voimakaskaan talouskasvu ei tuo menetettyjä työpaikkoja takaisin.
- Talouden elvyttäminen, kasvun lisääminen ja omien yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen eivät ole oikea tapa taistella työttömyyttä vastaan, sanoi akateemikko Georg Henrik von Wright.
- Työttömyys on pysyvä ja sisäänrakennettu ilmiö eikä sitä voida poistaa muuttamatta samalla monia muita olosuhteita, joilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä itse työttömyyden kanssa.
Teollisuusmaiden kulutus on saavuttanut jo yltäkylläisyyden tilan ja muuttunut ylellisyyskulutukseksi, joka "ei vastaa ihmisen kohtuullisia tarpeita".
- Sen sijaan, että tähyilemme ylös kuopasta meidän pitäisi oppia katsomaan alas mäenharjalta. Tie kulkee vääjäämättä alaspäin, kun kasvun rajat lähenevät, lausuu Wright.
Mihin työ katosi? Yhden selityksen mukaan teknologian kehittyminen, automaatio ja robotit vievät meiltä työpaikat ja hyvinvoinnin.
- Uuden teknologian ja kehittyneen kaupan tuomat voitot jäävät markkinataloudessa verottamatta. Tekniikan siunaus on ollut kyseenalainen: koneet kyllä heittävät ihmisiä työttömiksi, mutta kansan varallisuus ei kasva, kun voitot siirtyvät pääomanomistajille, pohdiskelee Tapani Ruokanen Kotimaa-lehdessä. Hän ehdottaa korkeampaa energiaveroa teollisuudelle.
- Ympäristön lisäksi turvallisuudelle ja poliittiselle tasapainolle on määriteltävä hinta, jonka teollisuus saa maksaa.
'Teollisuusmaiden kulutus on saavuttanut jo yltäkylläisyyden tilan ja muuttunut ylellisyyskulutukseksi, joka "ei vastaa ihmisen kohtuullisia tarpeita".'
- Voipi olla, muttei peruskulutus ole mihinkään poistunut.
- Mitä vikaa ylellisyyskulutuksessa on?
- Ihmisen kohtuulliset tarpeet ovat tärkeät täyttää, mutta millä kohtaa se mukamas ontuu?
Teollisuusmaihin pätee sama onnellistamisohje kuin kehitysmaihinkin: perhettä ei pidä perustaa köyhyyteen. Perheen on tultava toimeen yhden ihmisen tuloilla. Naisten tarjoama halpatyövoima (palkkatyö kotityöt sekä lastenhoidon subventiot) inflatoi asuntojen hintoja ja vuokria ja kaikkia muitakin kustannuksia.
Tässä näin aluksi. Lisääkin löytyisi, jos löytyy keskustelukavereita.
Suunnitelmatalous menee metsään, turha yrittää ylhäältä määrätä, mitä ihmisen pitää tehdä ja kuinka juosta koko ikänsä oravanpyörässä. Tästä on juuri nimenomaan todisteina suurtyöttömyys ja suursyrjäytyneisyys.
eli puutyöväen liitto.tällä puolella on jo sovellettu kaikessa hiljaisuudessa noita asiota mitä nyt paperilta vaaditaan jo vuosia.oltu perse pystyssä ja kusisukassa.eikä ole lakossa oltu eikä apuja kyselty.miksikö?siksi koska yksityisillä työnantaja sektoreilla kuten sahat,koneyritykset ja yleensä tukkipuolella on menny päin helvettiä jo vuosia.vauhti ja velka on kasvanu.me duunaritkin on se jo nähty ja koettu