Huutonaurua.
Kiina ostaa kaasunsa mieluummin muilta kuin Venäjältä, eikä se venäjän suureen ääneen mainostama kaasuputki Kiinaan ole täysin varma, kun venäjän ystävällismieliset valtiot ovat äkisti nihkeitä antamaan putken rakentamiseen lupaa. Aiemmin suurin venäjän kaasun ostaja oli Eurooppa. Ei ole enää. Ruplakin on roskavaluutta.
Räkänaurua.
Kiina ostaa kaasunsa mieluummin muilta kuin Venäjältä, eikä se venäjän suureen ääneen mainostama kaasuputki Kiinaan ole täysin varma, kun venäjän ystävällismieliset valtiot ovat äkisti nihkeitä antamaan putken rakentamiseen lupaa. Aiemmin suurin venäjän kaasun ostaja oli Eurooppa. Ei ole enää. Ruplakin on roskavaluutta.
Räkänaurua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksi muiden maiden lupa tarvittaisiin Kiinan ja Venäjän väliseen kaasuputkeen? Eihän se kulje minkään muun maan kautta.
Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti viime vuoden marraskuussa neuvottelut Keski-Aasian maiden kanssa niin sanotun kaasuliiton perustamisesta. Venäjä tarvitsee Keski-Aasian maiden energiainfrastruktuuria viedäkseen kaasua Kiinaan.
Keski-Aasian maat ovat kuitenkin pyrkineet lisäämään liikkumavaraansa, eivätkä halua jäädä Venäjästä riippuvaiseksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vahvistanut Kiinan ja Turkin asemaa Venäjän kustannuksella.
Entiset Neuvostoliittoon kuuluneet Keski-Aasian maat eivät halua jäädä uppoavan imperiumin kumppaneiksi.
Kremlin suunnitelmat Keski-Aasian kaasuliitosta ovat kohdanneet vastustusta viimeksi Turkmenistanissa, joka on Kiinan suurin kaasun toimittaja.
Turkmenistanilla ei ole aikomusta liittää Venäjää osaksi putkea, joka toimittaa kaasua Kiinaan.
Turkmenistan, Kazakstan ja Uzbekistan toimittavat jo nyt kaasua Kiinaan yhdessä valtion omistaman Turkmengazin ja kiinalaisen CNPC:n rakentaman putken kautta. Turkmenistanilaisen kaasun osuus on 40 miljardia kuutiometriä vuosittaisesta 55 miljardista kuutiometristä, Uzbekistanin ja Kazakstanin toimittaessa loput.
Venäjän suunnitelmana oli toimittaa lisää kaasua Kazakstaniin ja Uzbekistaniin ja lähettää näissä maissa syntyvät ylijäämämäärät Kiinaan.
Vienti romahtanut
Kreml tarvitsee kipeästi Kiinan markkinoita, sillä sen kaasunvienti IVY-maiden ulkopuolelle on romahtanut. Venäjä on pyrkinyt saamaan Kiinasta korvaavia markkinoita kaasulleen.
Syynä kaasutulojen romahdukselle on Ukrainan sota. Eurooppa oli ennen sotaa venäläisen kaasun päämarkkina-alue. Lännen asettamat pakotteet ovat romahduttaneet viennin Eurooppaan.
Kiinan markkinoiden tavoittaminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista kuin Kreml toivoi. Venäjän kaasuinfrastruktuuri on rakennettu Euroopan markkinoita ajatellen.
Venäjän pyrkimys päästä Kiinan markkinoille on kohdannut takaiskuja toisensa jälkeen. Keväällä Kiina kieltäytyi Power of Siberia-2 -kaasuputken rakentamisesta Venäjän kanssa. Kiina sen sijaan näytti vihreää valoa uuden kaasuputken rakentamiselle Turkmenistanista.
Kiina on kiinnostunut Keski-Aasian luonnonvaroista ja liikennereiteistä. Se tarjoaa alueen maille miljardi-investointia, kiinalaisia tuotteita ja pääsyä Kiinan markkinoille.
Venäjän vaikutusvalta Keski-Aasiassa puolestaan heikkenee.
Venäjän valtiollisen uutistoimiston Ria Novostin mukaan myös Uzbekistanin energiaministeriö suhtautui happamasti Venäjän kaasuliittoon.
– Uzbekistan ostaa kaasua naapureiltaan, ei liittoumien eikä unioneiden kautta. Sitä ei myöskään kiinnosta ostaa kaasua sen omia kaasuputkia pitkin tapahtuvan energiansiirron sivutuotteena.
Ria Novosti tulkitsi lausunnon tarkoittavan kielteistä kantaa kaasuliittoon osallistumiselle.
Unissa tapahtuu kaikenlaista sekä monenmoista. Arkitodellisuudessa Kiina tekee itselleen edullisia päätöksiä, eikä niihin kuulu epävarmaan kaasuputkeen sitoutuminen.
Näin on. Kiina käski Puten pitää lätty kiinni ydinaseista ja mitään Kiina ei investoi Venäjälle, koska maa voi joutua sekasortoon ja sijoitus mennä poskelleen.
Ei luvannut kiina toista kaasuputkea vaikka putin on usramman kerran käynyt sitä kerjäämässä. Nyt putin yrittää saafa keskiaasian mast kaasumonopoliinsa. Miksi he rupeaisivat kun voivat itse myydä kaasun kiinaan?