Kadotamme helposti näkyvistämme evankeliumin vapauden ja teemme siitä uuden lain. Teemme kutsusta vaatimuksen. Alamme vaatia ilmaisesta hintaa, jota ihmisellä ei koskaan ole suorittaa. Kokonaan huomiotta jää lain olemus.
Laki kohdistuu siihen, millainen minä olen ja millainen minun tulisi olla. Evankeliumin sanoman ydin on kuitenkin siinä, millainen Jumala on minua kohtaan. Uskoessani Jeesuksen täytettyyn työhön, Jumala näkee minut Pojassaan, ja ainoastaan siitä syystä olen hyväksytty.
Toinen puoli asiassa on se, että Jumala itse sijaisen kautta vaikuttaa meissä kaikkea sitä, minkä laki vaatii. “Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa” (Tiit. 2:11,12).
Liha ei jalostu
Liha ei alistu lain alle. Sitä voi kyllä yrittää, mutta kukaan ei siinä onnistu. Lihan mieli on aina vihollisuutta Jumalaa vastaan. Kun laki on lopulta saanut väsyttää minut perin pohjin, on armon aika.
Vain tähän toivottomuuden hetkeen voi Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa ilmestyä koko täyteydessään. Kun laki saa minua kasvattaa, joudun epätoivoon ja ainoaksi toivoni perustukseksi tulee Golgatan sovitustyö.
Kun uskova väsyy kaikkeen siihen mitä hänen odotetaan tekevän ja millaisen hänen odotetaan olevan, niin on valtavaa löytää Raamatusta kohta, jossa sanotaan: “Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: “Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra” (1. Kor.1:30).
Ja Jeesus sanoi: “Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon” (Matt. 11:28).
Jumala ei vaadi meiltä mitään, mitä Hän itse ei meissä henkensä kautta vaikuttaisi.
Kun tahtominen ja tekeminen ymmärretään tätä kautta niin se on juuri sitä, mihin Jumala tahtoo meitä johdattaa, kun Hän on valmistanut meille teot, että me niissä vaeltaisimme. Tällöin toteutuu se Jeesuksen sana, että löydätte levon sieluillenne.
Uudessa Testamentissa puhutaan armosta n. 155 kertaa. Tästä määrästä on Paavalin osuus n. 100. Johtiko Paavalin käsitys armosta hänet velttouteen? Tuhannesti ei! Edelliseen perustuen on aiheellista väittää, että juuri lain sekoittaminen armoon johtaa velttouteen – ei suinkaan armo!
-
( Lyhyt ote Paavo Lievosen kirjasesta "Padassa on kuolema")
s-seutulainen
Laki kohdistuu siihen, millainen minä olen ja millainen minun tulisi olla. Evankeliumin sanoman ydin on kuitenkin siinä, millainen Jumala on minua kohtaan. Uskoessani Jeesuksen täytettyyn työhön, Jumala näkee minut Pojassaan, ja ainoastaan siitä syystä olen hyväksytty.
Toinen puoli asiassa on se, että Jumala itse sijaisen kautta vaikuttaa meissä kaikkea sitä, minkä laki vaatii. “Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa” (Tiit. 2:11,12).
Liha ei jalostu
Liha ei alistu lain alle. Sitä voi kyllä yrittää, mutta kukaan ei siinä onnistu. Lihan mieli on aina vihollisuutta Jumalaa vastaan. Kun laki on lopulta saanut väsyttää minut perin pohjin, on armon aika.
Vain tähän toivottomuuden hetkeen voi Jumalan armo Jeesuksessa Kristuksessa ilmestyä koko täyteydessään. Kun laki saa minua kasvattaa, joudun epätoivoon ja ainoaksi toivoni perustukseksi tulee Golgatan sovitustyö.
Kun uskova väsyy kaikkeen siihen mitä hänen odotetaan tekevän ja millaisen hänen odotetaan olevan, niin on valtavaa löytää Raamatusta kohta, jossa sanotaan: “Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi, että kävisi, niinkuin kirjoitettu on: “Joka kerskaa, sen kerskauksena olkoon Herra” (1. Kor.1:30).
Ja Jeesus sanoi: “Tulkaa minun tyköni, kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon” (Matt. 11:28).
Jumala ei vaadi meiltä mitään, mitä Hän itse ei meissä henkensä kautta vaikuttaisi.
Kun tahtominen ja tekeminen ymmärretään tätä kautta niin se on juuri sitä, mihin Jumala tahtoo meitä johdattaa, kun Hän on valmistanut meille teot, että me niissä vaeltaisimme. Tällöin toteutuu se Jeesuksen sana, että löydätte levon sieluillenne.
Uudessa Testamentissa puhutaan armosta n. 155 kertaa. Tästä määrästä on Paavalin osuus n. 100. Johtiko Paavalin käsitys armosta hänet velttouteen? Tuhannesti ei! Edelliseen perustuen on aiheellista väittää, että juuri lain sekoittaminen armoon johtaa velttouteen – ei suinkaan armo!
-
( Lyhyt ote Paavo Lievosen kirjasesta "Padassa on kuolema")
s-seutulainen
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sinun, uskosta osattoman luterilaisen liha todella voi hyvin ja elää ja hallisee sinua. Mutta Jumala ei ole määrännyt eikä asettanut sinua, lihan valassa olevaa Sanan opettajaksi. jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla Jumalalle otolliset.
Vaikuttaa siltä, että olet ymmärtänyt asian aivan oikein!
Niitä on monta, jotka luulevat voivansa tehdä itsensä täydellisiksi, ja pelastua omilla hyvillä töillään. He eivät tajua, että teot eivät merkitse mitään, jos vaikuttimena on itsensä pyhäksi tekeminen toisten kustannuksella.
Jaakob kehottaa näyttämään uskonsa teoista, mutta hän puhuukin laupeuden töistä, eikä juutalaisten perinnäissääntöjen pikkutarkasta noudattamisesta.
Joten lain kiivailijoiden tulee oppia auttamaan puutteessa olevia.
Kiitos taas "s-seutulainen" tuomastasi evankeliumin sanasta.
Se on valona ja Kristuksen tuoksuna tällä palstalla.
Paavali julisti Jumalan armosta käsin, teki kovasti töitä pelastuksen evankeliumin, sanan Jeesuksen rististä, vuoksi.
10 Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan enemmän kuin he kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka on minun kanssani.
( 1Kor 15)
Ja Jumalan armon evankeliumi, joka on Jumalan voima, vaikutti uskoon tulon kuulijoissa, kääntymyksen Herran puoleen ja sen myötä perintöosan Jumalan lapsena ja Pyhän Hengen osallisuuden.
10 Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
11 Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12 Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme lihalle, lihan mukaan elääksemme.
13 Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän kuoleman; mutta jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin saatte elää.
14 Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia.
15 Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden hengen, jossa me huudamme: "Abba! Isä!"
16 Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia.
17 Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin perillisiä, Jumalan perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos kerran yhdessä hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös kirkastuisimme. ( Room 8)
"Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia".
Joka on Jumalasta rakastaa Jumalan rakkauden mukaan.
6 Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
7 Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.
8 Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.
9 Siinä ilmestyi meille Jumalan rakkaus, että Jumala lähetti ainokaisen Poikansa maailmaan, että me eläisimme hänen kauttansa.
10 Siinä on rakkaus-ei siinä, että me rakastimme Jumalaa, vaan siinä, että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11 Rakkaani, jos Jumala on näin meitä rakastanut, niin mekin olemme velvolliset rakastamaan toinen toistamme. ( 1Joh 4)
Pelastuksen ja armon evankeliumin ja sydämen uskon puolesta.
Usko Toivonen
Usko Toivonen, s-seutulainen ei ole Jeesukseen uskova.
Minä taas en ole sinuun uskova!
No jopas oli kommentti!
Harva täällä tunnustaa yhtä kirkasta uskoa Jeesukseen Kristukseen, kuin "s-seutulainen".
Pelastuksen evankeliumin ja sydämen uskon puolesta.
Usko Toivonen
Helluntailaiset kieltävät Jumalan käskyt: älä tapa, älä varasta, älä valehtele, älä tee huorin jne.
ne voidaan korvata vaikka osoittamalla rakkautta homostelemalla Parhamin oppien mukaisesti
Tuskin nhelluntailaiset kieltävät kymmentä käskyä, vaan he ovat ymmärtäneet asian toisin:
Heidän käsityksensä on että kiellämme Jeesuksen sovitustyön pyrkimällä tekemään itseämme uskovaisiksi lakeja noudattamalla.
Heille on aivan selvää, ettei kenellekään saa tehdä pahaa , ei varasta, ei tehdä aviorikosta. Se kuuluu normaaliin hengelliseen elämään.
Kun korostaa liikaa sitä mitä PITÄÄ tehdä, joutuu helposti lain alaisuuteen, ja keinotekoiseen hurskauteen.
He uskovat yleensä siihen, että sunnuntaina olisi hyvä käydä kokouksessa, mutta he voivat yhtä hyvin mennä ostoksille tavarataloon kokouksen jälkeen. He pitävät tätä kristityn vapautena.
Koska sapattia pakotetaan pitämään tietyllä tavalla, siitä on tullut lakikristillisyyden tunnusmerkki. Sen tähden sapatista tulee tehdä ilon ja levon päivä, vailla pakoitteita ja pikku sääntöjä. Siitä tulee tehdä vapauden symboli. Silloin saa tehdä kaikkea mihin rakkaus Jumalaan ja lähimmäiseen meitä kehottaa, samalla kuin se on meille levoksi ja virkistykseksi.
Rakkaus Jumalaan vie sinut toisten kristittyjen yhteyteen ja saa sinut ylistämään Hänen nnimeään. Rakkaus lähimmäiseen saa sinut antamaa virtaa autostasi naapurille, jonka auto ei starttaa, tai viemään hänet lentökentälle. Se saa myös sinut tarjoamaan pitseriassa vaihtelua perheellesi , tai viemään heidät retkelle.
Ainoastaan lakikristillisyys saa sinut toimettomaksi, odottamaan ikävystyneenä sapatin loppumista., jolloinnhuokaiset helpoituksesta: "Vihdoinkin olen taas vapaa elämään!"
Kiitos hyvästä kirjoituksesta ! tähän adventistikin voi yhtyä ! Siunausta sinulle !!
https://www.globalresearch.ca/young-people-dying-suddenly-sleep/5829283
Monet kuolevat arvaamatta unessa, *ikuiseen uneen," oletko valmis?
Adventistien sapatti on riivaaja ja paha henki. Adventistien mukaan sapatti kummittelee ja pelottelee ja vaatii palvontaa, sekä loistaa kirkkaasti. Adventisti, tuot käärmeenä omaa riivaajien
uskontoa kristilliselle palstalle, jossa on tarkoitus käsitellä helluntailaisuutta.
antikristillisille ei käy Jumalan antama sapatti pyhäpäiväksi.
Paavi välillä muistuttaa: Sunnuntai koko maailman lepopäiväksi. Vastustajia ei paljoa löydy.
1234567---
Koska sapatti alkaa aivan kohta, miksi kuluttaisimme aikaamme väittelyyn täällä.
Emmekö voisi siunata toinen toistamme ja kunnioittaa toistemme käsityksiä?
Silloinhan myös toiset saavat hiukan sapatin lepoa. Todellinen sapatti ei ole väittelyä, vaan rakkauden ilmenemistä myös meidän keskustelussamme.
Joten hyväää sapattia teille jotka lepäätte. Ja siunausta myös muille, jotka ajattelevat toisin!
Provoilusi ei aja kummankaan seurakunnan asiaa.
Voi voi ja lämmmin leipä 🫵🏼 hellari 🤢🤮 palvot 👨🏿🦱kun 🗣️kun 🚽 käyttä 🧻ja sitten 🧴🛁, haiset
Erittäin hyvä näkemys !
1234567---
Asian pyörittely ei sinua auta. Valitse puolesi!
Ei ole olenassa muuta seurakuntaa kuin Jumalan lasten yhteinen seurakunta.
Kaikki muut ovat puolueita, joista Paavali varoitti Korinttolaiskirjessä.
Joten nvalitse haluatko olla pelastettu vai et. Ole sitten joko osa pyhien yhteyttä tai sitten olet ulkopuolella.
Ainoastaan riitelijöille on tärkeää voittaa väittely. Meidän ei tule ajaa adventistien eikä helluntailaisten asiaa, emme me ole menossa valitsemaan presidenttiä, koska meillä on yksi ja sama Herra, eikä toista tarvitse valita!
Jaak,3:13-18
Kuka teistä on viisas ja ymmärtäväinen? Esittäköön hän osoitukseksi hyvästä vaelluksesta tekonsa, sävyisästi, niin kuin viisas tekee.
Mutta jos teidän sydäntänne hallitsee katkera kateus ja riidanhalu, älkää vastoin totuutta kerskuko kuvitellulla viisaudellanne.
Sellainen ei ole ylhäältä tulevaa viisautta, vaan maallista, ihmisistä tulevaa, pahojen henkien viisautta.
Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa.
Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä.
Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.
Ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää. Jumalaa kunnioittavaa, Jumalan käskyt huomioon ottavaa.
Hyvää tekstiä