Helluntaipalstalle ei kannata nyt kirjoittaa, siellä on susien lauma tapansa mukaan liikkeellä.
Meille on paljastettu kirjoituksissa Messiaamme aikakaudesta asiaa, joka johtaa ylösnousemukseen. Kirjoitukset profetoivat siitä mitä Jumalan Silmä ja Pyhän Hengen tuoma sana kertoo. Eihän siitä ole mitään muuta näkevää Silmää ole näkemässä kuin Herran silmä. Minun Herrani silmä. Siitä kumpuaa Sana ja usko tulee sanankuulemisesta.
Tämä profetia kertoo Valosta, joka on taivaasta langennut Golgatan ristiin, ja siitä on langennut varjona Edenin portille ja sijaisoppiin, Jumalan uhraamaan karitsaan, sekä kuinka sillä peitetään syntien tuoma alastomuus.
Vanhanliiton seremoniavarjolailla oli aikansa sekä uhrit, Messias kertakaikkisena uhrina on tuonut tämän nyt olevaisuuden aikakauden. Ja tämä tuo sen ylösnousemuksen, jossa meille paljastetaan se Edenin taso, josta kirjoitukset kertovat, sitä ei silmämme ole nähnyt, mutta siihenpä se meidän Jumalamme on kätkeytynyt Jumalan olemukseen.
Oletko pohtinut sitä, [monelle tämä on tuttu asia, kaikille ei], eli oletko pohtinut, vaikka nyt siitä pelastuksen armosta puhutaan, ilman tekoja, että pelastuksen jälkeen se tekojen summa on kuitenkin nähtävissä.
Teot ovat riippuvaisia siihen, että miten käy! "Kun olin nälkäinen, annoitte syödä jne." tunnette sen opetuksen. Menkää Isän kohtiin.
Se oli uskossa Hengen työ meissä. Olemme siten riippuvaisia jumalallisen palveluksen heijastumiseen, jonka energia saa oikean tahtomisen ja tekemisien hedelmät.
Siitähän ne seuraukset tulevat, millä kukin TÄNÄÄN sanoittaa sielunsa peiliä, jota katselemme. Sinäkin olet kuvastin siitä, millä sieluasi ruokit.
Tiedätkö, se on heijastusta sinun palkinnostasi, mikä on edessäsi.
Näkyykö Jumalan työn sielun luonne vai näkyykö tämä oma luonto elämässä.
Helluntaissa sanoituksessa puhutaan, että kun Herra saapuu, se on palkkapäivä.
Oliko adventismissa se, että, teitin Ellen lausui sanoituksena vaikean, monelle käsittää "luonteen kehityksen" sanoituksen. Olisiko se ilmaisu, . Eli pitäisi näkyä jotenkin elämässä ja jos ei näy, näin vapaasti ajateltuna, pitäisi tehdä parannus. Olenko kaukana päätelmästä? = Luonne, eli sielu. Siitä puhuttaisiin.
Tässä Messiaan aikakaudessa on paljon sanottavaa meille. Se potentiaali armonkansalaiselle, ”on jotain noudatettava, sekä suoritettava”. Ei pidä ajatella, yksikaste pesijöiden sanoittama, että heidän kasteensa pelastaa, kerran pesty, aina puhdas. Ilman tekoja kaste riittää. Ei nähdä, että usko käsittää tekoja.
Jumala on laskeutunut aikaamme, eli alentunut nähtäväksemme, Kristuksessa, näin Hän voi käyskennellä keskellämme. Pyhän Hengen kautta. ”Hengen hedelmät” sekä Pyhän Hengen armolahjat.
Odotammeko me Jumalan salaisuuden paljastusta? Mistä tuli nähtäväksi se sanan opetuksen tieto? Golgatalta, kun esirippu repesi paljastaen käynnin kaikkein Pyhimpään.
Vapaa valinta on idea, taivastielle. Se tapahtuu. Se täyttyy. Lopullinen täydellisyys, ymmärrämmekö me- sen sapatin merkityksen? Se on tuonpuoleisuuden sanoma.
Sitä ei voi korvata. Tämä Messiaanisen aikakauden aika on avain. Kenen sydämessä se on.
Kuka on meille tämä Sapatin Herra! Se on Jumalantyö, kuten se luomistyö se on Elämä.
Eli vapaa valinta on halu omistaa iankaikkisen elämään armolahja ja siitä saamme ne teot elämään. Sielulla ja luonteella on paljon pohdittavaa.
Vai onko sielumme kuin eläimen sielu - susilauman sielu.
Meille on paljastettu kirjoituksissa Messiaamme aikakaudesta asiaa, joka johtaa ylösnousemukseen. Kirjoitukset profetoivat siitä mitä Jumalan Silmä ja Pyhän Hengen tuoma sana kertoo. Eihän siitä ole mitään muuta näkevää Silmää ole näkemässä kuin Herran silmä. Minun Herrani silmä. Siitä kumpuaa Sana ja usko tulee sanankuulemisesta.
Tämä profetia kertoo Valosta, joka on taivaasta langennut Golgatan ristiin, ja siitä on langennut varjona Edenin portille ja sijaisoppiin, Jumalan uhraamaan karitsaan, sekä kuinka sillä peitetään syntien tuoma alastomuus.
Vanhanliiton seremoniavarjolailla oli aikansa sekä uhrit, Messias kertakaikkisena uhrina on tuonut tämän nyt olevaisuuden aikakauden. Ja tämä tuo sen ylösnousemuksen, jossa meille paljastetaan se Edenin taso, josta kirjoitukset kertovat, sitä ei silmämme ole nähnyt, mutta siihenpä se meidän Jumalamme on kätkeytynyt Jumalan olemukseen.
Oletko pohtinut sitä, [monelle tämä on tuttu asia, kaikille ei], eli oletko pohtinut, vaikka nyt siitä pelastuksen armosta puhutaan, ilman tekoja, että pelastuksen jälkeen se tekojen summa on kuitenkin nähtävissä.
Teot ovat riippuvaisia siihen, että miten käy! "Kun olin nälkäinen, annoitte syödä jne." tunnette sen opetuksen. Menkää Isän kohtiin.
Se oli uskossa Hengen työ meissä. Olemme siten riippuvaisia jumalallisen palveluksen heijastumiseen, jonka energia saa oikean tahtomisen ja tekemisien hedelmät.
Siitähän ne seuraukset tulevat, millä kukin TÄNÄÄN sanoittaa sielunsa peiliä, jota katselemme. Sinäkin olet kuvastin siitä, millä sieluasi ruokit.
Tiedätkö, se on heijastusta sinun palkinnostasi, mikä on edessäsi.
Näkyykö Jumalan työn sielun luonne vai näkyykö tämä oma luonto elämässä.
Helluntaissa sanoituksessa puhutaan, että kun Herra saapuu, se on palkkapäivä.
Oliko adventismissa se, että, teitin Ellen lausui sanoituksena vaikean, monelle käsittää "luonteen kehityksen" sanoituksen. Olisiko se ilmaisu, . Eli pitäisi näkyä jotenkin elämässä ja jos ei näy, näin vapaasti ajateltuna, pitäisi tehdä parannus. Olenko kaukana päätelmästä? = Luonne, eli sielu. Siitä puhuttaisiin.
Tässä Messiaan aikakaudessa on paljon sanottavaa meille. Se potentiaali armonkansalaiselle, ”on jotain noudatettava, sekä suoritettava”. Ei pidä ajatella, yksikaste pesijöiden sanoittama, että heidän kasteensa pelastaa, kerran pesty, aina puhdas. Ilman tekoja kaste riittää. Ei nähdä, että usko käsittää tekoja.
Jumala on laskeutunut aikaamme, eli alentunut nähtäväksemme, Kristuksessa, näin Hän voi käyskennellä keskellämme. Pyhän Hengen kautta. ”Hengen hedelmät” sekä Pyhän Hengen armolahjat.
Odotammeko me Jumalan salaisuuden paljastusta? Mistä tuli nähtäväksi se sanan opetuksen tieto? Golgatalta, kun esirippu repesi paljastaen käynnin kaikkein Pyhimpään.
Vapaa valinta on idea, taivastielle. Se tapahtuu. Se täyttyy. Lopullinen täydellisyys, ymmärrämmekö me- sen sapatin merkityksen? Se on tuonpuoleisuuden sanoma.
Sitä ei voi korvata. Tämä Messiaanisen aikakauden aika on avain. Kenen sydämessä se on.
Kuka on meille tämä Sapatin Herra! Se on Jumalantyö, kuten se luomistyö se on Elämä.
Eli vapaa valinta on halu omistaa iankaikkisen elämään armolahja ja siitä saamme ne teot elämään. Sielulla ja luonteella on paljon pohdittavaa.
Vai onko sielumme kuin eläimen sielu - susilauman sielu.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.