... vertailua käytetään hyvinvointivaltion rakenteiden romuttamisen perusteena vaikka IMF:n vertailussa ei huomioida eri maiden erilaisia velanhoitovalmiuksia.
Ihan sama asia kuin että vaikkapa Sanna Marinin velkamäärää verrattaisiin tavallisen duunarin velkamäärään.
Osaako kukaan velkakauhistelija täällä kertoa, miten Suomen julkisen velan tilanne/bkt eroaa monien muiden IMF:n vertailun maiden tilanteesta?
Ero on aika oleellinen ja Suomen eduksi.
Ihan sama asia kuin että vaikkapa Sanna Marinin velkamäärää verrattaisiin tavallisen duunarin velkamäärään.
Osaako kukaan velkakauhistelija täällä kertoa, miten Suomen julkisen velan tilanne/bkt eroaa monien muiden IMF:n vertailun maiden tilanteesta?
Ero on aika oleellinen ja Suomen eduksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Eikö kukaan osaa kuvata tuota IMF vertailua?
Kai se nyt pitäisi tietää kun se oli vaaleissa yksi tärkeimmistä Kokoomuksen teemoista ja teema jota persut peesasi kuin hai laivaa.
No mitä
No sitä mitä aluissa kysyin, eli miten Suomen julkinen velka eroaa (edukseen) monista muista IMF vertailun maista?
No miten se eroaa ...kai tiedät sitten
Suomessa eläkevastuut, poislukien kansaneläke, eivät ole valtion (tulevissa) menoissa mukana. Yleensä ne muissa tilaston vertailumaissa ovat, eli heikentävät niiden valanhoitokykyä.
Tältä osin Suomen velanhoitokyky on parempi kuin ko. vertailumaissa.
Pankissakin selvitellään millainen takaisinmaksukyky lainaa hakevalla asiakkaalla on eikä sitä vertailla naapureiden lainamääriin.
Suomen valtion velka on pääosin peräisin ulkomailta !!
Isojen valtioiden velka on pääosin peräisin kotimaasta !!
Suomen julkisen talouden koko on 55% BKT:stä !
Muiden pohjoismaiden julkisen talouden koko on 50% tai pienempi !!
Suomi eroaa muista pohjoismaista mm. kaupunkirakenteensa ja asuntopolitiikan suhteen. Suomessa on pienehköjä kaupunkeja ympäri laajaa maata ja paljon haja-asutusta, niin silloin palveluiden tuottaminen on kalliimpaa.
Tämä kehitys on metsäteollisuuden peruja ja sen, että Suomessa on suosittu omakotitalon rakentamista/hankkimista yhteiskunnan toimesta. Tämä heikentää nyt väestön liikkumista työn perässä kun ei ole varaa hankkia tai edes vuokrata asuntoa suurista kaupungeista kun rahat on kiinni omistusasunnossa, jota ei saa kaupaksi, taantuvassa asutuskeskuksessa.
Suomi on enemmän harvaanasuttu maa kuin muut pohjoismaat, meille yhteiskunnan varoin kustannettava infra käy kalliimmaksi kuin muille pohjoismaille. Lisäksi metsäteollisuuden suuri osuus edellyttää että tie yms. infra on maantieteellisesti kattavaa ja luotettavaa.