Hei kaikki...
Lueskelen ja ihmettelen näitä viestejä. Mieleeni tuli heti, että mitä hyötyä on uskoa Jumalaan? Pienenä ja nuorena rukoilin paljon, mutta huomasin ettei siitä ollut mitään apua, se ainoastaan antoi TILAPÄISTÄ voimaa, että jaksaisi eteenpäin.
Muutamaa vuotta sitten onnistuin pääsemään irti uskonnon kahleista, ja olen sen jälkeen kokenut itseni vapaaksi kuin taivaan lintu. Pärjään kaikissa ongelmatilanteissa ilman Jumalaakin, ja ihmisaivot ovat niin teräviä, että ne keksivät itsekin ratkaisuja.
Mielestäni heikot ja pelokkaat ihmiset turvautuvat ja tukeutuvat Jumalaan. Mutta joskus hekin unohtavat Jumalansa ja tekevät sitten jotain "syntiä".
Mielestäni elämän totuus on ELÄMÄNJANO. Kaikki me elämme, koska haluamme. Jatkamme sukua. Jokainen ihminen määrää ihan itse kohtalonsa, mutta kohtaloon vaikuttavat myös olosuhteet. Ei kukaan voi päättää siitä mihin syntyy.
Rakastan luontoa ja maailmaa, maailma ja eläimet ym ovat todella ihmeellisiä, mutta en usko niiden luojaksi Jumalaa. Maailma syntyi sattumasta, ja miljoonien vuosien aikana se on kehittynyt tähän pisteeseen, ja kehitys jatkuu.. Ihmistenkin kehitys jatkuu, joskus tulevaisuudessa ihmiset ovat entistä suvaitsevampia, ystävällisempiä ja älykkäämpiä.
Lueskelen ja ihmettelen näitä viestejä. Mieleeni tuli heti, että mitä hyötyä on uskoa Jumalaan? Pienenä ja nuorena rukoilin paljon, mutta huomasin ettei siitä ollut mitään apua, se ainoastaan antoi TILAPÄISTÄ voimaa, että jaksaisi eteenpäin.
Muutamaa vuotta sitten onnistuin pääsemään irti uskonnon kahleista, ja olen sen jälkeen kokenut itseni vapaaksi kuin taivaan lintu. Pärjään kaikissa ongelmatilanteissa ilman Jumalaakin, ja ihmisaivot ovat niin teräviä, että ne keksivät itsekin ratkaisuja.
Mielestäni heikot ja pelokkaat ihmiset turvautuvat ja tukeutuvat Jumalaan. Mutta joskus hekin unohtavat Jumalansa ja tekevät sitten jotain "syntiä".
Mielestäni elämän totuus on ELÄMÄNJANO. Kaikki me elämme, koska haluamme. Jatkamme sukua. Jokainen ihminen määrää ihan itse kohtalonsa, mutta kohtaloon vaikuttavat myös olosuhteet. Ei kukaan voi päättää siitä mihin syntyy.
Rakastan luontoa ja maailmaa, maailma ja eläimet ym ovat todella ihmeellisiä, mutta en usko niiden luojaksi Jumalaa. Maailma syntyi sattumasta, ja miljoonien vuosien aikana se on kehittynyt tähän pisteeseen, ja kehitys jatkuu.. Ihmistenkin kehitys jatkuu, joskus tulevaisuudessa ihmiset ovat entistä suvaitsevampia, ystävällisempiä ja älykkäämpiä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
>>Mieleeni tuli heti, että mitä hyötyä on uskoa Jumalaan?>Mielestäni elämän totuus on ELÄMÄNJANO. Kaikki me elämme, koska haluamme. Jatkamme sukua. Jokainen ihminen määrää ihan itse kohtalonsa, mutta kohtaloon vaikuttavat myös olosuhteet. Ei kukaan voi päättää siitä mihin syntyy. koska olemme sellaisia,,me olemme lopulta henkisiä olentoja "yli" tämän "eläimen" joka meidän maallinen olomuotomme on.
>>Ihmistenkin kehitys jatkuu, joskus tulevaisuudessa ihmiset ovat entistä suvaitsevampia, ystävällisempiä ja älykkäämpiä.
Lue tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000102&posting=22000000008652563
Kaikilla ihmisillä on oma polkunsa.
Kerrot olleesi "uskispolulla" ja vaihtaessasi polkua koet nyt vapautta.
Minä kuljin "ateistipolkua", mutta en päässyt irti lukemastani Einsteinin lauseesta: "Aine on tiivistynyttä energiaa". Kiinnostuin astrofyysikoitten tuottamasta tiedosta (tähtitieteestä olen ollut kiinnostunut aina kuten myös matematiikasta, fysiikasta, kemiasta ja myös luonnosta kasveineen ja eläimineen), heidän alkaessaan puhua multiversumista, eli rinnakkaisista maailmankaikkeuksista, josta oma universumimme on vain yksi taso.
Parille ystävälleni oli eräänä päivänä annettu kadulla kirja, joka käsitteli Vedantaa.
Tietäen kiinnostukseni he lahjoittivat saamansa kirjan minulle, koska tietosisältö ei heitä kiinnostanut.
Hämmästyksekseni huomasin, että niissäkin kerrottiin multiversumista, eli seitsemästä eri aineellisesta ja seitsemästä eri henkisestä tasosta niiden tuottamine elävine olentoineen kuin myös ihmisen suhteesta näihin tasoihin, toinen toisiinsa ja ihmisen suhteesta omaan mieleensä ja sen harhoihin kuin myös suhteesta kaiken Luojaan ja Ylläpitäjään, eli Jumalaan.
Luin kaikki kirjat mitä käsiini sain Vedannasta, budhalaisuudesta, taolaisuudesta, zeniläisyydestä ja paneuduin myös Raamattuun.
Tieto mitä kaikkien ikivanhojen uskontojen esoteerinen puoli välittää on opetusta siitä kuinka vapautua Kleeshasta, mainitsemastasi ELÄMÄNJANOSTA eli tämän aineellisen planeetan tuottamista rakkauden nautinnoista ja maallisista iloista; hyvistä tai pahoista.
Mieli on vapaa, kun sitä eivät rasita mitkään riippuvaisuussuhteet. Vain vapaa, riippumaton mieli synnyttää toimintaa kaikenasteisen kärsimyksen poistamiseksi, vaikka toiminta aiheuttaisi toimijalle itselleen kärsimystä tai vaikkapa kuoleman kuten kävi Jeesuksellekin.
Jeesus sanoo Tuomaan evankeliumissa, että vain yksinäiset kestävät puolustaessaan vanhurskautta eli oikeudenmukaisuutta.
Synti tulee kreikkalaisesta sanasta hamartia = erehdys, harhalaukaus.
Toki jokainen erehdymme päivittäisissä toiminnoissamme. Toivottavasti yhä vähemmän ja vähemmän kun kiinitämme huomiota oman erehdyksemme, joka tuottaa tuskaa ja kärsimystä, syntymekanismeihin niitä poistamalla.
Kun tunnet rakkautta luontoa ja maailmaa kohtaan huolehtisitko siitä, että ne kokemukset joita tulet kohtaamaan uudella polullasi eivät sammuta rakkauttasi.