että rahaa voi kerätä ilman mitään velvoitetta kertoa mitä rahoilla tehdään?
Tai siis on. Ainakin eräs pariskunta kiertää Suomea puhuen ympäripyöreitä työmuodoistaan, ilman että esittää konkreettisia lukuja.
Tulevat Israelista, ja ilmojen viiletessä menevät sinne takaisin. Suomessa kiertävät paikkakunnalta toiseen, keräämässä kannattajia.
Tilaisuuksien aikana laittqvat paperin kiertämään, johon kokoukseen osallistuja voi laittaa nimensä "infokirjeen" saamiseksi.
Jos kerran on rahan tarve, mikseivät laita reilusti kotisivuja, josta työhön voisi tutustua?
Nyt "infokirjeen" saavat ovat jo valmiiksi orientuneita kuuntelemaan ko. henkilöitä, ts. sieltä ei ilmeisemmin tule "hankalia" kysymyksiä. "Infokirjeeseen" voi tarinoida niitä näitä, ilman että asiat todellisuudessa niin on. Tästä on faktatietoa.
Mutta missä äärin puhutaan omiaan, jää arvailujen varaan. Kun ennenkin ovat kiinni jääneet väärinkäytöksistä. Ja sen jälkeen toiminta mennyt julkisuudesta "maan alle". Eli aiemmin "infokirjét olivat julkisesti luettavissa, enää vain valikoituneelle joukolle.
Ympäripyöreää puhetta työmuodoista tilaisuuksissa, muutama hebreankielinen laulu jne. Sitten Israeliin, niin, mitä tekemään? Kun ei konkreettista tietoa...
Tai siis on. Ainakin eräs pariskunta kiertää Suomea puhuen ympäripyöreitä työmuodoistaan, ilman että esittää konkreettisia lukuja.
Tulevat Israelista, ja ilmojen viiletessä menevät sinne takaisin. Suomessa kiertävät paikkakunnalta toiseen, keräämässä kannattajia.
Tilaisuuksien aikana laittqvat paperin kiertämään, johon kokoukseen osallistuja voi laittaa nimensä "infokirjeen" saamiseksi.
Jos kerran on rahan tarve, mikseivät laita reilusti kotisivuja, josta työhön voisi tutustua?
Nyt "infokirjeen" saavat ovat jo valmiiksi orientuneita kuuntelemaan ko. henkilöitä, ts. sieltä ei ilmeisemmin tule "hankalia" kysymyksiä. "Infokirjeeseen" voi tarinoida niitä näitä, ilman että asiat todellisuudessa niin on. Tästä on faktatietoa.
Mutta missä äärin puhutaan omiaan, jää arvailujen varaan. Kun ennenkin ovat kiinni jääneet väärinkäytöksistä. Ja sen jälkeen toiminta mennyt julkisuudesta "maan alle". Eli aiemmin "infokirjét olivat julkisesti luettavissa, enää vain valikoituneelle joukolle.
Ympäripyöreää puhetta työmuodoista tilaisuuksissa, muutama hebreankielinen laulu jne. Sitten Israeliin, niin, mitä tekemään? Kun ei konkreettista tietoa...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Uskonnollisia yhdistyksiä sellainen lahkotoiminta nauttii perustuslain uskonnonvapauden suojaa.
Se kattaa melkein mitä tekoja tahansa, kaikki voidaan lakaista uskonnon vapauden maton alle piiloon.
Suomessa onkin yhdistysrekisterissä yli tuhat erioppista uskonnollista yhdistystä ry:tä, jotka kerää rahat pois ihmisiltä, eikä kukaan voi puuttua siihen toimintaan.
Helluntailaisuudesta irti päässyt mies on perustanut Uskontojen Uhrien auttavan palvelun.
Sieltä kannattaa kysyä käytänön neuvoja, miten uskonlahkoihin pitäisi suhtaantua, jos uskonasiat alkaa kiinnostaa tai on jo joutunut lahkojen puristukseen ja otteeseen, eikä tiedä, miten niistä pääsee irti.
Sinun käy kateeksi kun kaikki sujuu helluntailaisuudessa kuten rasvattu. Läheskään kaikkea ei sanota ulkopuolisille. Ei sinullekaan. Turha kinua.
Parhami ja Olseni oli hyvinkin rasvattuja miehiä, molemmat vietiin vankilaan sodomiasta, ne oli miehimyksiä kumpainenkin, jotka niitä helluntaiuskon myyntipisteitä perusti pitkin maata.
Parhami vietiin vankilaan 1907 ja Olseni v. 1925 homoseksusaalisesta hurjastelusta.
Ne miehet perusti koko Helluntailiikkeen, sen opit ja henget levitti ja organisoi ja rahastuksen muodot sille suunnitteli.
Faktaa tiskiin. Vai eikö onnistu :).
Kyllä laki suojaa Suomessa monenkin väärän tavan kerätä rahaa, varsinkin uskonnot ja aatteet. Voi siis antaa väärää informaatiota lupahakemuksessa, tai ei edes lupaa ole, jos saa jonkun jolla lupa on taakseen.
Kannattaa siis tarkistaa keräyslupa ja mihin tarkoitukseen. Ei saa olla sinisilmäinen. Jos huomaa, että jotain vilppiä on, ei kannata maksaa, vaikka haluaisi olla mukana.
Pitää olla selvät näytöt ja helposti päästävä eroon, jos oma tilanne muuttuu. Paljon (suurin osa) on huijausta ja itselle keräämistä. Ikävä kyllä ei voi luottaa, että mikään menee perille siten kuin esittävät.
Siis mahdollisuuksien mukaan tarkistettava asiat ja jos ei voi, jätettävä, vaikka kuinka hyvältä kuulostaa. On olemassa riittävän luotettavia järjestöjä ja saarnaajia, jotka kertovat rehellisesti asiat ja kulut.
Ihmettelen näitä pieniä lahkoja, joissa jäsenet maksavat työntekijöidensä palkat, miksi? Eikö kaikki työ pitäisi jakaa ja johtajallakin on siviili työ ja kulu korvaus yhteisestä kassasta? Alkuseurakuntakaan ei onnistunut yhteistaloudessa eikä naapurivaltiomme. Ihminen on itsekäs syntinen loppuun saakka, joten rehelliset säännöt tulee olla hyväksyttynä.