Autoilija jätti väistämisvelvollisuutensa noudattamatta, ja ajoi suoraan pyöräilijän eteen Joensuussa.
https://poliisi.fi/-/polkupyora-ja-henkiloauto-kolaroi-joensuussa
Vaikka paikalla on erinomainen näkyvyys, ei autoilija nähnyt pyöräilijää. Taitaa olla todella huono näkö tuolla onnettomuuden ja sitä kautta uhrin loukkaantumisen aiheuttaneella henkilöllä.
https://poliisi.fi/-/polkupyora-ja-henkiloauto-kolaroi-joensuussa
Vaikka paikalla on erinomainen näkyvyys, ei autoilija nähnyt pyöräilijää. Taitaa olla todella huono näkö tuolla onnettomuuden ja sitä kautta uhrin loukkaantumisen aiheuttaneella henkilöllä.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Ei voi nähdä, jos ei katso. Silloin rikkoo väistämisvelvollisuuden lisäksi myös tienkäyttäjän ennakointivelvollisuutta kohtaan.
Todella esteetön näkyvyys paikalla.
https://goo.gl/maps/PTkMNeh9btmN2ut48
Tässä tapauksessa molempia osapuolia epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Pyöräilijä jätti ennakointivelvollisuuden huomiotta ja saapui onnettomuuspaikalle liian suurella tilannenopeudella. Pyöräilijä on jopa itse myöntänyt kovan nopeuden.
Juu varmasti ajoi ylinopeutta.
Ylinopeus ja sopiva tilannenopeus ovat eri asioita. Nopeusrajoitus on maksiminopeus. Tilanteeseen sopiva nopeus on monesti paljon hitaampi vauhti.
Miten tuon tiedät? Olitko paikalla?
Sen kun saisi autoilijat tajuamaan.
Jee, autoilijanhan se pitäisi tajuta, vaikka nyt kyseessä onkin pyöräilijän itse myöntämä kova nopeus.
Se kova nopeus ei törmäystä aiheuttanut. Autoilija laiminlöi väistämisvelvollisuutensa.
Ei se ollut paikalla. Se ei vaan kestä tilanteita, joissa väistämisvelvollinen autoilija aiheuttaa onnettomuuden pyöräilijän kanssa.
Ja pyöräilijä laiminlöi ennakointivelvollisuutensa ajaessaan auton kylkeen.
Ei ennakoinut, että taas joku tunari autoilija vähät välittää muiden turvallisuudesta.
Ei ennakoinut ja ajoneuvon kuljettajana, ajoneuvo se polkupyöräkin on, vähät välitti noudattaa ennakointi velvollisuuttaan.
Pyöräilijän elinehto on aina olla valmiina väistämään väistämisvelvollista autoilijaa. Osa autoilijoista on vaarallisen huonoja kuskeja.
Vaikka osaa autoilijoista voi pitää huonoina kuskeina, niin sama huonous koskee osaa pyöräilijöistä, vaikka tässä tapauksessa sitä, joka jätti ennakointivelvollisuutensa noudattamatta ja pamautti auton kylkeen.
Syyllisyys perustuu ennen kaikkea väistämissäännön rikkomiseen. Jokainen tietää, mitä seuraisi, jos liikenteen perussäännöt jätettäisiin huomiotta. Joillakin on ihmeellinen vimma väheksyä väistämissääntöjen merkitystä. Jokainen tieliikennelaista poikkeava tulkinta tuo mukanaan paljon sekavuutta ja epätietoisuutta liikenteeseen ja sitä kautta aiheuttaa kasvavia riskejä.
Tilannenopeus voi olla liian suuri, vaikkei ajaisikaan ylinopeutta.
Nimenomaan noin. Nopeusrajoitus on maksimi. Tilanteeseen sopiva nopeus voi olla huomattavasti matalampi nopeus.
Väistämissääntöä väheksymättä, ennakointivelvollisuus tai sen laiminlyönti on syyllisyyskysymyksissä aivan yhtä varteenotettava lainpykälä kuin vaikkapa väistämisvelvollisuus.
Juuri näin. Tuo on se ydinpointti koko asiassa.
Tässä tapauksessa molempia osapuolia pidetään osasyyllisinä liikennevahingon aiheuttamisesta. Pyöräilijä jätti ennakointivelvollisuuden huomiotta ja saapui onnettomuuspaikalle liian suurella tilannenopeudella. Pyöräilijä on jopa itse myöntänyt kovan nopeuden.
Ei pidetä, vaan molempien osuutta tutkitaan. Syyllisyyttä ei ole vielä ratkaistu. Ei esimerkiksi tiedetä, ajoiko pyöräilijä liian suurella nopeudella tai katsotaanko hänen jättäneen huomioimatta sen, että autoilija ei aio noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.
Oikeutta liikkua vapaasti on tieliikennelailla rajoitettu. Liikenteessä jokainen on velvollinen noudattamaan liikennesääntöjä. Jalankulkijoilla velvollisuuksia on vähiten. Velvollisuuksien määrä kasvaa sitten siitä ajoneuvotyypin ja koon mukaan.
Esim. lapset eivät välttämättä vielä osaa ja hallitse liikennesääntöjä. Siksi liikenteessä pitää aina myös huomioida liikennesääntöjen vastaisen toiminnan mahdollisuus.
" Velvollisuuksien määrä kasvaa sitten siitä ajoneuvotyypin ja koon mukaan."
ja hölön pölön noita juttujasi.
Tieliikennelaista asia selkeästi käy ilmi. Siihen vaan sitten perehtymään.
Palstoilta on selvästi käynyt ilmi tuon juttusi olevan hölönpölöä ja omaa tulkintaasi.
Tieliikennelaista kaikki faktat löytyvät.
Selvä homma tuo on, että velvollisuuskien määrä kasvaa. Onhan raskaalla kalustolla sellaisia velvollisuuksia, kuten vaikkapa ajoneuvon suurimman sallitun telille kohdistuvan massan tai ajoneuvon suurimman sallitun akselille kohdistuvan massan huomioimmen, joita kevyemmillä ajoneuvoilla ei ole, saatikka pyöräilijöillä tai jalankulkijoilla ei ole. Tuo on vain yksi esimerkki.
Niin löytyvät, ja ovat varsin toista kuin hölönpölön juttusi.
Onhan pikku fiatilla painon=kantauuden suhteen samalla tavalla rajoitukset kuin sillä 60 tonnisella rekalla.
Samat koko/paino rajoitukset kaikille ajoneuvoille toki on, mutta velvollisuus noudattaa niitä rajoja on heillä, jotka ajavat sellaisella ajoneuvolla, joihin kyseiset rajat kohdistuvat. Aiempi väittämä pitää paikkansa.
Totta, Ne rajat koskevat niin sitä pikku fiatia kuin 60 tonnin rekkaa, ja molemmilla on sama velvollisuus niitä noudattaa.
Ei kuskiin kohdistu sitä velvollisuutta, jos raja ei kohdistu kyseiseen ajoneuvoon. Vaikka itse painoraja koskee ihan kaikkia ajoneuvoja, polkupyöristä täysperävaunullisiin rekkoihin, niin ei se raja kuitenkaan kohdistu kaikkiin ajoneuvoihin,
Se vevollisuuden noudattaminen kohdistuu kyseisen ajoneuvon kuskiin.
Polkupyörälle ei ole määrätty painorajaa.
Tietenkin se velvoite lopulta kohdistuu siihen kuskiin, mutta siihen vaikuttaa ajoneuvon paino ja koko, jota kuski ajaa. Ei ole tarvetta/velvoitetta mennä eri kautta, jos on sellainen ajoneuvo, johon paino tai kokorajat eivät vaikuta.
Tieliikennelaissa on muutamia liikennemerkkejä, kuten esim. 'Ajoneuvon suurin sallittu massa'. Ei niiden liikennemerkkien osalta luetella, minkälaisia ajoneuvoja ne eivät koskisi.
Joten ne velvollisuudet kohdistuu aina siihen kuskiin.
Ja polkupyörälle ei edelleenkään, väitteistäsi huolimatta ole asetettu painorajaa.
"Ei niiden liikennemerkkien osalta luetella, minkälaisia ajoneuvoja ne eivät koskisi."
Eikä missään ole muuta väitetty.
Kun velvollisuudet kohdistuvat aina siihen kuskiin, niin silloinhan niitä velvollisuuksia on kyseisessä tilanteessa enemmän painavalla ajoneuvolla ajavalla kuskilla, kuin kevyemmällä ajoneuvolla ajavalla, eikö niin?
Ei niin, koska ne liikennettä koskevat velvollisuudet on samat ajoneuvosta riippumatta.
Velvollisuudet muuttuvat liikennetilanteiden muukaan. Esim. suojatien kohdalla on velvollisuus antamaan suojatien yli pyrkiville jalankulkijoille esteetön kulku yli. Jos ei ole suojatietä, niin ei ole sellaista velvollisuuttakaan. Täysin sama asia kaikkien muidenkin liikennetilanteiden kanssa.
Myös liikennemerkit vaikuttavat kuskin velvollisuuksiin. ’Väistämisvelvollisuus risteyksessä’ tai ’Ajoneuvon suurin sallittu massa’ liikennemerkit velvoittavat tietenkin toimimaan tietyllä tavalla. ”Kolmio” koskee kaikkien ajoneuvojen kuskeja, mutta ”painoraja” koskee vain tietynlaisten ajoneuvojen kuskeja.
Kuskien velvollisuudet muuttuvat tietenkin liikennetilanteiden muukaan.