Mutta, ei siellä helvetin tulta ole näkynyt. Olisiko niin, että kiduttava jumala ei ole muussakuin lapsikasteen vauvatarinoissa? Sitä on sitten väritetty tarinaan sopivaksi viestiksi?! Ihmisen elämä - ehkä 80-vuotta. Eläen ehkä ympäristön tuomassa tapakulttuurissa, sielläkinehkä hyvässä omassatunossa, tehden oikein.
Voi olla, että kovasti otsa hiessä, nälkää nähden, on hoitanut perheensä kunnialla.
Sitten aika päättyy, henki palaa elämänantajalle, ja se sielu kuolee sinne ruumiin kanssa matojen keskelle. Nämäkö herätetään ja tuomitaan käsittämättömän ajan piinaan ja joku sen tuomion sitten julistaa puheissaan.
Puhutaan Jumalan lain päämäärä on rakkaus. Hänkö julistaisi piinahelvetin, jos ja kun tämä ihminen on elänyt tietonsa varassa, eikä ketään ole ollut julistamassa sitä "hyvää sanomaa"!
Siinä miettimistä, kun luette 46 000 vuotta eläneen madon herätyksestä eloon tutkijoiden käsissä.
https://www.is.fi/tiede/art-2000009753900.html
Nyt pääsettte kaivelemaan hyvän ja pahantiedeonpuulta omin lupinenne oppia.
Tietenkin se on Jumalan aluetta, mutta olihan siellä se käärme, "Ette suinkaan kuole"
Sieltähän se lupa tuli.
Adventisteille on kieltovastaus, tunnen teidän tarinan. Mutta, palstalla on niin kirjaviisaita, että annetaan valon palaa kysyjälle.
Eli nyt ei ollut ko. henkilöllä edes mahdollisuutta tietää pesvuatipersiynti pesumerkistä otsassa - eikä muustakaan....
Odotan --mielenkiinnolla-- sammuuko tuli, vai palaako se enemmän leimuten ja sinne ne lentää kitumaan. Vaivataan yöt ja päivät - iankaikkisesti.
Nyt puristellaan sitä otsamerkkiä kovasti, ja kädessä kun on kynä, niin kädessäkin siten merkki.
Voi olla, että kovasti otsa hiessä, nälkää nähden, on hoitanut perheensä kunnialla.
Sitten aika päättyy, henki palaa elämänantajalle, ja se sielu kuolee sinne ruumiin kanssa matojen keskelle. Nämäkö herätetään ja tuomitaan käsittämättömän ajan piinaan ja joku sen tuomion sitten julistaa puheissaan.
Puhutaan Jumalan lain päämäärä on rakkaus. Hänkö julistaisi piinahelvetin, jos ja kun tämä ihminen on elänyt tietonsa varassa, eikä ketään ole ollut julistamassa sitä "hyvää sanomaa"!
Siinä miettimistä, kun luette 46 000 vuotta eläneen madon herätyksestä eloon tutkijoiden käsissä.
https://www.is.fi/tiede/art-2000009753900.html
Nyt pääsettte kaivelemaan hyvän ja pahantiedeonpuulta omin lupinenne oppia.
Tietenkin se on Jumalan aluetta, mutta olihan siellä se käärme, "Ette suinkaan kuole"
Sieltähän se lupa tuli.
Adventisteille on kieltovastaus, tunnen teidän tarinan. Mutta, palstalla on niin kirjaviisaita, että annetaan valon palaa kysyjälle.
Eli nyt ei ollut ko. henkilöllä edes mahdollisuutta tietää pesvuatipersiynti pesumerkistä otsassa - eikä muustakaan....
Odotan --mielenkiinnolla-- sammuuko tuli, vai palaako se enemmän leimuten ja sinne ne lentää kitumaan. Vaivataan yöt ja päivät - iankaikkisesti.
Nyt puristellaan sitä otsamerkkiä kovasti, ja kädessä kun on kynä, niin kädessäkin siten merkki.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikä ikuisesti kestävä sielu ON?
Onko se päässäsi, eli mieli? Entä tunteesi? Vai mennäänkö luonteeseesi?
Kun sinut, ehkä lapsikastettuna - vauvakaste, luvattiin siinä PH- ja ikuinen elämä.
Kasvoit, nuoruudesta siihen kypsyyteen, että kohtaat elämän tapahtumat ja "traumasi", pusatessasi otsa hiessä työsi hedelmää. Uusia tapoja, asenteita, muodin perässä vahtaamista, kehomuokkausta jne. Sekö oli se sinun sielusi?
Tai oliko se pikkutytön/pojan ego, persoonallisuus, joka polkee jalkaa, kiukuttelee kasvusta huolimatta, ei enää vanhemmille, vaan esim. puolisolle, työkavereille, eli pursuilevaa itseinne, "itseänne".
Onko tämä pinnallisuus sinun sielusi omasta mielestäsi?
Raamattu kertoo Jumalasta --- MINÄ OLEN!
Mielenkiintoinen ilmaisu. MINÄ! Siis katse siirtyy kohteeseen ja katsoo tähän MINÄ!
Mitä luotuna meillä on sanassa MINÄ, joka kohdistaa sanat itseensä?
Olisiko siinä sitä sielun iankaikkisuutta? Onko minä - se "nimi!”, jota kutsun itsekseni?
Onko siinä jotain muuta? Minkä nimen sinä tarvitset? Pitäisihän Herra tuntea sinut!
Nimi joka tunnetaan taivaissa, ja mikä sen nimen omistamiseen tarvitaan?
Sen nimen suhteen on tärkeä, että tunnet sen niin, että itsetunto ja egosi, navigoi elämässä ja tässä ihmisyhteiskunnassa. Eli navigoit kun tunnet sen "minä" olemuksesi.
Ymmärrät ihmisyhteiskunnassa heitä, jotka ovat ympärillä.
Jokaisella on "minä" sielu. Jumalan kuva, ja sinun minä pitää kohdella heitä luomisen perusteella kunnioittaen ihmisyhteiskuntaa, koska Kristukseen tämä luomistyö rakentuu ja kannamme mittapaikalla vastuumme, tämän "minän" kautta.
Se sielu- joka syntiä tekee- sen on kuoltava - kertoo Sana, ja synti on Jumalan lain rikkominen.
Tuleeko MINÄ - nyt enemmän vastuulliselle paikalle. Tunteeko HÄN- meinä minämme kerran?
Tämä aika on ohikiitävä aika, on navigoitava. Jokaisesta sanasta tili, lähimmäistä epäkunnioittavasti kohtelu - tili, jne. _ ts. se MINÄ - se on tämä sielu.
Keho kertoo johon on puhallettu elämän Henki - mitä tapahtumissa se edustaa. Sielun elämän päiväkirja, mitä siihen kirjoittaa. Se kirjoitetaan "tänään" tässä ja nyt hetkessä.
Siksi MINÄ - kysyn, jos sielu on ikuinen, niin mikä voisi olla ikuisen tuollapuolen minuudesta, vai onko jotain hyljättävää tällä puolen elämää... Sielulla on iso kuva - tässä MINÄ- kuvassa.
Merkkinä otsassa - kädessä. ---- ketä sieluni kumartaa ja mitä käteni, tai jalkani tekevät sen eteen.
Sielu, joka on vain alhaalla oleva, voi olla eläin, ilman pyhitystä.
Se raatelee lähimmäistä, tavalla tahi toisella, kotia, lapsia, puolisoa, lähimmäisiä, työkavereita, alaisia jne. jne.
Se minä"!