"SANAN MERKITYS JA VOIMA
Erään toisen oppiaineen oppitunnilla opettaja puhui sanan merkityksestä ja sen voimasta. Minua tämä aihe uskovana kiinnosti kovasti koska olin kokenut elämässäni Jumalan Sanan voimaa. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ollut hengelliset asiat eikä usko Jumalaan. Opettaja ei puhunut Jumalan Sanasta vaan ihmisten sanasta.
Opettaja kertoi kuinka mm. lehtimiehet ja politikot käyttävät sanaa ja sen voimaa valta-aseenaan. Sen he tekevät määrätietoisesti ja tehokkaasti. He pyrkivät sanalla vaikuttamaan ihmisiin ja heidän mielipiteisiin ja käyttäytymiseen. Heidän sana saakin paljon aikaan ihmisissä, jotka kuulevat (ja uskovat) heitä. Sanalla on siis valtaa ja voimaa. Se saa aikaan jotakin.
Tämä oli opettajan sanoma näin tiivistetysti esitettynä.
Tässä on mielenkiintoista todeta se, että Jumala itse on Sana ja Henki. Hän on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi - kaltaisekseen. Tiedämme, että Jumalan Sanassa ja Sanalla on valtava voima ja vaikutus. Jumala on Sanalla luonut kaiken olevaisen. Jumala sanoi, ja niin tapahtui, kuin Jumala sanoi. Jumalan luomakunta pysyy myös koossa Jumalan Sanan voimalla. Jumalan Sana saa siis paljon aikaan sillä siinä on Elämä ja se vaikuttaa. Jumalan Sana on siis Henki ja Elämä - Sana elää.
Jumala on antanut myös meille ihmisille sanan - siis puhekyvyn. Meidän ihmistenkin sanoissa on voimaa ja ne vaikuttavat jotakin. Me voimme esimerkiksi tehdä sanoillamme jonkun ihmisen iloiseksi, surulliseksi tai jopa pelastaa jonkun ihmisen hengen, - estää itsemurha, tai pahimmassa tapauksessa sanamme saavat jonkun ihmisen toivottomaan tilaan. Sanamme voivat siis saada aikaan sekä hyvää että pahaa. Käytämme sanaa ja sen voimaa päivittäin monissa erilaisissa tilanteissa saadaksemme jotakin aikaiseksi - sanoillamme. Sanan kautta ihmiset tekevät melkein kaiken. Esimerkiksi yritysten johtokunta käyttää sanaa ennen kuin se ryhtyy toteuttamaan suuria tai pieniäkin suunnitelmiaan. Päätökset tehdään sanalla sanan kautta. Samoin on maan hallituksessa ja eduskunnassa. Ensin sana ja sitten toimeenpano.
Mutta sanamme saavat aikaan myös pieniä ja vähäpätöisiä asioita. Kerron yhden esimerkin.
Oppitunnin, josta puhun, lopussa opettaja kertoi, että hänellä olisi vielä yksi asia ottaa esille. Hän antoi meille oppilaille vallan päättää jatketaanko tästä vai otetaanko tähän väliin tauko. Hän kysyi - "Pidetäänkö tauko vai jatketaanko vielä vähän?" Luokka oli aivan hiljaa, kukaan ei sanonut mitään. Muutamien sekuntien hiljaisuuden jälkeen minä päätin soveltaa juuri oppimaamme oppia käytäntöön, - päätin käyttää sanan voimaa. Sanoin: "Otetaan tauko". Opettaja kysyi toisten mielipidettä. Kaikki istuivat hiljaa sanomatta sanaakaan. Opettaja ilmoitti, että pidämme tauon.
Sitten hän totesi: "Jakob käytti sanan valtaa. Jakobin sanoissa - "otamme tauon" on se vaikutus ja voima, että jokainen meistä ottaa nyt tauon. Sen sai sana aikaan. Ja koska te muut ette käyttäneet sanaa ja sen voimaa, teillä ei ole valtaa tässä asiassa.""
Teksti sivustolta https://www.jumala-kanssamme.se/439653330
jatkuu ...
Erään toisen oppiaineen oppitunnilla opettaja puhui sanan merkityksestä ja sen voimasta. Minua tämä aihe uskovana kiinnosti kovasti koska olin kokenut elämässäni Jumalan Sanan voimaa. Nyt kyseessä ei kuitenkaan ollut hengelliset asiat eikä usko Jumalaan. Opettaja ei puhunut Jumalan Sanasta vaan ihmisten sanasta.
Opettaja kertoi kuinka mm. lehtimiehet ja politikot käyttävät sanaa ja sen voimaa valta-aseenaan. Sen he tekevät määrätietoisesti ja tehokkaasti. He pyrkivät sanalla vaikuttamaan ihmisiin ja heidän mielipiteisiin ja käyttäytymiseen. Heidän sana saakin paljon aikaan ihmisissä, jotka kuulevat (ja uskovat) heitä. Sanalla on siis valtaa ja voimaa. Se saa aikaan jotakin.
Tämä oli opettajan sanoma näin tiivistetysti esitettynä.
Tässä on mielenkiintoista todeta se, että Jumala itse on Sana ja Henki. Hän on luonut ihmisen omaksi kuvakseen, Jumalan kuvaksi - kaltaisekseen. Tiedämme, että Jumalan Sanassa ja Sanalla on valtava voima ja vaikutus. Jumala on Sanalla luonut kaiken olevaisen. Jumala sanoi, ja niin tapahtui, kuin Jumala sanoi. Jumalan luomakunta pysyy myös koossa Jumalan Sanan voimalla. Jumalan Sana saa siis paljon aikaan sillä siinä on Elämä ja se vaikuttaa. Jumalan Sana on siis Henki ja Elämä - Sana elää.
Jumala on antanut myös meille ihmisille sanan - siis puhekyvyn. Meidän ihmistenkin sanoissa on voimaa ja ne vaikuttavat jotakin. Me voimme esimerkiksi tehdä sanoillamme jonkun ihmisen iloiseksi, surulliseksi tai jopa pelastaa jonkun ihmisen hengen, - estää itsemurha, tai pahimmassa tapauksessa sanamme saavat jonkun ihmisen toivottomaan tilaan. Sanamme voivat siis saada aikaan sekä hyvää että pahaa. Käytämme sanaa ja sen voimaa päivittäin monissa erilaisissa tilanteissa saadaksemme jotakin aikaiseksi - sanoillamme. Sanan kautta ihmiset tekevät melkein kaiken. Esimerkiksi yritysten johtokunta käyttää sanaa ennen kuin se ryhtyy toteuttamaan suuria tai pieniäkin suunnitelmiaan. Päätökset tehdään sanalla sanan kautta. Samoin on maan hallituksessa ja eduskunnassa. Ensin sana ja sitten toimeenpano.
Mutta sanamme saavat aikaan myös pieniä ja vähäpätöisiä asioita. Kerron yhden esimerkin.
Oppitunnin, josta puhun, lopussa opettaja kertoi, että hänellä olisi vielä yksi asia ottaa esille. Hän antoi meille oppilaille vallan päättää jatketaanko tästä vai otetaanko tähän väliin tauko. Hän kysyi - "Pidetäänkö tauko vai jatketaanko vielä vähän?" Luokka oli aivan hiljaa, kukaan ei sanonut mitään. Muutamien sekuntien hiljaisuuden jälkeen minä päätin soveltaa juuri oppimaamme oppia käytäntöön, - päätin käyttää sanan voimaa. Sanoin: "Otetaan tauko". Opettaja kysyi toisten mielipidettä. Kaikki istuivat hiljaa sanomatta sanaakaan. Opettaja ilmoitti, että pidämme tauon.
Sitten hän totesi: "Jakob käytti sanan valtaa. Jakobin sanoissa - "otamme tauon" on se vaikutus ja voima, että jokainen meistä ottaa nyt tauon. Sen sai sana aikaan. Ja koska te muut ette käyttäneet sanaa ja sen voimaa, teillä ei ole valtaa tässä asiassa.""
Teksti sivustolta https://www.jumala-kanssamme.se/439653330
jatkuu ...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sitten mennään Jumalan Sanan konkreettiseen voimaan yksilöihmisen eläämässä.
Jumala on luonut kaiken Sanalla. Myös uskovan ihmisen Jumalan luo Sanalla
kun syntinen ihminen uskoo Sanan ja ottaa sen vastaan omaan sydämeensä.
Sana synyttää Hänet uudesti Jumalan lapseksi.
Evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta on Jumalan luomisvoima, jolla Hän
luo uusia ihmisiä, uuden ihmissuvun jäseniä, Jumalan lapsia. Evankeliumin Sanassa Jumala antaa meille uuden elämän koska Sanassa on Henki ja elämä- Sana on Henki ja elämä.
Itselläni on erikoinen kokemus Jumalan Sanan voimasta, ei vain uudestisyntymisen ihme, vaan myös Sanan nostava ja kantava voima:
"JÄTTÄYTYMINEN
Nyt olin sitten toista kertaa elämässäni helluntailaisten kokouksessa. En kuunnellut saarnaa koska olin täysin valmis ratkaisuun. Odotin koko kokouksen ajan sitä hetkeä, jolloin pääsisin eteen antautumaan Jumalalle kokosydämisesti. Siinä istuessani täydessä kirkossa ihmisten ympäröimänä päätin, että kun menen eteen jättäytymään ja rukoiltavaksi, minä en mene ihmisten eteen. Minä menen Jeesuksen luokse Hänen eteensä. Olin jopa päättänyt tunnustaa jokaisen tietoisen synnin, jonka olin tehnyt, jos niitä minulta kysyttäisiin. Oletin, että joudun kertomaan, tunnustamaan, jollekin ihmiselle syntejäni. Mutta nyt olin valmis maksamaan minkä hinnan tahansa päästäkseni uskon tielle ja saadakseni pelastusvarmuuden.
Kokouksen lopussa ei kysytty odottamaani kysymystä; jos joku tahtoo antaa elämänsä Jeesukselle Kristukselle ja tulla uskoon. Ymmärsin, että minä olen ehkä kokouksen ainoa ulkopuolinen, ei seurakunnan jäsen, ja että siksi tuota kysymystä ei esitetty. Seurakunta seisoi loppurukouksessa. Minä pelkäsin, että tämä kokous päättyy ja minä en saa tilaisuutta jättäytyä. Kysyin vieressä seisovalta kaveriltani: "Koska tuonne eteen voi mennä, jos tahtoo antaa elämänsä Jeesukselle?" Kaverini häkeltyi lievästi. Hän sanoi, että sinä voit mennä nyt, jos tahdot, ja minä voin tulla sinun kanssasi. Minä vastasin, että kyllä minä uskallan mennä yksinkin. Ajattelin, että nyt minä lähden tielle, jolta en koskaan kääntyisi takaisin.
Kävelin salin edessä seisovan seurakunnan saarnaajan luokse. Saarnaaja kysyi minulta ainoastaan yhden kysymyksen: "Tahdotko tulla uskoon?" Minä nyökkäsin ja vastasin: "Tahdon". Hän pyysi minua polvistumaan ja alkoi rukoilla puolestani. Hämmästyin, koska minulta ei kysytty mitään synneistäni. Keskityin nyt vain Jeesukseen. Odotin Hänen koskettavan minua voimakkaasti. Ajattelin Jeesusta ristillä, ja minun olevan polvillani Jeesuksen ristin juurella. Pyysin ajatuksissani Jeesusta ottamaan minut tällaisena.
http://www.youtube.com/watch?v=cKH-usNeaDs
Petyin valtavasti koska en nyt kokenut yhtään mitään. Olin varma mennessäni eteen, ja polvistuttuani Jeesuksen eteen, että nyt saisin suuremman ja siunatumman kokemuksen kuin viikkoa aikaisemmin, jolloin Jeesus paransi minut, ja minä tulin hyvin siunatuksi. Olinhan silloin ainoastaan käynyt katsomassa mitä Jumala tekee. Silloin aikomukseni ei ollut ollenkaan antautua Jumalalle siinä kokouksessa. Siitä huolimatta sain valtavan siunauksen kun Jumalan parantava voima meni ruumiini sisällä. Nyt sitten olen tässä polvillani Jeesuksen edessä, ja annan itseni kokonaan Hänelle, niin tottahan Hän nyt koskettaa ja siunaa minua vielä voimakkaammin. Näin minä päättelin ja järkeilin mielessäni. Mutta taivas tuntui nyt olevan suljettu.
jatkuu ...
"SAATANAN VALHEEN AVANNOSSA
Oltuani siinä aikani polvillani, saarnaaja nousi ja jätti minut ihan yksin. Minua alkoi jo huolestuttaa tämä syntynyt tilanne koska en kokenut yhtään mitään. Mietin, että mikä tässä nyt mättää. Puhuin Jeesukselle ajatuksissani vetoamalla Häneen: "Jeesus, tässä minä nyt olen Sinun edessäsi. Minä en voi tulla tämän paremmaksi ihmiseksi. Ota minut tällaisena kuin olen ja anna kaikki syntini anteeksi." Ei vastausta, ei tuntemuksia.
Hetken kuluttua nostin päätäni ja katsoin ympärilleni. Näin uskovia jotka nousivat penkeistään ja kävelivät kohti ulko-ovea luoden hymyileviä katseita minuun. He olivat lähtemässä pois. Aloin siinä ajatuksissani saarnata itselleni:
"Nyt sinä olet vienyt uskon asiasi niin pitkälle kuin osaat ja ymmärrät. Sinä tulit Jeesuksen luokse, mutta Jeesus ei ottanut sinua vastaan. Sinulla oli mahdollisuutesi viikko sitten kun sait kokea Jeesuksen parantavan kosketuksen ja suuren siunauksen. Nyt on jo aivan liian myöhäistä. Muistat saarnaajan kutsun: "Täällä on monia, joiden pitäisi tulla Jeesuksen luokse". Sinä olit yksi heistä. Mutta sinä et mennyt Jeesuksen luokse. Ei Jeesus enää huoli sinua koska silloin hylkäsit Hänen kutsunsa vaikka Hän siunasi sinua niin voimakkaasti. Katso nyt noita ihmisiäkin! Ne nauravat sinulle ja pilkkaavat sinua koska he tietävät; sinä tulit Jeesuksen luokse, ja Jeesus ei ottanut sinua vastaan. Kaikki on nyt loppu ja sinä joudut Helvettiin. Millään ei ole enää mitään väliä. Nouse nyt ja lähde äkkiä täältä ulos. Älä koskaan enää palaa tänne takaisin! Mene kotiisi ja hirtä itsesi sinne pihakoivuun."
Ymmärrät, että tuo saarna ei kuulostanut hyvältä. Minä mietin, että voiko helluntailaiset todella nauraa minulle ja pilkata kohtaloani. Ovatko he todella niin kylmiä ja julmia ihmisiä? Se ei kuitenkaan tuntunut kovin uskottavalta. Mutta minä olin nyt umpikujassa. Mitä tehdä? Olin vienyt uskon asiani niin pitkälle ja syvälle kuin osasin ja ymmärsin. Olin polvillani Jeesuksen Kristuksen edessä tarkoituksenani antaa itseni Hänelle kokonaan ja ehdoitta. Kuitenkaan Jeesus ei ottanut minua vastaan. Tältä se nyt näytti minun tilanne. Olinko siirtänyt ratkaisuani liian kauan? Oliko nyt jo aivan liian myöhäistä tulla Jeesuksen luokse ja pelastua?
Päätin mielessäni, että en voi lähteä tästä kirkosta mihinkään. Olinhan tullut Jeesuksen luokse ja laskenut koko elämäni Jeesuksen varaan. Ja koska Jeesus ei ota minua vastaan, minulla ei ole enää mitään paikkaa mihin mennä ja missä olla. Koin, että olen seinää vasten ja tyhjän päällä. Siksi en voinut lähteä mihinkään. Istuin takaisin kirkon penkille ja päätin: "Tässä istun enkä muuta voi! Helluntailaiset saavat raahata minut väkisin ulos kirkosta, - sillä, minä en vapaehtoisesti lähde Jeesuksen luota mihinkään!" En yksinkertaisesti voinut lähteä ulos tyhjän päälle. Mihin minä olisin mennyt? En mihinkään!"
jatkuu ...
JUMALA PUUTTUU ASIAAN
Siinä istuessani vierelleni tuli minulle täysin tuntematon mies. Hän kysyi: "Miten sinulla on asiat?" En kyennyt vastaamaan hänelle yhtään mitään. Peitin käsillä kasvoni ja painoin pääni alas runsaan kyyneltulvan kastellessa kasvoni ja käteni. Pelkäsin, että tuo mies huomaa tilani ja näkee minun itkevän. Olinhan jo 30 -vuotias aikuinen mies.
Jos kuvaisin tuntemuksiani mitä tuossa hetkessä koin. Olin pudonnut myöhäissyksyn hyisen kylmään avantoon. Ympärilläni oli täydellinen pimeys. Olin jätetty pelastuksen ulkopuolelle ja kadotettu ihmisparka. Leijailin ikään kuin jossakin tuntemattomassa tyhjyydessä. Mitään toivoa pelastuksesta ei ollut. Kukaan ei voisi auttaa minua. Olin varma siitä, että hukun. Helvetin kauhut ja suuri pelko ja epätoivo valtasi minut.
Myöhemmin olen ymmärtänyt, että olin kirjaimellisesti Saatanan valheen avannossa, ja että hän oli näiden ajatuksieni takana.
JUMALAN SANA, TOIVON LAMPPU
No, nyt sitten vieressäni seisoi Jumalan palvelija, Jumalan sotilas. Hän ei ollut aseeton, Jumalan kiitos! Hänellä oli aseenaan Jumalan Sanan miekka. Olen myöhemmin kuvannut tuota Jumalan Sanan miekkaa myös Jumalan Sanan pelastusköydeksi. Tuo mies oli kysynyt minulta, että miten minun asiani ovat. En kyennyt kyynelteni keskeltä vastaamaan hänelle sanaakaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän sanoi: "Sinä tulit Jeesuksen luokse." Hämmästyin ja huomasin, että tuo on totta. Näin olin ajatellut ja päättänyt mennessäni eteen. Mutta mistä hän tämän tietää? Sitten hän jatkoi:
"Jeesus Kristus sanoo: "Sitä, joka minun luokseni tulee, minä en heitä ulos." Sinä saat jäädä Jeesuksen luokse ja hän ei koskaan hylkää sinua."
Silloin toivon lamppu syttyi sydämeeni. Muistin Jeesuksen sanoneen nuo Sanat Raamatun sivuilla. Olin joskus itse lukenut ne Raamatusta. Jos en olisi tiennyt Jeesuksen sanoneen noita Sanoja, minun olisi ollut pakko pyytää miestä näyttämään Raamatusta Jeesuksen lupaus. Niin vakavasta asiasta oli kysymys. Nyt kun muistin Jeesuksen antaneen tuon lupauksen, minä uskoin, että Jeesus todella on sen puhunut. Jumalan palvelija jatkoi puhettaan: "Usko ei ole kiinni tunteista. Tunteetkin, ne kyllä tulevat sitten myöhemmin. Usko Jumalan Sanan lupaukset ja lepää Hänessä." Toivon lamppu paloi nyt kirkkaana.
Minua ei todellakaan voinut tuosta tilanteesta pelastaa mitkään ihmisten vakuuttelut. Tarvitsin jotakin paljon luotettavampaa josta ottaa kiinni. Sain Jumalan Sanan! Jumalan sotilas heitti minulle Jumalan Sanan pelastuksen köyden. Hän ikään kuin sanoi: "Ota kiinni tästä Sanasta!"
Vertailin hetken mielessäni Jeesuksen Sanaa, ja sitä sanaa, mitä olin aikaisemmin ajatellut. Nimittäin sitä sanaa, että Jeesus ei ottanut minua vastaan. Tässä oli nyt kaksi toisistaan vastakkaista ilmoitusta. Mietin, kumpaan ilmoitukseen kiinnittäisin uskoni ja luottamukseni. Mikä tässä syntyneessä tilanteessani on nyt totuus?
Koska minä olin hukkumassa, eikä minulla ollut mitään muuta mistä ottaa kiinni kuin Jeesuksen lupaus, päätin panna kaiken uskoni ja luottamukseni Jeesuksen lupaukseen:
Joh 6:37 "Sitä, joka minun luokseni tulee, minä en heitä ulos."
Päättelin mielessäni, - Jeesus ei voi valehdella, ja tuo lupaus täytyy koskea myös minua tässä hetkessä, siitäkin huolimatta, vaikka en nyt koe yhtään mitään, ja vaikka tulen Hänen luokseen näin myöhään. Tartuin uskossa kiinni Jeesuksen lupaukseen.
Tiedätkö mitä minulle tapahtui? Jeesuksen Sana nosti minut kuiville Saatanan hyisen jäätävästä valheen avannosta. Haluan painottaa tätä totuutta. Minulla ei todellakaan ollut mitään muuta kuin Jumalan Sana josta ottaa kiinni. Ilman Jumalan Sanaa olisin hukkunut Saatanan valheeseen. Jumalan Sana pelasti ja nosti minut kun otin siitä kiinni uskossa ja luotin siihen. Jumalan pelastava Sana, ja sen voima, astui voimaan elämässäni kun uskoin sen ja otin sen vastaan.
1 Tess 2:13 "Siksi me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että kun kuulitte meiltä Jumalan sanan, te otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana vaan, niin kuin se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte."
jatkuu ...
Minulle siis tapahtui niin kuin Jeesus oli sanonut. Hän otti minut vastaan ja sain jäädä Jeesuksen luokse. Sain kokea myös Jes 46:4 Sanan voiman konkreettisesti omalle kohdalleni;
"Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseenne saakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin MINÄ NOSTAN, MINÄ KANNAN JA PELASTAN."
http://www.youtube.com/watch?v=9bxc9hbwkkw&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=D_ewLnUNiIA
Sitten Jumalan palvelija pyysi minua luokseen iltakahville. Hetken epäröimisen jälkeen suostuin. Koin, että olen liian heikko ajaakseni suoraan kotiin - tarvitsen toisen ihmisen tukea ja apua. Istuin iltaa hänen ja hänen vaimonsa kanssa. Keskustelimme uskon asioista ja joimme kahvia. Sitten rukoilimme vielä. En kokenut siinä muuta kuin että: "Eiköhän se nyt tästä lähde. Olenhan minä tehnyt oman osuuteni. Tämän enempää en voi tehdä. Jumala saa hoitaa loput." Näin päättelin ajaessani iltayöllä kotiin.
Nämä kirjoitukset sivustolta https://www.jumala-kanssamme.se/439624466/439625257
Mvh J - K
Jatketaan loppuun asti
TAISTELU OHI
Seuraavasta päivästä muistan, että rauha oli laskeutunut elämääni ja sisimpääni koska taistelu oli päättynyt. Olin tehnyt lopullisen rauhansopimuksen Jumalan kanssa.
Room 5:1-2 "Koska siis olemme tulleet uskosta vanhurskaiksi, meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen kauttaan me olemme päässeet uskossa tähän armoon, jossa nyt olemme, ja me kerskaamme Jumalan kirkkauden toivosta."
Muuta erikoista siinä päivässä ei ollut.
Eräs tärkeä yksityiskohta muistui nyt mieleeni tuolta päivältä. Edellisenä iltana minua puhutellut uskova mies soitti ja kysyi kuulumisia. Minä ihmettelin sitä koska hän vaikutti niin kiinnostuneelta minusta. Ymmärsin, että hän on huolissaan minusta koska olin edellisenä iltana jättäytynyt ja tullut uskoon. Hän siis osoitti huolenpitoa minua kohtaan. Koin hänen soittonsa hyvin positiivisena vastuuntunnon osoituksena - minusta välitetään!
jatkuu ...
Mitä Jeesuksen tunnustaminen herrakseni, Jumalan Kirjoitettu Sana, sai ja saa aikaan?
"TUNNUSTIN JEESUKSEN HERRAKSENI
Sitten maanantaiaamuna, kun tulin työmaan taukotupaan, ja aloin kaataa kahvia kuppiini, tapahtui jotakin. Huoneessa istui eräs toinen työtoverini toisten kanssa. Hän katsoi minua mielenkiinnolla ja kysyi: "Jakob, mitä sinulle on tapahtunut kun olet noin onnellinen, näin maanantaiaamuna?"
Päättelin kokouksessa mukana olleen kaverini kertoneen hänelle uskoontulostani. Siksi en tuossa hetkessä katsonut tarpeelliseksi kertoa mitä minulle oli tapahtunut. Kysymyksen esittäjä näki, että jotakin minulle oli tapahtunut. Istuin hänen ja muutaman muun kaverin kanssa keskustelemaan ja juomaan kahvia. Keskustelu kääntyi heti tavallisiin arkiasioihin. Tuona maanantaiaamuna olin iloinen ja onnellinen vaikka tavallisesti olin aina ollut huonovointinen, ja varmasti hyvin surkea ilmestys.
Menin sitten työmaalle ja aloitin työni. Silloin Pyhä Henki sanoi sisimmässäni: "Nyt sinä olet lähtenyt minun sinulle valmistamalle tielle seuraamaan minua. Minä tahdon nyt, että sinä tunnustat minun nimeni ihmisten edessä. Tunnusta työkavereillesi, että Jeesus Kristus on sinun Herrasi ja Vapahtajasi." Pyhä Henki muistutti minua myös Jeesuksen sanoista:
Matt 10:32 ”Sen tähden jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.”
Sanoin Herralle: "Okei, jos tuo sama mies esittää minulle saman kysymyksen vielä kerran, ja samoilla sanoilla, silloin minä tunnustan Jeesuksen Herrakseni hänelle ja kaikille taukotuvassa oleville työkavereilleni."
Kun seuraavan kerran astuin sisälle taukotupaan, arvaa mitä tapahtui? Sama mies istui samassa paikassa ja sanoi sanatarkasti samat sanat: ”Niin, Jakob, mitä sinulle on tapahtunut kun olet noin onnellinen, näin maanantaiaamuna?" Kysyin hänen vieressään istuvalta kokouksessa mukana olleelta uskovalta kaveriltani, että oletko sinä kertonut hänelle mitä minulle on tapahtunut. Hän sanoi, ettei hän ole puhunut mitään tapahtuneesta. Silloin minä totesin mielessäni, että en voi pettää Herraa. Minun on nyt pakko lunastaa lupaukseni ja tunnustaa Jeesus näiden kavereiden edessä.
Pakotin itseni toimintaan. Suljin radion ja käännyin työtovereideni puoleen ja rykäisin kuuluvasti. Kun huoneessa oli tullut aivan hiljaista, ja meneillään oleva pelikorttien jakaminen pysähtyi, ja kaikki, n. 8-12 miestä, keskittyivät kuuntelemaan minua, sanoin kuuluvasti:
"Matti" (muutettu nimi) tuossa kysyy minulta, että mitä sinulle on tapahtunut kun olet noin onnellinen, näin maanantaiaamuna. Minun täytyy tunnustaa, että minulle on todellakin tapahtunut jotakin. Olin lauantai-iltana helluntaiseurakunnan kokouksessa. Tein parannuksen ja sain syntini anteeksi Jeesukselta. Jättäydyin Jeesukselle Kristukselle ja otin Hänet vastaan Herrakseni ja Vapahtajakseni. Jeesus Kristus on nyt minun Herrani ja Vapahtajani."
Tämä oli ensimmäinen kerta kun julkisesti tunnustin Jeesuksen Herrakseni. Heti kun olin tämän sanonut, tunsin, että Pyhä Henki iloitsi valtavasti sisimmässäni. Sain kokea valtavan ilon ja vapauden tunteen. Tiesin, että nyt olen pelastettu Jumalan lapsi, ja vaikka tähän kuolisin, minä pääsisin taivaaseen Jumalan ja Jeesuksen luokse. Minun ei enää tarvinnut pelätä edes kuolemaa. Olin saanut pelastusvarmuuden. Mikä ilo, mikä vapaus!
https://www.youtube.com/watch?v=uBw-4YRQV3U
https://www.youtube.com/watch?v=wSAdRpO42wk
Ihmettelin tätä kokemustani. Ajattelin, että jos usko Jeesukseen, ja Jeesuksesta todistaminen, on näin valtavan riemullista, tahdon todistaa Herrastani jokaiselle tuntemalleni henkilölle. Muutaman seuraavan viikon aikana kuljin työmaalla kertoen uskoon tulostani.
Tästä alkoi mielenkiintoinen elämä Jeesuksen seurassa. Kerron joitakin Jeesuksen seurassa kokemiani asioita todistuksissani. Jatko tälle uskoontulo kertomukselleni on teksti "Pyhän Hengen täyteys"."
Mvh J - K
Olen tässä ketjussa kertonut omakohtaisia Jumalan Sanan voiman kokemista.
Raamattu kertoo, että Jumala on siunannut meitä kaikilla taivaan hengellisillä
siunauksilla Jeesuksessa Kristuksessa (Ef 1:3). Jeesus on Jumalan Sana ja Henki, ilmestynyt ja ilmoitettu lihassa ihmisenä. Hänessä meillä on siis kaikki Jumalan siunaukset.
Hänessä meillä on myös Jumala (Joh 14:10). Jumala on siis antanut meille itsensä Jumalan Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa, ja Hänessä kaikki Jumalan siunaukset.
Kol 2:9-10 "Hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja teillä on tämä täyteys hänessä"
Koska Jeesus on Jumala, Kaikkivaltias, ja Hän on jo siunannut meitä kaikilla taivaan hengellisillä sinauksilla Hänessä, meillä on Jumala ja kaikki Jumalan antamat siunaukset Jeesuksessa Kristuksessa.
Ja koska Jeesus Kristus on Jumalan Sana, meille on jo annettu kaikki Jumalan siunaukset Sanassa ja Pyhässä Hengessä. Nämä siunaukset otetaan vastaan uskomalla Jumalan Sana ja ottamalla Sana vastaan omaan sydämeensä. Silloin Sana vaikuttaa uskovassa sitä, mitä varten Jumala on sen lähettänyt ja antanut meille (Ef 2:13).
Koska Jumala on jo antanut meille itsensä Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan Sanassa ja Hengessä, Hän tarjoaa itseään meille ennen kaikkea syntiemme anteeksi antajaksi sekä pelastukseksi, mutta myös kaikeksi muuksikin siunaukseksi. Silloin meidän ei tarvitse rukoilla Jumalaa antamaan meille näitä siunauksia. Meidän tarvitsee ainoastaan ottaa vastaan Sanasta ja Hengestä Jumalan tarjoamat ja löytämämme siunaukset, - uskon kautta, uskomalla, Sana ja ottamalla se sydämeemme. Ja Sana vaikuttaa meissä sitä, mitä varten Jumalan on sen lähettänyt, siis jo antanut sinulle ja minulle.
Näitä siunauksia ovat mm. Pyhän Hengen täyteys ja Pyhän Hengen kaste.
Armolahjat mm.
Mvh J - K
>>>Silloin Sana vaikuttaa uskovassa sitä, mitä varten Jumala on sen lähettänyt ja antanut meille (Ef 2:13).<<<
Tulee olla 1 Tess 2:13.
Tällä palstalla monet, tai yksi pilkkaaja, on ryhtynyt kyseenalaistamaan, ja
jopa tekemään tyhjäksi, Jumalan Sanan ilmoitukset Raamatussa. Jumalan Sanaa painetaan lokaan aivan työkseen. Harvassa tuntuvat olevan Jumalan Sanan ja sen arvovallan esittäjät ja korottajat.
Uskoin, ja toivoin, että uskovat ryhtyvät kommentoimaan aloitusta ja kertomaan omaa käsitystään ja ymmärtämistään sekä kokemuksiaan Jumalan Sanan voimasta ja
vaikutuksesta elämässään ja yhteiskunnassa, ja niin korottamaan Jumalan Sanaa. Mutta vielä ei näitä Sanan auktoriteetin korottajia ole tähän ketjuun ilmestynyt.
Mutta on helppo todeta, että palstalla on kahdenlaista vaikutusta, Yksi halveksii ja pyrkii tekemään tyhjäksi Jumalan Sanaa. Toinen taho tuo Jumalan Sanaa ja pyrkii korottamaan Sanaa ja Sanan arvovaltaa. Kummassako tahossa on Jumalan Henki?
Olen uskonelämäni alusta asti kokenut, että Jumala on sanonut minulle: "Sinä et voi koskaan korottaa Jeesusta liikaa, etkä nostaa Jeesusta suuremmaksi kuin mitä Hän on. Hän on suurempi kuin miksi sinä voit Hänet osoittaa."
Siksi ...
Jeesuksen, Jumalan Sanan, korottamisessa ei tarvitse olla varovainen, ettei korota Jeesusta suuremmaks kuin mitä Hän on. Hän on suurempi kuin mitä me ymmärrämme Hänestä. Korottakaamme siis Häntä niin suureksi kuin mitä Sanasta olemme Häntä oppineet tuntemaan.
Mvh J K