matkan funktiona? Jos siis laukaistaan täysin vaakasuoraan, niin paljonko luoti on "pudonnut" piipun korkeudelta esim. 200m:n, 500m:n , tai kilsan kohdalla? Milloin se putoaa maahan? Löytyykös palstalta vankkaa dataa?
Mikä on luodin "alenema" esim. rynnäkkökiväärissä
Anonyymi-ap
42786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Daa-daa, daada-daada, hiki pintaan täytyy saada.
Niettä milloin se iskee maahan kilometrin kohdalla?
Kilsan kohdalla pudotusta on luokkaa 7 m.
Sotilaskiväärillä putoaminen piipun linjalta on 300 metrin päässä 60 sm 11gramman luodilla.
Rynkyllä on lyhyemmän piipun takia vähintään saman, vaikka luoti painaa 8 grammaa.
Luodin lentoradan putoama on kiihtyvä, joten 600 m päässä se on n, 2,5 kertainen 300 metriin verrattuna.
Kilometrin päässä lähelle 5 metriä.
Kiitos tiedoista. Putoama on siis huomattava, mutta tietenkin se rynkyn käyttötarkoitukseen nähden on epäolennainen...mukava kumminkin tietää..:)
Jos piippu on vaakatasossa ja suunta mihin ammutaan on samalla tasolla piipun kanssa, esim. järven, tai meren jäällä, niin painovoiman vaikutuksesta luoti napsahtaa jäähän samassa ajassa, kuin jos se pudotetaan kiväärin vierestä.
Ei ehkä putoa aivan niin nopeasti. Luodilla on myös siiven ominaisuutta.
Ajattele tilannetta, jossa ase on kiinni jäässä.
Ammu valojuovia niin näät mihin menee.
Ehkä tuosta selviää eniten,..
https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&q=LUODIN+LENTORADAN+LASKENTA#vhid=3obD1NQtaVqhJM&vssid=l
Tippunut kantisjuntti rasistinatsin olkapään tasolle. T. Sniper
Siksi ne tähtäimet on aseisiin asetettu, että niillä voi eliminoida nuo alenemat.
Mutta siitä asiasta ei ollutkaan kyse, Hermanni hyvä!
Rynnäkkökiväärillä vaakasuoraan tasaisella ammuttaessa laukaistun patruunan luoti osuu maahan aikaisemmin kuin sen hylsy.
Putoamisen pystysuora nopeus on molemmilla pieni, joten ilmanvastus voitaneen putoamisen osalta unohtaa. Mutta luotiin kohdistuu iso ilmanvastusvoima luodin etenemissuunnassa. Kun luoti etenee pienessä negatiivisessa kulmassa, niin tämän voiman pystysuora komponentti nopeuttaa osaltaan luodin putoamista.
Tärkein tekijä toki on, että hylsy poistuu rynnäkkökivääristä lentäen yläviistoon. Tämä hidastaa hylsyn vapaan putoamisen kokonaisaikaa hylsyn pudotessa korkeammalta kuin sen luodin.
Jos putoamisen kompensoimiseksi ammutaan pienellä positiivisella kulmalla, niin silloin tuo voimakomponentti vaikuttaa aluksi toiseen suuntaan.
Tähtäimet on kohdistettu silleen, että vaikka tähtää suoraan, niin lähtö on pienessä positiivisessa kulmassa.
Tosiaan tuota ei voi laskea yksinkertaisilla peruskaavoilla. Lennon lopussa nopeus on pienempi ja luodin suunta alaspäin, eli putoaminen matkan funktiona on paljon isompi kuin alussa.
Minä osoittaisin kysymyksen herra Newtonille, joka kehitteli lakejaan.
Kyllähän sillä vielä 300 metristä maaliin osui, mutta jos kilsaa tavoittelee niin om aika sounot.
Jos ampuu rynnnärillä patin lentämään vaakasuunnassa, ja samaan aikaan pudottaa samanlaisen rynnäkkökiväärin luodin aseen korkeudelta maahan, niin kumpikin luodit putoaa maahan tasan samalla hetkellä.
Rynnäkön 7.62 x 39:n laskeuma 300 metrissä on 147 cm, kun ase on kohdistettu 150 metriin.
Tuossa tapauksessa lentorata on 50 metrin kohdalla +5 ylös
Eipä sitä luotia kiinnosta lähtikö rynnäkkö- tai tavan kivääristä.
Piipun pituus kuitenkin vaikuttaa luodin nopeuteen ja kantomatkaan.
Ei vaikuta luodin putoamiseen.
Kuinka pitkälle ja kauan luoti lentää.
Riippuu mihin päin ampuu.
Sori , en tajunnut että siinä oli "esim." otsikossa.
Jos luodin lähtönopeus on tarpeeksi suuri, niin maapallon kaareutumisen vuoksi luoti ei oikeastaan putoa ollenkaan, vaan kiertää maapallon ja osuu lopulta ampujaa itseään. Siis jos maapallo on oikeasti pyöreä.
Kävin aikoinaan neutronitähdellä käppäilemässä. Siellä oli niin huikea painovoima, että jopa valo kaartui. Näin oman niskani.
Anna nyt sille ilmanvastuksellekin jotakin osuutta laskelmassasi. Noin 2 m korkeudelta lauotut kiväärinluote ei saa vastuksetonta tyhjiötä lentotilaksensa, vaan joutuu puskemaan luodin kannalta katsoen todella tiuhaa ja raskasta ilmapatjaa vasten.
Näin on. Jos luodin lähtönopeus on 800 m/s, niin 300 m päässä nopeus on enää luokkaa 200 m/s.
Palstan ruutiukot ovat humalassa kun eivät tiedä persutavanlaatuista eroa siitä onko kyseessä K-luokan pati vaiko S-luokan pati !
Me puhumme täällä Maailman Menoa ryhmässä ainoastaan S-luokan patruunoista.
Tämä on ammattimiesten keskustelupaikka. Siksi täällä puhutaan vain ammattilaisten välineillä tehdyistä ampumatesteistä.
Mikä ero sitten on S- ja K-luokilla?
Jokainen luokkatietoinen punikki tuon tietää.
Riippuu massasta ja lähtönopeudesta.
Etäisyys,m "Alenema",m
200 0.45
500 3.44
1000 19.88
Ilmanvastus huomioiden. Luodin vaakasuora lähtönopeus 700 m/s, paino 8 g. Takuuta en anna.
Rynnärillä pystyy toimittamaan luodin 2600 m päähän, kun ampuu 39 asteen kulmassa vaakatasoon nähden.
Maanpiirin kaltevuus täytyy ottaa myös huomioon.
Rakettitiedettä.
Velpoika ampui teertä puun latvaan puolivaippaluodilla. Lihat jatkoi matkaa kilometrin osumapaikalta ja höyhenet nahkoineen tippui puun juurelle.
:D
https://m.youtube.com/watch?v=81B6OIg3_Kc&pp=ygULVmlocmVlIG1pZXM=