Selittäkää ateistit

Kaikki etsivät rakkautta. Jos he eivät sitä löydä, he ovat puolikkaita ihmisiä. Löytääkö ihminen tarkoituksensa löytäessään rakkauden? Ei kai.. Liittyykö tähän joku auktoriteetti tsydeemi? Ihmisapinoilla on laumassa aina johtaja, joka on ultimateauktoriteetti. Tarvitseeko ihminen itselleen ultimateauktoriteetin tyydyttääksen ikuisen kaipuunsa? Laveyisteille suurin autkoriteetti on hän itse. Ihminen on oma saatanansa ja oma jumalansa. Kristinuskossa se on Jumala/Jeesus... Ehkä ihmisen Jumalanluomis tarve liittyy äärimmäisen auktoriteetin kaipuuseen. Se on yhtä luonnollinen, kuin rakkauden tarve. Se on jotain, mikä on auttanut selviytymään läpi miljoonien vuosien. Jos ymmärtäis noit elukoita, niin vois ymmärtää myös jotain ihmisestä... Kommentoikaa!

koska:
-Ihminen pelkäsi kuolemaa
-Ihminen halusi elää ikuisesti/syntyä uudelleen
-Ihminen halusi nähdä kuolleet läheisensä
-Ihminen ei osannut selittää luonnonilmiöitä
-Ihminen halusi kontrolloida muita

Nuo lienevät ne pääsyyt.

Nämä on totta, mutte en tiedä. Mulla on aina ollut sellainen olo että olen elänyt ennenkin ja et tässä elämässä on jotakin ihmeellistä ja selittämätöntä. VAin sellainen tunne ollut pikkupojasta. Kyllä vahvasti tuntuu siltä että jotakin tämän elämän tuolla puolen on olemassa. Miks me ollaan olemassa... ?!?!?!? Sitä voisi miettiä vähän enemmän. Miksi yht äkkiä syntyy maapallolle tällainen ajatteleva tunteva ja pohdiskeleva olento, joks miettii elämää ja kuolemaa ja muita syvällisiä asioita. MIkä tarkoitus sillä on evoluutiossa ?!"? JOtenkin vaan jää mieleen kummittelemaan että näille ihmisen "turhille" ominaisuuksille on jokin syy ! Turhalla tarkoitan just sitä, että evoluution kannalta ihmisen tunteilla, ja tarpeella pohdiskella asioita ym. ei ole mitään tarvetta. Ihminen on "liian" monismutkainen ! Sanotaanko näin. :) Kyllä me varmaan ollaan eletty jo tätä ennen. Ei vaan muisteta sitä. TAi sit meidän on tarkoitus jatkaa tämän elämän jälkeeen jossain. T: Agnostikko

asioita joista ei ole tietoa. Jumalalla on helppoa ja yksinkertaista selittää asioita josta ei ole tietoa. Eli tieto korvataan saduilla ja tarinoilla. Lisäksi jumala ja uskonto on erittäin hyvä ihmisten hallitsemiseen. Pelolla pystytään hallitsemaan ja jumalan käyttäminen pelolla hallitsemiseen on huomattanasti parempi keino kuin muut.

Jumalat ovat hauskoja veijareita, joille voi jutella itsekseen jupisten, eikä kukaan luule, että asianomainen jupisija olisi jotenkin tööt.

Jumalat ovat hyvä syy tehdä muutakin hullua, ja katso, kaikki ymmärtävät heti sen olevan ihan normaalia. Esim. islamilaiset esittelevät takapuoltaan pitkin päivää kuin heillä muka olisi oikein hyvät perseet.

Jumalasta voi tehdä kilven, jonka takaa voi tuomita toisia. Voi jee se on kivaa!

Jumalat antavat sinulle keinotekoisen syyn uskoa, että joskus asiasi ovat paremmin, vaikka ne nyt ovatkin päin helvettiä.

Jumalien avulla köyhät voidaan pistää kyykkyyn tyyliin: Jos ette ole nöyriä, hyvä Jumala kostaa niin pirusti.

Etenkin naisten pitää alituisina kalkattimina vaieta sentään seurakunnassa. On miehellä edes jossain vielä valtaa, perskuta.

Ihmiselle tekee hyvää, kun hän tekee itsestään syntisäkin ja kulkee maan matosena pyydellen anteeksi, että on olemassa. Se jotenkin nostaa omanarvontuntoa.

Ensimmäinen, joka uskoi jumalaan oli valaistunut. Valaistumisen tunne on kuin olisi löytänyt jumalan. Jeesus kristus oli selkeästi valaistunut, sillä se mitä hän puhuu on sellaisen valaistuneen puhetta, joka ei tajua mistä hän on tietonsa saanut. Moraali ja rakkaus kumpuavat valaistumisesta.

Koska ihminen tunsi olonsa turvattomaksi ilman jumalia. Hän mietti, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, ja häntä pelotti ajatella, ettei häntä joskus enää olisi.

Samaan aikaan hän pohti, mistä hän oli tullut. Hän katseli itse tekemäänsä majaa, ja päätteli, että jonkun on täytynyt tehdä minutkin, kuten minä olen rakentanut tämän majan.

Sitten hän keksi, että hei, jos joku on luonut minut, kun kuolen, hän varmasti palkitsee minut, jos uskon häneen!

Syitä on varmaan ollut muitakin, tässä muutama mahdollinen.;)