Meillä on nyt ns kansanajattelutavan mukainen hallitus. Sen ajattelutavan mukaan ruotsalaiset ovat homoja ja epäonnistujia, näin lukuisat kansan suussa kiertäneet vitsit kertovat. Toki vitsejä on kerrottu myös venäläisistä, jotka kansan kuvaamina ovat juoppoja ja tyhmiä. Mutta eivät juuri pelkureita tai heikkoja.
Luin juuri artikkelin, jonka keskusteluissa ihmeteltiin Stalinin ihailua, ja sitä, että Venäjällä taas vaaditaan kovia puhdistuksia, koska ne heidän mielestään toisivat voiton. Kas venäläisessä historianarratiivissa tsaarinvalta romahti Saksan edessä, koska se oli liian heikko ja pehmeä, tai sitten liian riistävä. Bolseviikit voittivat sisällissodan, koska he ymmärsivät olla riittävän kovaotteisia, joskin valkoiset olivat paikoin vielä kovaotteisempia ja hävisivät juuri silti.
Sitten tuli seuraava sota, jossa Saksa taas hyökkäsi. Siitä venäläiset selvisivät juuri ja juuri, mutta virallinen selitys oli, etteivät olisi selvinneet, ellei vaarallista ainesta olisi kovin ottein puhdistettu riveistä. Siis samoin kuin sisällissodassa, mutta vieläkin kovemmin keinoin. Jotkut jossain muualla ovat kyllä olleet sitä mieltä, että puhdistukset vaarallisesti heikensivät neuvostojen maata.
Me olemme juuri saaneet meidän maahamme hallituksen, jonka pitäisi kovin ja kipein ottein "laittaa asiat kuntoon". Vaalikamppailun aikana ja hallituksen esittäytyessä tehtiin selväksi, että me olemme päässeet liian helpolla ja siksi olemma nyt vaikeuksissa. Suomen kansaa pitää kohdella kovemmin ja huono aines pitää kovin ottein koulia. Sen jälkeen me alamme taas menestyä ja meistä kaikista tulee onnellisia. Sitä ei ole kerrottu, että veltostuttaako sekin menestys meidät taas ihan onnettomiksi.
Huvittavaa on kuitenkin se, että narratiivin perusrakenne on aivan sama Stalinin selitysten kanssa. Jos venäläiset kaipaavat kovia otteita kääntääkseen sodan Ukrainassa voitoksi itselleen, niin Suomen hallitus on vakuuttanut, että ilman tosikovia työllisyys- ja muita rankaisutoimia me emme pääse voitolle talousongelmista. Jostain syystä tällä kertaa omaa kovaa miehisyyttämme ja kaiken kestävyyttämme ei korosteta nimittelemällä ruotsalaisia homoiksi, joten epäilen, että onko tuollaisesta hippiäishallituksesta olemaan riittävän kova, että karaistuisimme tarpeeksi.
Kuten jotkut ovat arvelleet, että Stalinin kovat otteet itse asiassa eivät taanneet voittoa, vaan heikensivät neuvostomaan vaarallisesti, jotkut talousoppineet pelkäävät, että hallituksemme kovat otteet eivät korjaa talousongelmiamme, vaan tulevat pahentamaan niitä.
Aika näyttää. Mutta se on selvää, että suomalaiset ja venäläiset kovasti ihmettelevät toistensa tapaa ajatella, vaikka ajattelevat hyvin samalla tavalla. Kummatkin turvautuvat tiukan paikan tullen koviin otteisiin, joskin suomalaisten tapauksessa vuosisatojen ruotsalainen vaikutus on tehnyt meistä sen verran homompia, että saamme sentään hieman venäläisiä vähemmän niillä tuhoa itsellemme aikaan.
Mutta se tunne on kuitenkin sama: annetaan niin että tuntuu! Kyllä silloin asiat muuttuu! Saaedaan ne koko ajan homoina pehmeilleet ruotsalaiset vihdoinkin kehityksessä kiinni, kunhan vaan ollaan riittävän kovia, eikä pehmeillä niin kuin ne ruotsalaiset, PRKL!
Luin juuri artikkelin, jonka keskusteluissa ihmeteltiin Stalinin ihailua, ja sitä, että Venäjällä taas vaaditaan kovia puhdistuksia, koska ne heidän mielestään toisivat voiton. Kas venäläisessä historianarratiivissa tsaarinvalta romahti Saksan edessä, koska se oli liian heikko ja pehmeä, tai sitten liian riistävä. Bolseviikit voittivat sisällissodan, koska he ymmärsivät olla riittävän kovaotteisia, joskin valkoiset olivat paikoin vielä kovaotteisempia ja hävisivät juuri silti.
Sitten tuli seuraava sota, jossa Saksa taas hyökkäsi. Siitä venäläiset selvisivät juuri ja juuri, mutta virallinen selitys oli, etteivät olisi selvinneet, ellei vaarallista ainesta olisi kovin ottein puhdistettu riveistä. Siis samoin kuin sisällissodassa, mutta vieläkin kovemmin keinoin. Jotkut jossain muualla ovat kyllä olleet sitä mieltä, että puhdistukset vaarallisesti heikensivät neuvostojen maata.
Me olemme juuri saaneet meidän maahamme hallituksen, jonka pitäisi kovin ja kipein ottein "laittaa asiat kuntoon". Vaalikamppailun aikana ja hallituksen esittäytyessä tehtiin selväksi, että me olemme päässeet liian helpolla ja siksi olemma nyt vaikeuksissa. Suomen kansaa pitää kohdella kovemmin ja huono aines pitää kovin ottein koulia. Sen jälkeen me alamme taas menestyä ja meistä kaikista tulee onnellisia. Sitä ei ole kerrottu, että veltostuttaako sekin menestys meidät taas ihan onnettomiksi.
Huvittavaa on kuitenkin se, että narratiivin perusrakenne on aivan sama Stalinin selitysten kanssa. Jos venäläiset kaipaavat kovia otteita kääntääkseen sodan Ukrainassa voitoksi itselleen, niin Suomen hallitus on vakuuttanut, että ilman tosikovia työllisyys- ja muita rankaisutoimia me emme pääse voitolle talousongelmista. Jostain syystä tällä kertaa omaa kovaa miehisyyttämme ja kaiken kestävyyttämme ei korosteta nimittelemällä ruotsalaisia homoiksi, joten epäilen, että onko tuollaisesta hippiäishallituksesta olemaan riittävän kova, että karaistuisimme tarpeeksi.
Kuten jotkut ovat arvelleet, että Stalinin kovat otteet itse asiassa eivät taanneet voittoa, vaan heikensivät neuvostomaan vaarallisesti, jotkut talousoppineet pelkäävät, että hallituksemme kovat otteet eivät korjaa talousongelmiamme, vaan tulevat pahentamaan niitä.
Aika näyttää. Mutta se on selvää, että suomalaiset ja venäläiset kovasti ihmettelevät toistensa tapaa ajatella, vaikka ajattelevat hyvin samalla tavalla. Kummatkin turvautuvat tiukan paikan tullen koviin otteisiin, joskin suomalaisten tapauksessa vuosisatojen ruotsalainen vaikutus on tehnyt meistä sen verran homompia, että saamme sentään hieman venäläisiä vähemmän niillä tuhoa itsellemme aikaan.
Mutta se tunne on kuitenkin sama: annetaan niin että tuntuu! Kyllä silloin asiat muuttuu! Saaedaan ne koko ajan homoina pehmeilleet ruotsalaiset vihdoinkin kehityksessä kiinni, kunhan vaan ollaan riittävän kovia, eikä pehmeillä niin kuin ne ruotsalaiset, PRKL!
Vastaukset 1
Vanhimmat
po
joskin valkoiset olivat paikoin vielä kovaotteisempia ja hävisivät juuri siksi.