Pidin itse kovin outona sitä, että ensin kysytään mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät uskonnonvapauden osa-alueet, ja sitten todetaan että jotain ei pidetty tärkeinä. Jos minusta banaani ja päärynä ovat hyviä, eihän se tarkoita että pitäisin appelsiinia pahanmakuisena.
Ylikoskella on toisenlaisia nostoja:
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/maistiaisia-gallup-ecclesiastica-kyselysta/
Ylikoskella on toisenlaisia nostoja:
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/lehti/maistiaisia-gallup-ecclesiastica-kyselysta/
Vastaukset 33
Vanhimmat
”Julkista elämää” koskeva kysymys ja käsite ovat tarkoituksella epäselviä, koska ev.-lut. kirkko haluaa vastausten avulla saada luvan tehdä uskonnollista lähetystyötä esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa. Monetkaan eivät halua kieltää uskonnon julistamista julkisilla paikoilla, kunhan se tehdään häiritsemättä ohikulkijoita, mutta tämä kanta ei ole tarkoitettu ev.-lut. kirkon kulkuluvaksi kouluihin. Koulut ja päiväkodit eivät ole ”julkisia paikkoja”.
Totta, ja tämä ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinenkään kerta. Tästäkin jutusta kohta kymmenen vuotta, asia ei ole muuttunut: https://www.kotimaa.fi/blogit/julkinen-tila-ja-uskonnonvapaus/
Toisto kuuluu kirkkovuosiinkin.
Suomessa luterilaisille ja muutamalle muulle uskontokunnalle on jopa varta varten räätälöityjä oppi-aineita. Jos näiden tarkoitus ei ole nimen omaan levittää kyseistä uskontoa, niin miksi meillä ei voi olla kaikille sopiva yleissivistävä aine ”Uskonnot ja elämänkatsomus” kuten muissa Pohjoismaissa? Eikö luterilaiselle olisi tärkeämpää oppia Islamista ja muista uskonnoista ja uskonnottomuudesta ihan yhtä lailla kuin omasta dogmaattisesta järjestelmästään?
Kun vanhemmat eivät enää juuri siirrä uskontoaan lapsiinsa, on tärkeää, että lapset saisivat kuitenkin mahdollisimman varhain tutustua kristinuskoon. Ja mikä olisikaan luontevampaa kuin tehdä se koulussa, jossa ovat pieninä vielä vastaanottavaisimmillaan.
Kirkko siis panttaa liki vuoden kyselynsä tulosten julkistamista. Aikaa tulkinnalle...
Koko julkaisu? Missä?
Tänään Yle haastatteli keskuksen johtajaa. Aiheena nuoret miehet ja nuoret naiset.
Oliko kyseessä tämä rapsa? Linkki unohtunut.
https://evl.fi/documents/1327140/0/Suomalaiset+ja+uskonnonvapaus+-raportti-23-3-2023.pdf/2d34c004-3fd7-cd87-99c2-37e38dfc4566?t=1679572287531
Lähde linkkejä ei tarvita. Ylikoski "arvostelee" kuinka ajatella.
"Pidin itse kovin outona sitä, että ensin kysytään mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät uskonnonvapauden osa-alueet, ja sitten todetaan että jotain ei pidetty tärkeinä. Jos minusta banaani ja päärynä ovat hyviä, eihän se tarkoita että pitäisin appelsiinia pahanmakuisena."
Jos tärkeintä on, että saan syödä vapaasti banaaneja ja päärynöitä, niin ehkä appelsiinien saatavuus on vähemmän tärkeää? Tosin voi olla niinkin, että voin syödä vapaasti kaikkien kasvien hedelmää, paitsi yhtä. Ja juuri sen hedelmän syöminen muodostuu tärkeimmäksi.
No niin, tässä se kaivettu pilkkuvirheki. Eiku ei olekaan tässä.
Vieläkään kirkko ei ole julkaissut kokonaisesitystä.
Kirkko panttaa kyselytuloksiaan.
https://vapaa-ajattelijat.fi/blog/kirkon-nelivuotiskertomuksesta-2016-2019/
Mittavirhe tulee mieleen myös Jumalanpalvelusosallistumista koskevista tiedoista, kun 15-29-vuotiaiden tuloksena kerrotaan, että ”vähintään viikottain” osallistuisi 1 % naisista ja 7 % miehistä. Kun joka ikäluokassa on ainakin 25 000 miestä ja koko ikäryhmässä siten yhteensä liki 400 000 miespuolista, jumalanpalveluksissa tuskin kuitenkaan näkyy heistä 7 prosenttia eli 28 000 joka viikko osallistuvaa nuorta miestä. (s. 99)
Tämä on mielenkiintoista!
Ei osallistunut vuosina 2016-19. Eikä osallistunut viime vuonna - eikä taida tänäkään vuonna.
Koska tulee kokonaisyhteenveto? Miksi pantataan?
Uusi taktiikka poimia jotain ja pantata jotain. Mitä.
Kirkko yrittää poimia muka rusioita pullasta.
Nelivuotiskertomus 2016-2019 julkaistiin 28.10.2020 ja samantapainen lienee nytkin odotettu aikataulu.
Raakadatan puolestaan kirkon ulkopuoliset tutkijat saavat vasta muistaakseni viiden vuoden kuluttua.
Saahan sitä hautoa ja koittaa hyödyntää, kun on rahalla itse udellut vastauksia.
Toki joo, ei mikään velvoita julkistamaan tuloksia ensinkään.
Tai niin ainakin oletan, en keksi mikä laki vaatisi viranomaisen asemassakaan olevaa kirkkoa julkaisemaan tietoja. Ehkä sitten tietoa ei saa enää piilottaa, kun se on kerran julkaistu.
Koska kaikki, koko raportti?
Koska koko julkaisu?
Ei ole vieläkään..
Eipä oke kuulunut eikä näkynyt koko aineiston esittelyä.
Julkaistaan tämän kuun lopussa. Toki silloinkaan ei saada aineistoa, vaan kirkon laatima yhteenveto.
Valittuja paloja ja summamuuttujia.
Kirkko panttaa.
Tarkoitushakuisuutta. Jumalanpalveluksista kouluissa ei kysytty.
Kirkko ei ole kysynyt tai ainakaan julkaissut koulujumalanpalveluksia kysymyksen vastauksia
Aloituksessa on kommentoitu omia ajatuksia jotka joskus ovatkin kovin outoja.
"Jotain ei pidetty yhtä tärkeinä" on ilmaus siitä, että jokin oli tärkeämpää.
Ei viittaan millään lailla mihinkään "pahanmakuiseen", huonoon tai poistettavaan normaalissa kielenkäytössä. Jos korissa on banaani, päärynä ja appelsiini, valitsen itse ensimmäisenä banaanin, toisena päärynän ja kun nämä on syöty, syön appelsiinin sillä sekin on hyvää. Jollei joku joka pitää eniten appelsiineista ole jo ehtinyt sen napata.