https://www.gisreportsonline.com/r/asian-nato/
Vuosikymmenien ajan suurin sotilaallinen haaste USAlle ja Euroopalle oli NL. Tästä uhasta nousi NATO, ja USAn ja sen liittolaisten yhteisen puolustuksen luominen neuvostoblokkia vastaan. Kiina on korvannut Venäjän maailman johtavana turvallisuushaasteena. USA näkee Kiinan "ainoana kilpailijana, jolla on sekä aikomus muokata kansainvälistä järjestystä että enenevässä määrin taloudellinen, diplomaattinen, sotilaallinen ja teknologinen voima tehdä se".
Kun otetaan huomioon Kiinan armeijan ja turvallisuusjoukkojen lisääntyvä kasvu Indo-Tyynenmeren alueella, herää kysymys siitä, olisiko Aasian maiden aika perustaa Naton kaltainen organisaatio.
USA on viime aikoina työskennellyt tiiviimmin samanmielisten kumppaneidensa ja liittolaistensa kanssa Intian ja Tyynenmeren alueella estääkseen Kiinan kaltaisia uhkia. Mutta on epätodennäköistä, että Aasian maat kohtaavat pian muodostaakseen liiton, jossa on niin vahvat kollektiiviset puolustusmääräykset kuin Naton 5. artikla, jonka mukaan hyökkäys yhtä liittolaista vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäseniä vastaan.
Alueen mailla on myös vaihtelevat suhteet Kiinaan, ja jotkut, erityisesti Kaakkois-Aasiassa, näyttävät olevan vähemmän huolissaan Kiinan kasvavasta taistelusta. Monilla on myös vahva yhteys Pekingiin talouskumppanina.
Intian ja Tyynenmeren alueen maat investoivat enemmän puolustus- ja pelotevalmiuksiinsa mahdollisia uhkia vastaan. Tiedustelutietojen jakamisen, aineellisen tuen ja yhteisten sotilaallisten operaatioiden parantamiseksi voidaan myös ryhtyä toimiin, kuten Naton jäsenet osallistuvat. Alueen maat eivät kuitenkaan ole vielä päässeet siihen pisteeseen, jossa ne olisivat valmiita antamaan vastaavia nimenomaisia sitoumuksia. Pohjois-Atlantin sopimuksessa erityisesti Kiinan kaltaista mahdollista uhkaa ja suurta talouskumppania vastaan.
Naton aasialaisen version luominen ei ole sama asia kuin NATO Aasiassa. Viimeaikaiset raportit siitä, että Nato harkitsee yhteystoimiston perustamista Japaniin ja yhteistyön laajentamista Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, heijastavat länsimaista huolta Kiinasta presidentti Xi Jinpingin aikana.
Venäjä on myös osittain Aasiassa sijaitseva maa, jolla on vahvat suhteet Kiinaan ja P.-Koreaan. Naton 31 jäsenmaata keskittyvät Eurooppaan ja USAan. Se toimii mahdollisena mallina Aasian maille, jos ne haluavat perustaa oman versionsa Intian ja Tyynenmeren alueesta.
Mitkä maat voisivat olla kiinnostuneita Aasian sotilasliiton perustamisesta? Japanilla on keskinäinen puolustussopimus USAn kanssa, mutta maan perustuslaki on rauhanmainen. Japanin politiikka jopa rajoittaa tiettyjen sotatarvikkeiden vientiä. Huolimatta jatkuvista rajakiistoistaan Kiinan kanssa Intia edistää liittoutumattomuutta. Aasian puolustusliittoon osallistuminen on New Delhin politiikan vastaista.
Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) 10 jäsentä ovat eri mieltä USAsta ja Kiinasta. Aasian Nato-jäsenyys voi mahdollisesti muodostua kiistakohdaksi ja uhata konsensuksen rakentamista, johon ASEAN pyrkii.
Kaikki maat, joista tulisi tällaisen liittouman perustajajäseniä, muotoisivat tällaisen liiton painopisteen. Kattaako se saman alueen kuin USAn 7. laivasto? Tämä sisältää Tyynenmeren ja Intian valtameret sekä Australiaa ja Oseaniaa ympäröivät alueet. Vaikka se keskittyisi vain Itä-Aasiaan, USAn kahden tärkeän liittolaisen, E.-Korean ja Japanin, välillä on edelleen jyrkkä poliittinen jännitys. Samalla kun Soulin ja Tokion nykyiset hallitukset työskentelevät korjatakseen suhteitaan ja rakentaakseen sotilaallista yhteistyötä, on vaikea katsoa ohi näiden kahden maan välillä edelleen vallitsevasta pitkäaikaisesta epäluottamuksesta.
On myös kysymys Taiwanin turvallisuudesta. Vaikka Intian ja Tyynenmeren alueella on lukuisia epävakaita tilanteita, Kiinan hyökkäys Taiwaniin kiinnittää eniten huomiota. Äskettäisessä G7-johtajien kokouksessa Japanissa johtajat vahvistivat "rauhan ja vakauden tärkeyden Taiwanin salmen yli välttämättömänä tekijänä kansainvälisen yhteisön turvallisuudelle ja vauraudelle, ja vaativat rauhanomaista ratkaisua salmien välisiin kysymyksiin".
Millään Aasian maalla ei ole virallisia diplomaattisuhteita Taiwanin kanssa. Saaren lähin turvallisuussopimus on USAn kanssa, jota Washingtonissa usein kutsutaan "strategiseksi epäselvyydeksi", mikä tarkoittaa, että USA ei ole sitoutunut tai kiistänyt haluavansa puolustaa Taiwania, jos Kiina hyökkää. Se, pitäisikö Aasian sotilasliiton tukea USAn Taiwanin puolustusta, olisi kaikkien mahdollisten jäsenten mielessä.
Monet saattavat ajatella Natoa yksinkertaisesti sen 5 artiklan määräysten puitteissa. Mutta Naton toimintaan kuuluu myös sotilaallista, tiedustelu- ja muuta tukea. Naton jäsenyys ei estä maita antamasta vastaavaa tukea ryhmän ulkopuolisille.
Vuosikymmenien ajan suurin sotilaallinen haaste USAlle ja Euroopalle oli NL. Tästä uhasta nousi NATO, ja USAn ja sen liittolaisten yhteisen puolustuksen luominen neuvostoblokkia vastaan. Kiina on korvannut Venäjän maailman johtavana turvallisuushaasteena. USA näkee Kiinan "ainoana kilpailijana, jolla on sekä aikomus muokata kansainvälistä järjestystä että enenevässä määrin taloudellinen, diplomaattinen, sotilaallinen ja teknologinen voima tehdä se".
Kun otetaan huomioon Kiinan armeijan ja turvallisuusjoukkojen lisääntyvä kasvu Indo-Tyynenmeren alueella, herää kysymys siitä, olisiko Aasian maiden aika perustaa Naton kaltainen organisaatio.
USA on viime aikoina työskennellyt tiiviimmin samanmielisten kumppaneidensa ja liittolaistensa kanssa Intian ja Tyynenmeren alueella estääkseen Kiinan kaltaisia uhkia. Mutta on epätodennäköistä, että Aasian maat kohtaavat pian muodostaakseen liiton, jossa on niin vahvat kollektiiviset puolustusmääräykset kuin Naton 5. artikla, jonka mukaan hyökkäys yhtä liittolaista vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäseniä vastaan.
Alueen mailla on myös vaihtelevat suhteet Kiinaan, ja jotkut, erityisesti Kaakkois-Aasiassa, näyttävät olevan vähemmän huolissaan Kiinan kasvavasta taistelusta. Monilla on myös vahva yhteys Pekingiin talouskumppanina.
Intian ja Tyynenmeren alueen maat investoivat enemmän puolustus- ja pelotevalmiuksiinsa mahdollisia uhkia vastaan. Tiedustelutietojen jakamisen, aineellisen tuen ja yhteisten sotilaallisten operaatioiden parantamiseksi voidaan myös ryhtyä toimiin, kuten Naton jäsenet osallistuvat. Alueen maat eivät kuitenkaan ole vielä päässeet siihen pisteeseen, jossa ne olisivat valmiita antamaan vastaavia nimenomaisia sitoumuksia. Pohjois-Atlantin sopimuksessa erityisesti Kiinan kaltaista mahdollista uhkaa ja suurta talouskumppania vastaan.
Naton aasialaisen version luominen ei ole sama asia kuin NATO Aasiassa. Viimeaikaiset raportit siitä, että Nato harkitsee yhteystoimiston perustamista Japaniin ja yhteistyön laajentamista Japanin, Etelä-Korean, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, heijastavat länsimaista huolta Kiinasta presidentti Xi Jinpingin aikana.
Venäjä on myös osittain Aasiassa sijaitseva maa, jolla on vahvat suhteet Kiinaan ja P.-Koreaan. Naton 31 jäsenmaata keskittyvät Eurooppaan ja USAan. Se toimii mahdollisena mallina Aasian maille, jos ne haluavat perustaa oman versionsa Intian ja Tyynenmeren alueesta.
Mitkä maat voisivat olla kiinnostuneita Aasian sotilasliiton perustamisesta? Japanilla on keskinäinen puolustussopimus USAn kanssa, mutta maan perustuslaki on rauhanmainen. Japanin politiikka jopa rajoittaa tiettyjen sotatarvikkeiden vientiä. Huolimatta jatkuvista rajakiistoistaan Kiinan kanssa Intia edistää liittoutumattomuutta. Aasian puolustusliittoon osallistuminen on New Delhin politiikan vastaista.
Kaakkois-Aasian maiden liiton (ASEAN) 10 jäsentä ovat eri mieltä USAsta ja Kiinasta. Aasian Nato-jäsenyys voi mahdollisesti muodostua kiistakohdaksi ja uhata konsensuksen rakentamista, johon ASEAN pyrkii.
Kaikki maat, joista tulisi tällaisen liittouman perustajajäseniä, muotoisivat tällaisen liiton painopisteen. Kattaako se saman alueen kuin USAn 7. laivasto? Tämä sisältää Tyynenmeren ja Intian valtameret sekä Australiaa ja Oseaniaa ympäröivät alueet. Vaikka se keskittyisi vain Itä-Aasiaan, USAn kahden tärkeän liittolaisen, E.-Korean ja Japanin, välillä on edelleen jyrkkä poliittinen jännitys. Samalla kun Soulin ja Tokion nykyiset hallitukset työskentelevät korjatakseen suhteitaan ja rakentaakseen sotilaallista yhteistyötä, on vaikea katsoa ohi näiden kahden maan välillä edelleen vallitsevasta pitkäaikaisesta epäluottamuksesta.
On myös kysymys Taiwanin turvallisuudesta. Vaikka Intian ja Tyynenmeren alueella on lukuisia epävakaita tilanteita, Kiinan hyökkäys Taiwaniin kiinnittää eniten huomiota. Äskettäisessä G7-johtajien kokouksessa Japanissa johtajat vahvistivat "rauhan ja vakauden tärkeyden Taiwanin salmen yli välttämättömänä tekijänä kansainvälisen yhteisön turvallisuudelle ja vauraudelle, ja vaativat rauhanomaista ratkaisua salmien välisiin kysymyksiin".
Millään Aasian maalla ei ole virallisia diplomaattisuhteita Taiwanin kanssa. Saaren lähin turvallisuussopimus on USAn kanssa, jota Washingtonissa usein kutsutaan "strategiseksi epäselvyydeksi", mikä tarkoittaa, että USA ei ole sitoutunut tai kiistänyt haluavansa puolustaa Taiwania, jos Kiina hyökkää. Se, pitäisikö Aasian sotilasliiton tukea USAn Taiwanin puolustusta, olisi kaikkien mahdollisten jäsenten mielessä.
Monet saattavat ajatella Natoa yksinkertaisesti sen 5 artiklan määräysten puitteissa. Mutta Naton toimintaan kuuluu myös sotilaallista, tiedustelu- ja muuta tukea. Naton jäsenyys ei estä maita antamasta vastaavaa tukea ryhmän ulkopuolisille.
Vastaukset 4
Vanhimmat
https://jacobin.com/2023/07/nato-asia-expansion-us-military-china-conflict
"Naton laajentuminen Aasiaan on huonojen ideoiden äiti"
Nato ei ole tietenkään laajenemassa Aasiaan. 😂 Sen maantieteelliset rajat on määritelty Pohjois-Atlantin sopimuksessa. Natolla on toki Aasiassa yhteistyökumppaneita (Non-Nato Ally).
USA:lla on puolustusyhteistyösopimuksia lähes kaikkien Aasian maiden kanssa (Japani, Etelä.-Korea, Filippiinit, Taiwan, Intia , Australia ja Uusi-Seelanti jne. jne. ) Japani on omasta puolestaan vahvistanut puolustus- ja turvallisuusyhteistyötään Australian, Intian ja Uuden Seelannin kanssa.
Sen verran aasialaisia tunnen, etten usko heidän lämpenevän Naton kaltaiselle raskaalle organisaatiolle turvallisuustakuista puhumattakaan. Kaikki alueelliset organisaatiot tekevät löyhää yhteistyötä. Pitemmälle menevät sitoumukset jätetään tilannekohtaisiksi. USA ei ole lähtemässä Aasiasta mihinkään. Tiedustelu- ym. yhteistyötä voidaan tehdä muutenkin.
"Millään Aasian maalla ei ole virallisia diplomaattisuhteita Taiwanin kanssa."
Diplomaattisuhteet on vain Guatemalalla, Belizellä ja pienillä Karibian ja Oseanian saarivaltioilla. Muilla on epävirallisia "kaupallisia toimistoja".