EUROOPAN unionin (EU) parlamentti äänestää torstaina kannastaan, joka koskee komission ehdotusta kriittisistä raaka-aineista.
EU:n tavoitteena on lisätä omavaraisuuttaan ja parantaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Kriittisiä raaka-aineita ovat monet harvinaiset metallit, joita tarvitaan muun muassa uusiutuvan energian, digiteollisuuden sekä avaruus- ja terveysteknologian hankkeissa.
Tällä hetkellä EU saa monia näistä raaka-aineista vain tuomalla niitä esimerkiksi Kiinasta tai muista maista. Yhtä lailla monia näistä raaka-aineista olisi saatavilla EU:n alueelta, minkä vuoksi komissio haluaa ehdotuksessaan vauhdittaa kaivoshankkeiden käynnistämistä.
EUROPARLAMENTAARIKKO Sirpa Pietikäinen (kok) sanoo kannanotossaan, että suhtautuu varauksella komission ehdotukseen.
– Olen huolissani ehdotuksen vaikutuksista erityisesti Pohjois-Suomen ympäristölle ja yhteisöille, Pietikäinen sanoo tiedotteessaan.
– Vaarana on, että periferia-alueista, kuten Pohjois-Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki, joissa uudet kaivokset louhivat EU:n kasvavaan kysyntään raaka-aineita. Raaka-aineet virtaavat keskuksiin ja Suomelle jää käteen pilaantunut ympäristö ja siivoaminen.
Hankkeen tausta-ajatusta hän pitää hyvänä. Pietikäinen näkee, että eurooppalainen omavaraisuus vakauttaa EU:n markkinoita maailmankaupan heilahduksilta ja turvaa teknologiaan vaadittavien raaka-aineiden saatavuuden sekä hiilineutraaliustavoitteen saavutettavuuden.
SUOMEN hallitus otti kantaa komission aloitteeseen toukokuussa. Hallituksen mukaan Suomi pitää kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen monipuolistamista ja riippuvuuden vähentämistä välttämättömänä. Hallituksen kirjelmässä korostetaan EU:n kumppanuuksien merkitystä kriittisten raaka-aineiden hankinnassa.
Valtioneuvosto esitti kirjelmässään huolensa siitä, että asetus siirtäisi huomattavasti toimivaltaa EU:lle. Kirjelmässä painotetaan, että jatkovalmistelussa tulee huomioida toimivallan siirron oikeasuhtaisuus. Lisäksi kirjelmässä mainitaan, että kansalliset erityispiirteet täytyy ottaa huomioon.
Valtioneuvosto toteaa, että sääntelyssä on tärkeää varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun korkea taso. Eduskunta yhtyi asiassa hallituksen kantaan.
PIETIKÄISEN kollega Mauri Pekkarinen (kesk) haluaa muistuttaa, että hanke koskee vain viittätoista strategisesti tärkeäksi luokiteltua kriittistä raaka-ainetta. Kaikkiaan näitä kriittisiksi luokiteltuja raaka-aineita on kolmekymmentä.
Edelleen tavoitteena on, että EU nostaisi oman tuotantonsa kymmeneen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun nyt oman tuotannon osuus on muutama prosentti.
– Tällä hetkellä olemme näissä kriittisissä raaka-aineissa lähes sataprosenttisesti muun maailman, hyvin epävarman ja Euroopan kannalta kriittisten maiden varassa, Pekkarinen sanoo Ilta-Sanomille.
Keskeisin näistä maista on Kiina, jolla on sekä omaa tuotantoa että laajat verkostot, joiden tuotanto virtaa Eurooppaan Kiinan kautta.
PIETIKÄINEN näkee komission ehdotuksen pikemminkin hätäratkaisuna kuin kestävänä omavaraisuuteen tähtäävänä uudistuksena.
– Todellisuudessa ehdotus on kuitenkin katastrofaalinen. Kyseessä on ennen kaikkea eurooppalaisen kaivosteollisuuden hätäkäynnistäminen. Ehdotus antaa pikakaistan strategisille kaivosprojekteille, joiden lupaprosessit eivät saisi kestää kahta vuotta pidempää. Tämä ei ole ympäristön tai valtiontalouden kannalta kestävää saatikka järkevää, hän sanoo.
Pikaisen käsittelyn vaarana on, että esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi (yva) jää hätäiseksi ja puutteelliseksi. Tämä taas saattaa johtaa ”uusien Talvivaara-tapausten yleistymiseen”, Pietikäinen sanoo.
– Uusien kaivosten avaamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, mikäli muut keinot osoittautuvat riittämättömiksi.
Pietikäinen muistuttaa, että kaivoksen perustaminen aiheuttaa peruuttamattoman muutoksen ympäristöön.
KOMISSIO esittää, että 15 prosenttia EU:n kriittisistä raaka-aineista olisi kierrätettyjä vuonna 2030. Parlamentin teollisuusvaliokunta esittää 50 prosentin tavoitetta. Pietikäisen mielestä tämän pitäisi olla 75 prosenttia.
Pekkarinen sanoo, että kierrättämisen tehostaminen on tärkeää, mutta että se ei riitä.
– Eihän se voi mitenkään riittää, kun joitakin aineita tarvitaan monta kymmentä kertaa enemmän kuin nyt on kierrossa, hän sanoo.
Pekkarisen mukaan ylipäätään kysymys on siitä, että meiltä on vastuutonta ja moraalitonta sulkea silmämme siltä, kuinka ja kuka kaivaa raaka-aineet, joita me tarvitsemme korkean elintasomme ylläpitämiseen.
– Silloin kun meillä on mahdollisuus ja jos joku kaivos tarvitaan, me pystymme tekemään sen ympäristön ja ihmisen kannalta kestävällä tavalla, Pekkarinen sanoo.
KOMISSION esitys sai risuja jo tuoreeltaan maaliskuussa. Esimerkiksi toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö kirjoitti kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomi jäisi EU:n asetuksessa maksumieheksi, kun Saksan ja Ranskan autoteollisuus voittaisivat.
Hänen mukaansa kansainväliset kaivosyritykset aiheuttavat Suomessa vain ”silkkaa har
EU:n tavoitteena on lisätä omavaraisuuttaan ja parantaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Kriittisiä raaka-aineita ovat monet harvinaiset metallit, joita tarvitaan muun muassa uusiutuvan energian, digiteollisuuden sekä avaruus- ja terveysteknologian hankkeissa.
Tällä hetkellä EU saa monia näistä raaka-aineista vain tuomalla niitä esimerkiksi Kiinasta tai muista maista. Yhtä lailla monia näistä raaka-aineista olisi saatavilla EU:n alueelta, minkä vuoksi komissio haluaa ehdotuksessaan vauhdittaa kaivoshankkeiden käynnistämistä.
EUROPARLAMENTAARIKKO Sirpa Pietikäinen (kok) sanoo kannanotossaan, että suhtautuu varauksella komission ehdotukseen.
– Olen huolissani ehdotuksen vaikutuksista erityisesti Pohjois-Suomen ympäristölle ja yhteisöille, Pietikäinen sanoo tiedotteessaan.
– Vaarana on, että periferia-alueista, kuten Pohjois-Suomesta tulee EU:n raaka-ainepankki, joissa uudet kaivokset louhivat EU:n kasvavaan kysyntään raaka-aineita. Raaka-aineet virtaavat keskuksiin ja Suomelle jää käteen pilaantunut ympäristö ja siivoaminen.
Hankkeen tausta-ajatusta hän pitää hyvänä. Pietikäinen näkee, että eurooppalainen omavaraisuus vakauttaa EU:n markkinoita maailmankaupan heilahduksilta ja turvaa teknologiaan vaadittavien raaka-aineiden saatavuuden sekä hiilineutraaliustavoitteen saavutettavuuden.
SUOMEN hallitus otti kantaa komission aloitteeseen toukokuussa. Hallituksen mukaan Suomi pitää kriittisten raaka-aineiden toimitusketjujen monipuolistamista ja riippuvuuden vähentämistä välttämättömänä. Hallituksen kirjelmässä korostetaan EU:n kumppanuuksien merkitystä kriittisten raaka-aineiden hankinnassa.
Valtioneuvosto esitti kirjelmässään huolensa siitä, että asetus siirtäisi huomattavasti toimivaltaa EU:lle. Kirjelmässä painotetaan, että jatkovalmistelussa tulee huomioida toimivallan siirron oikeasuhtaisuus. Lisäksi kirjelmässä mainitaan, että kansalliset erityispiirteet täytyy ottaa huomioon.
Valtioneuvosto toteaa, että sääntelyssä on tärkeää varmistaa ympäristön- ja luonnonsuojelun korkea taso. Eduskunta yhtyi asiassa hallituksen kantaan.
PIETIKÄISEN kollega Mauri Pekkarinen (kesk) haluaa muistuttaa, että hanke koskee vain viittätoista strategisesti tärkeäksi luokiteltua kriittistä raaka-ainetta. Kaikkiaan näitä kriittisiksi luokiteltuja raaka-aineita on kolmekymmentä.
Edelleen tavoitteena on, että EU nostaisi oman tuotantonsa kymmeneen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kun nyt oman tuotannon osuus on muutama prosentti.
– Tällä hetkellä olemme näissä kriittisissä raaka-aineissa lähes sataprosenttisesti muun maailman, hyvin epävarman ja Euroopan kannalta kriittisten maiden varassa, Pekkarinen sanoo Ilta-Sanomille.
Keskeisin näistä maista on Kiina, jolla on sekä omaa tuotantoa että laajat verkostot, joiden tuotanto virtaa Eurooppaan Kiinan kautta.
PIETIKÄINEN näkee komission ehdotuksen pikemminkin hätäratkaisuna kuin kestävänä omavaraisuuteen tähtäävänä uudistuksena.
– Todellisuudessa ehdotus on kuitenkin katastrofaalinen. Kyseessä on ennen kaikkea eurooppalaisen kaivosteollisuuden hätäkäynnistäminen. Ehdotus antaa pikakaistan strategisille kaivosprojekteille, joiden lupaprosessit eivät saisi kestää kahta vuotta pidempää. Tämä ei ole ympäristön tai valtiontalouden kannalta kestävää saatikka järkevää, hän sanoo.
Pikaisen käsittelyn vaarana on, että esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi (yva) jää hätäiseksi ja puutteelliseksi. Tämä taas saattaa johtaa ”uusien Talvivaara-tapausten yleistymiseen”, Pietikäinen sanoo.
– Uusien kaivosten avaamisen tulisi olla vihoviimeinen vaihtoehto, mikäli muut keinot osoittautuvat riittämättömiksi.
Pietikäinen muistuttaa, että kaivoksen perustaminen aiheuttaa peruuttamattoman muutoksen ympäristöön.
KOMISSIO esittää, että 15 prosenttia EU:n kriittisistä raaka-aineista olisi kierrätettyjä vuonna 2030. Parlamentin teollisuusvaliokunta esittää 50 prosentin tavoitetta. Pietikäisen mielestä tämän pitäisi olla 75 prosenttia.
Pekkarinen sanoo, että kierrättämisen tehostaminen on tärkeää, mutta että se ei riitä.
– Eihän se voi mitenkään riittää, kun joitakin aineita tarvitaan monta kymmentä kertaa enemmän kuin nyt on kierrossa, hän sanoo.
Pekkarisen mukaan ylipäätään kysymys on siitä, että meiltä on vastuutonta ja moraalitonta sulkea silmämme siltä, kuinka ja kuka kaivaa raaka-aineet, joita me tarvitsemme korkean elintasomme ylläpitämiseen.
– Silloin kun meillä on mahdollisuus ja jos joku kaivos tarvitaan, me pystymme tekemään sen ympäristön ja ihmisen kannalta kestävällä tavalla, Pekkarinen sanoo.
KOMISSION esitys sai risuja jo tuoreeltaan maaliskuussa. Esimerkiksi toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö kirjoitti kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa, että Suomi jäisi EU:n asetuksessa maksumieheksi, kun Saksan ja Ranskan autoteollisuus voittaisivat.
Hänen mukaansa kansainväliset kaivosyritykset aiheuttavat Suomessa vain ”silkkaa har
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hänen mukaansa kansainväliset kaivosyritykset aiheuttavat Suomessa vain ”silkkaa harmia ja jättilaskuja”. Hänen mielestään Suomen kaivospolitiikka on kuin ”Hölmölästä”.
Eiköhän suomalaisten kansallisomaisuuden ryöstäjät olisi syytä laittaa tuomiolle maanpetoksesta?🤔🤨🙄
Kaivostoiminta on erittäin kallista. Lähes kaikkialla joudutaan turvautumaan myös ulkomaisiin investointeihin. Mahdollisuudet ovat myös suuret.
https://www.gtk.fi/ajankohtaista/suomessa-euroopan-ainoat-kobolttikaivokset-gtk-mukana-arvioimassa-euroopan-kobolttivarantoja/