Ylikosken kirjoitus Vantaan Sanomissa 16.9.23

Kummallinen Wilma-viesti kirkollisesta ohjelmasta

”Huoltajan ilmoituksesta oppilas vapautetaan uskonnon harjoittamisesta. Tällöin koulu järjestää oppilaalle tilaisuuden ajaksi vaihtoehtoista toimintaa.” Näin Wilmassa Vantaalla. Mikä tässä ”vapauttamisessa” on vialla?

Viestissä oppilaiden huoltajille Vantaa asettaa ev.-lut. kirkon jumalanpalvelukset ja hartaustilaisuudet korokkeelle, lähtökohdaksi, normiksi, johon voi hakea vapautusta. Ei välity kuva kahdesta rinnakkaisesta, samanarvoisesta vaihtoehdosta, tunnustuksettomasta ja tunnustuksellisesta.

Vantaan koulupäivien ohjelmaan on siis tarkoitus yhä liittää ev.-lut. kirkon tunnustuksellisia uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia. Niitä ei olisi pakko järjestää, vaikka kirkko haluaakin. Se todetaan Opetushallituksen ohjeessa.

Opetussuunnitelman mukaan opetuksen tulisi olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumatonta”. Politiikan osalta se toteutuu, kun puolueet vahtivat toisiaan.

Miten hoidetaan, ettei koulu enää toimi ev.-lut. kirkon lähetystyön ja markkinoinnin alustana? Alle puolet vantaalaisista on enää ev.-lut. kirkon jäseniä. Koulutuksen järjestäjä päättää, sanoo Opetushallitus.

Lautakunta voisi yksinkertaisesti päättää, että uskonnollisia tilaisuuksia ei sisällytetä koulupäivien ja päiväkotipäivien ohjelmaan.

Lapsia ei tarvitsisi luetteloida ja jakaa kahteen ryhmään, mikä helpottaisi rehtorien ja opettajien työtä ja työnjakoa. Se myös vähentäisi huoltajien valintahuolia ja syrjintäpelkoja sekä selkeyttäisi kodin kasvatusvastuuta.

Poistuisi riski ja huolehtimisvelvollisuus siitä, että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen vaarantaisi lasten ja nuorten yhdenvertaisen kohtelun taikka aiheuttaisi leimautumista tai muita haitallisia seuraamuksia.

Päiväkodit ja koulut voisivat keskittyä perustoimintaansa ja perinteisiin yhteisiin juhliin. Tai ehkä vapautuvaa aikaa voisi käyttää myös uuden, kaikille sopivan ja kaikille tarkoitetun iloisen tapahtuman innovointiin ja järjestämiseen.

Esa Ylikoski
filosofian maisteri