Ilman työntekijöitä

Touche!

Moni neuvoksista onkin kuin syöttöporsaita mutta liha on huonompaa kuin possuilla.

Ja työntekijät ilman tehtaita ...?????? Niinpä.

Yritteliäät ja innovaatiset voivat perustaa yrityksiä ulkomaille.
Näin paljon tehdäänkin. EU:n sisämarkkinat antavat mahdollisuuksia perustaa yritys sinne missä yritysilmapiiri on suotuisa, ja kustannustaso edullinen.
Kilpailukyky, lakkoherkkyys ja palkkataso ovat ratkaisevia, kun yritys katsoo mihin sijoittuu.

Punapääomallakin oli suljetuntalouden aikana paljon yritystoimintaa. Markkinoiden vapautuessa ne kaatuivat yksi kerrallaan. Hyvä esimerkki, ettei vasemmistosta löydy taloudellista osaamista. AY-liikkeessä kyllä osaavat neuvoa, kun taloudellinen vastuu puuttuu, ja firmat hoitavat palkanmaksun.

Työläinen on vain kuluerä, joka pitää minimoida.

Demokratioissa työläiselläkin on oikeudet, ja hyvät olosuhteet, kun verrataan heitä diktatuurimaiden työläisiin.
Tai sanotaanko asia näin. Kapitalismi antaa työläiselle parhaat mahdollisuudet hyvään elintasoon.

Neuvoksilla ei seiso, siankyljyksillä kalkkeutetut suonet eivät anna enää verta patukkaan.
Niinpä sitten istutaan yksin ja juodaan leijonaviinaa, kun neuvoksetar käy yksin maailmanympärysmatkoilla ja käyttää nuorempaa työvoimaa

Ja ex-duunarit, eli työttömät, odottavat leipäjonossa vuoroaan. Ja häpeävät tyhmyyttään: miksi annoinkaan ay:n kusettaa minua.

Aina voi perustaa menestyvän firman ja maksaa kovia liksoja kaikille työntekijöille, eikö, vapaa maa...paljonko maksaisit mulle?

Neuvoksista sanotaan niin, että korkean tason muurareita lakia kiertämällä auttaneita virkamiehiä palkitaan tittelillä neuvos, joka takaa eläkepäiviksi sisäisen reilun rahoituksen.

Pitkän työelämäni aikana en tuntenut lamoja. Media niistä kertoi, mutta ei ne tuntuneet, kun oli vakituinen työ, ja säännölliset tulot. Lakossa ei huolinut koskaan olla, ja duunarina palkka oli keskitasoa huonompi.
Nyt eläkeläisenä elämä on parasta, ja rikkainta. Omaisuutta ja varallisuutta on kertynyt.
Pienillä tuloillakin voi vaurastua, jos omaa kykyä, taitoa, ahkeruutta, ja uusavuttomuus on vieras käsite.

Pääministerikään ei näytä ymmärrystä siihen, ettei sak:lainen tehdastyöntekijä ole radiojuontaja, näyttelijä taikka f1-kuski. Työtä tehdään suljetun tehdasrakennuksen ns. "suljetulla osastolla" jonnekka ei edes henkilöstöruokalan vierailevilla kasvoilla ole asiaa ilman kutsua ja ns. saattoa. Raha ei tule julkisuuden höpötyksistä vaan raudan taittamisesta. Kaikki yrittäjätkään eivät ole kokoomuslaisia vaan taustoilta löytyy demarilaisia ja kepulaisia vaikutteita. Jopa viranomaisessa ollaan jouduttu käsittelemään asiaa jossa aikuisen kotoa pois muuttaneen ihmisen asioita ollaan käsitelty perheenä ja että olisi perhe toisi mukanaan julkisuuden rasitteita. Jokaisella on isät, äidit, siskot ja veljet. Emmehän täällä muutoin olisi olemassakaan. Perhe on sitä, että asutaan samassa asunnossa ja jos jokin seteli ihmisten välillä liikkuu, niin se seteli on käynyt pankissa ja sitä ennen kirjanpidossa ja verottajalla. Sanooko yhteiskunta hölmöine kansalaineen, että senkin jälkeen kun valtiovalta on omansa saanut ja rahan alkuperä nyttemmin jo jokin työeläkeyhtiö, niin vieläkin olisi välissä jotakin sukurasitteita julkisesta työstä ja että yksilö on kuin virkaatekevä ministeri joka ei koskaan ole tavallinen kansalainen vaan että hänen pitäisi varjella jonkun ulkopuolisen mainetta ja kunniaa esiintyessään? Olisikohan tähän "julkisuuden" höpötykseen lipsahtanut pisara puhdasta yksilöön kohdistuvaa vainoa, jossa aikuiset ihmiset juoksevat perässä ja juoruavat kuin 12-vuotiaat tyttölapset ja totea, että mitä se sanoi ja teki?