Asiantuntija kertoo: Näin käy Putinille, jos Venäjä menettää Krimin
Ukraina onnistui perjantaina iskemään ohjuksilla Venäjän Mustanmeren laivaston päämajaan. Jarno Limnéll pitää Ukrainan strategiaa oikeana.
Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori (majuri evp) Jarno Limnéll sanoo, että Ukrainan onnistunut isku Venäjän Mustanmeren laivaston päämajaan Sevastopolissa on merkki siitä, että sota on tulossa kulminaatiopisteeseensä.
– Se kertoo siitä, että tässä koko sotatilanteessa köysi kiristyy. Se mikä alkoi Krimiltä, luultavasti päättyy Krimiin, hän sanoo viitaten Venäjän Krimin miehitykseen vuonna 2014 ja sitä seuranneeseen ”kansanäänestykseen”, jolla Putin liitti niemimaan Venäjään.
Limnéll pitää iskuja Krimille strategisesti oikeana toimenpiteenä.
– Kun maarintama-alueilla Itä-Ukrainassa on haasteita edetä, silloin tehdään tällaisia erikoisoperaatioita nimenomaan Krimin niemimaalle näyttäviin kohteisiin.
Kansanedustajan mukaan hyökkäyksillä saadaan paljon mediahuomiota sekä Venäjällä että maailmalla. Viimeksi Ukrainan onnistui tuhota Sevastopolin telakalla remonttia odottaneita Venäjän aluksia vajaa pari viikkoa sitten.
– Hyökkäykset osoittavat, että sota on aktiivisessa vaihteessa. Krim on kriittinen piste.
Krimin valtaaminen?
Limnéllin mukaan Ukrainan tavoite on horjuttaa Putinin asemaa, ja siinä Krim on tärkeässä osassa.
– Venäjä on nähnyt alusta alkaen Krimin itselleen kuuluvana alueena, ja nyt Ukraina vahvasti kyseenalaistaa sitä. Ukraina on valmis maa-, meri-, ilma-, ja kyberoperaatioihin ottaakseen Krimiä omaan hallintaansa.
– Putinin hallinto ei kestä sitä, että Krim menetettäisiin. Se tiedetään myös sodan molempien osapuolten kesken. Siksi Ukraina tekee yhä kohdistetumpia iskuja nimenomaan Krimille, jolloin siinä myöskin käydään koko sodan voitosta taistelua.
Venäjä laittaa toivonsa edelleen siihen, että länsi väsyy sotaan ja Ukrainan auttamiseen.
– Venäjä luottaa edelleen vahvasti siihen, että mitä pidemmälle sota menee, sitä enemmän länsimaiden kiinnostus sotaa kohtaan laimenee, ja että myöskin sotilaallinen tuki heikkenee.
Limnéllin mukaan on hyvä asia, että länsimaissa julkisuudessa keskustellaan jatkuvasti siitä, mitä tukea Ukraina tarvitsee ja miksi se on tärkeää.
Hän uskoo, että Ukrainan onnistuneilla iskuilla ja aktiivisuudella on vaikutusta siihen, saako se jatkossakin pyytämäänsä modernia sotateknologiaa.
Ukrainalaisviranomaiset presidentti Volodymyr Zelenskyistä lähtien ovat toistuvasti pyytäneet pitkän kantaman aseita käyttöönsä. Esimerkiksi Saksalta Ukraina on hamunnut Taurus-ohjuksia, joiden kantama on jopa 500 kilometriä. Toistaiseksi niitä ei ole Ukrainaan annettu.
Limnéll sanoo, että varoitukset sodan leviämisestä tulee ottaa huomioon, mutta niitä ei pidä liikaa korostaa.
Hän kuitenkin sanoo, että Ukrainan länsimaisilla aseilla toteuttamilla onnistuneilla iskuilla ei ole merkittävää eskalaatiomerkitystä.
– Ainoastaan siinä mielessä, että hikipisarat Kremlissä nousevat pinnalle entisestään.
Onko Kremlin strategia muuttunut?
Venäjän puolustusministeriö myönsi hämmästyttävän nopeasti Ukrainan osuneen sen Mustanmeren laivaston päämajaan Sevastopolissa.
Siitä huolimatta Limnéll ei usko, että Kremlin propagandassa ja viestinnässä on joku oleellisesti muuttunut, vaan kysymys on siitä, että tiedon pimittäminen on sille mahdotonta.
Ukrainan iskun myöntäminen voi liittyä myös siihen, että Putin pyrkii yhä tiukemmin asettamaan valtion sotatilatalouteen.
Kansanedustaja Limnéllin mukaan se on myös merkki kotiyleisölle siitä, että lisätoimia tarvitaan.
Hän sanoo uuden liikekannallepanon olevan todennäköinen.
– On hyvä olla realisti. Uusi mobilisaatio on todennäköisesti tulossa. Venäjä ja Putin eivät ole antamassa periksi, ja se on toivottavasti vihdoin lännessä myös ymmärretty.
Lisää tykinruokaa ulvoo Putin...
Ukraina onnistui perjantaina iskemään ohjuksilla Venäjän Mustanmeren laivaston päämajaan. Jarno Limnéll pitää Ukrainan strategiaa oikeana.
Kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori (majuri evp) Jarno Limnéll sanoo, että Ukrainan onnistunut isku Venäjän Mustanmeren laivaston päämajaan Sevastopolissa on merkki siitä, että sota on tulossa kulminaatiopisteeseensä.
– Se kertoo siitä, että tässä koko sotatilanteessa köysi kiristyy. Se mikä alkoi Krimiltä, luultavasti päättyy Krimiin, hän sanoo viitaten Venäjän Krimin miehitykseen vuonna 2014 ja sitä seuranneeseen ”kansanäänestykseen”, jolla Putin liitti niemimaan Venäjään.
Limnéll pitää iskuja Krimille strategisesti oikeana toimenpiteenä.
– Kun maarintama-alueilla Itä-Ukrainassa on haasteita edetä, silloin tehdään tällaisia erikoisoperaatioita nimenomaan Krimin niemimaalle näyttäviin kohteisiin.
Kansanedustajan mukaan hyökkäyksillä saadaan paljon mediahuomiota sekä Venäjällä että maailmalla. Viimeksi Ukrainan onnistui tuhota Sevastopolin telakalla remonttia odottaneita Venäjän aluksia vajaa pari viikkoa sitten.
– Hyökkäykset osoittavat, että sota on aktiivisessa vaihteessa. Krim on kriittinen piste.
Krimin valtaaminen?
Limnéllin mukaan Ukrainan tavoite on horjuttaa Putinin asemaa, ja siinä Krim on tärkeässä osassa.
– Venäjä on nähnyt alusta alkaen Krimin itselleen kuuluvana alueena, ja nyt Ukraina vahvasti kyseenalaistaa sitä. Ukraina on valmis maa-, meri-, ilma-, ja kyberoperaatioihin ottaakseen Krimiä omaan hallintaansa.
– Putinin hallinto ei kestä sitä, että Krim menetettäisiin. Se tiedetään myös sodan molempien osapuolten kesken. Siksi Ukraina tekee yhä kohdistetumpia iskuja nimenomaan Krimille, jolloin siinä myöskin käydään koko sodan voitosta taistelua.
Venäjä laittaa toivonsa edelleen siihen, että länsi väsyy sotaan ja Ukrainan auttamiseen.
– Venäjä luottaa edelleen vahvasti siihen, että mitä pidemmälle sota menee, sitä enemmän länsimaiden kiinnostus sotaa kohtaan laimenee, ja että myöskin sotilaallinen tuki heikkenee.
Limnéllin mukaan on hyvä asia, että länsimaissa julkisuudessa keskustellaan jatkuvasti siitä, mitä tukea Ukraina tarvitsee ja miksi se on tärkeää.
Hän uskoo, että Ukrainan onnistuneilla iskuilla ja aktiivisuudella on vaikutusta siihen, saako se jatkossakin pyytämäänsä modernia sotateknologiaa.
Ukrainalaisviranomaiset presidentti Volodymyr Zelenskyistä lähtien ovat toistuvasti pyytäneet pitkän kantaman aseita käyttöönsä. Esimerkiksi Saksalta Ukraina on hamunnut Taurus-ohjuksia, joiden kantama on jopa 500 kilometriä. Toistaiseksi niitä ei ole Ukrainaan annettu.
Limnéll sanoo, että varoitukset sodan leviämisestä tulee ottaa huomioon, mutta niitä ei pidä liikaa korostaa.
Hän kuitenkin sanoo, että Ukrainan länsimaisilla aseilla toteuttamilla onnistuneilla iskuilla ei ole merkittävää eskalaatiomerkitystä.
– Ainoastaan siinä mielessä, että hikipisarat Kremlissä nousevat pinnalle entisestään.
Onko Kremlin strategia muuttunut?
Venäjän puolustusministeriö myönsi hämmästyttävän nopeasti Ukrainan osuneen sen Mustanmeren laivaston päämajaan Sevastopolissa.
Siitä huolimatta Limnéll ei usko, että Kremlin propagandassa ja viestinnässä on joku oleellisesti muuttunut, vaan kysymys on siitä, että tiedon pimittäminen on sille mahdotonta.
Ukrainan iskun myöntäminen voi liittyä myös siihen, että Putin pyrkii yhä tiukemmin asettamaan valtion sotatilatalouteen.
Kansanedustaja Limnéllin mukaan se on myös merkki kotiyleisölle siitä, että lisätoimia tarvitaan.
Hän sanoo uuden liikekannallepanon olevan todennäköinen.
– On hyvä olla realisti. Uusi mobilisaatio on todennäköisesti tulossa. Venäjä ja Putin eivät ole antamassa periksi, ja se on toivottavasti vihdoin lännessä myös ymmärretty.
Lisää tykinruokaa ulvoo Putin...
Vastaukset 17
Vanhimmat
SDP:n Erkki ei pidä tästä, että näin Venäjää kuritetaan.
Arvosteli jo erästä tutkijaa liian jyrkistä sanoista hyökkääjää kohtaan.
Jos lehmällä olisi siivet, se lentäisi. Jos sanalla saa hupaisia otsikoita.
Venäjä ei menetä Krimiä.
En ymmärrä ukrainan kieltä enkä aakkosia.
Venakko D ja L tuossa oli, ei Ukroa.
Toi on Puten lätin lanquestia sanoo tässä yx venäläis nainen
Putte menee pakolaiset Kimin luo
Pitää ymmärtää Venäjää, heillä on vaikeaa.
Johto on arsesta ja kansa samasta kolosta.
Joo ja nehän on menossa kivikaudelle
Sotilaskäytössä oleva telakka on saanut osuman Krimillä.
Nyt kyllä Venäjä antautuu.
Onkohan näillä ns. Sotilasasiantuntijoilla enään yhtään muumia laaksossa.
Kysyn vaan.
>Nyt kyllä Venäjä antautuu.
Kuka on vaatinut Venäjän "antautumista"?
Ns. asiantuntijoita riittää tässäkin asiassa joka lähtöön ja osa jää vielä Mustanmeren rannallekin.
Toveria ei kyllä voita kukaan, siinä on höpöttäjä vailla vertaa. Ei ymmärrä edes lopettaa vaikka on usein mennyt ennusteissaan totaalisen pieleen: Kesällä esitti mm. kuinka Venäjän armeija ROMAHTAA viimeistään elokuussa. Elokuu tuli ja meni ja kohta on mennyt syyskuukin ja... ja Toveri yhä viisastelee...
Kyllä ne kuitenkin aikalähelle ovat onnistuneet veikkaamaan.
Ei kaikki voi lotossakaan voittaa,
Toveri sanoi, että Venäjän armeija VOI romahtaa.
Teidän Macgregorinne taas sanoo kuusta toiseen, että Ukraina ROMAHTAA. Ilman voita.
Molo: "Teidän Macgregorinne taas sanoo kuusta toiseen, että Ukraina ROMAHTAA. Ilman voita"
Käyttäisi Macgeregorinne kasvispohjaisija levitteitä. Ne olisivat terveelisempiä.
Venäjällä on aina toukokuussa voiton päivä.
Nähdäkseni muuta ei tarvitsekaan kuin tuhota Sevastopolin laivastotukikohta. Se on keskeinen paikka, johon koko Venäjän miehityspuolustus nojaa, ja minne huomattava määrä venäläiskalustoa on keskiettty..
Lähtö Sevastopolista merkitsisi lähtöä koko miehitetyltä Ukrainan alueelta.
Näyttää siltä, että Venäjällä on suunnitelma B Sevastopolin menettämisen varalle:
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/vaite-leviaa-tanneko-venaja-pakenee-vaikeuksia-krimilla/d6bfc097-6ca3-4ccd-92eb-435cfb7b2d74