Ennen sotaa tasavallan ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani oli Suomi, johon suuntautui noin 30 prosenttia viennistä. Seuraavana tuli Alankomaat reippaasti alle kymmenen prosentin osuudella, ja kolmantena oli Kiina.
Suomen-viennin arvo oli ennen sotaa lähes 20 miljoonaa euroa kuukaudessa.
tasavallan johtajan Artur Parfjontšikovin mukaan asialla ei ollut merkitystä vaan hän katsoi tulevaan haastattelussa
”Ylitämme pakotteita, otamme käyttöön uusia teknologioita, lisäämme investointeja, tuemme yrittäjiä”, hän kehui Stolitsa Onego -verkkolehden haastattelussa.
”Jatkossakin tuemme armeijaamme täyttämään erityisoperaatiossa. Muu ei ole mahdollista, sillä on kyse Venäjän tulevaisuudesta, alueellisesta yhtenäisyydestä ja suvereenisuudesta.”
TOTUUS TAAS KERRAN NÄYTTÄÄ IHAN TOISENLAISELTA
Puheet ovat suuria, mutta Karjalan tasavallan konkreettiset saavutukset uusien investointien, teknologioiden tai kauppakumppaneiden suhteen näyttävät kuitenkin jääneen lähes olemattomiksi.
Tasavallan kehnoa tilannetta kuvastaa esimerkiksi väestökehitys.
20 vuotta sitten Karjalassa oli 715 000 asukasta, nyt 527 000. Erityisen paljon väestö väheni viime vuonna, peräti 76 000 hengellä. Voimakkaimmin laski työikäisen väestön määrä.
Synkkää kehitystä selittävät monet seikat: alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus, maan sisäinen ja ulkomaille suuntautuva muuttoliike sekä hyökkäyssota.
”Tällaisia lukuja voi jo luonnehtia väestökatastrofiksi. Monet lähtivät, koska katsoivat, ettei alueellamme tai koko maassa ole tulevaisuudennäkymiä”, kirjoitti Karelia News -uutistoimisto elokuussa.
Suomen-viennin arvo oli ennen sotaa lähes 20 miljoonaa euroa kuukaudessa.
tasavallan johtajan Artur Parfjontšikovin mukaan asialla ei ollut merkitystä vaan hän katsoi tulevaan haastattelussa
”Ylitämme pakotteita, otamme käyttöön uusia teknologioita, lisäämme investointeja, tuemme yrittäjiä”, hän kehui Stolitsa Onego -verkkolehden haastattelussa.
”Jatkossakin tuemme armeijaamme täyttämään erityisoperaatiossa. Muu ei ole mahdollista, sillä on kyse Venäjän tulevaisuudesta, alueellisesta yhtenäisyydestä ja suvereenisuudesta.”
TOTUUS TAAS KERRAN NÄYTTÄÄ IHAN TOISENLAISELTA
Puheet ovat suuria, mutta Karjalan tasavallan konkreettiset saavutukset uusien investointien, teknologioiden tai kauppakumppaneiden suhteen näyttävät kuitenkin jääneen lähes olemattomiksi.
Tasavallan kehnoa tilannetta kuvastaa esimerkiksi väestökehitys.
20 vuotta sitten Karjalassa oli 715 000 asukasta, nyt 527 000. Erityisen paljon väestö väheni viime vuonna, peräti 76 000 hengellä. Voimakkaimmin laski työikäisen väestön määrä.
Synkkää kehitystä selittävät monet seikat: alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus, maan sisäinen ja ulkomaille suuntautuva muuttoliike sekä hyökkäyssota.
”Tällaisia lukuja voi jo luonnehtia väestökatastrofiksi. Monet lähtivät, koska katsoivat, ettei alueellamme tai koko maassa ole tulevaisuudennäkymiä”, kirjoitti Karelia News -uutistoimisto elokuussa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikä merkitys oli jo sodassa kuolleilla väestökehitykseen..