Siteeraus vanhasta profeetan saarnasta, jota Jeesus käytti kovakorvaisen kansan herättämiseksi, osuu hyvin meidänkin aikamme ydinongelmaan:
”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” (Matt. 13:15).
Syitähän altistumisellemme erilaisille synneille löytyy. Jokainen meistä on eri tavoin ja eri asteisesti sisäisesti särkynyt.
Ongelmaksemme kaiken tämän terapian tarpeemme keskellä muodostuu kuitenkin helposti se, että alamme kutsua sisäiseksi rikkinäisyydeksi niitäkin asioita, jotka tulee käsitellä syntinä.
Sen sijaan, että tunnustaisimme rikoksemme Jumalalle ja saisimme anteeksiantamuksen kautta niistä vapauden, alammekin käsitellä asioitamme pelkän parantumisen tarpeen pohjalta. Silloin ajaudumme prosessiin, joka jää useimmiten kesken tai ei edisty lainkaan, koska asiaa ei ole käsitelty pohjimmiltaan synnin kannalta, vaan sitä on tahdottu yksinomaan ymmärtää ja hoitaa.
Helpotus: syntiä ei tarvitse terapoida, prosessoida, tai hoitaa!
Jumala ei paranna syntiäni, koska synti ei ole parannettavissa. Se on vain tunnustettava ja hylättävä. Sitä ei pidä selittää tai perustella. Jumala hyväksyy kyllä minut, mutta ei syntiäni. Siksi Hänen parantava tahtonsa alkaa toimia käytännössä kohdallani vasta parannuksenteon, eli todellisen kääntymisen jälkeen:
”…eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”
Raamatun perusopetuksia on, ettei syntiemme syy ole sisäisessä rikkinäisyydessä, vaan päinvastoin sisäinen rikkinäisyytemme on seurausta synnistä. Sielumme on haavoittunut joko omien syntiemme tähden, tai toisten syntien ja rikosten tähden, jotka ovat kohdistuneet meihin. Ja jumalallinen ratkaisu tähän oli se, että Messias Jeesus Kristus kuoli meidän sijastamme:
”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” (Jes. 53:5).
Tästä ilosanomasta nousee meille maailman vapauttavin mahdollisuus:
”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista”. (Ap. t. 3:19,20)
( Lähde: VEKSI.NET/Veikko Pekin kotisivut)
s-seutulainen
”Sillä paatunut on tämän kansan sydän, ja korvillaan he työläästi kuulevat, ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät he näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” (Matt. 13:15).
Syitähän altistumisellemme erilaisille synneille löytyy. Jokainen meistä on eri tavoin ja eri asteisesti sisäisesti särkynyt.
Ongelmaksemme kaiken tämän terapian tarpeemme keskellä muodostuu kuitenkin helposti se, että alamme kutsua sisäiseksi rikkinäisyydeksi niitäkin asioita, jotka tulee käsitellä syntinä.
Sen sijaan, että tunnustaisimme rikoksemme Jumalalle ja saisimme anteeksiantamuksen kautta niistä vapauden, alammekin käsitellä asioitamme pelkän parantumisen tarpeen pohjalta. Silloin ajaudumme prosessiin, joka jää useimmiten kesken tai ei edisty lainkaan, koska asiaa ei ole käsitelty pohjimmiltaan synnin kannalta, vaan sitä on tahdottu yksinomaan ymmärtää ja hoitaa.
Helpotus: syntiä ei tarvitse terapoida, prosessoida, tai hoitaa!
Jumala ei paranna syntiäni, koska synti ei ole parannettavissa. Se on vain tunnustettava ja hylättävä. Sitä ei pidä selittää tai perustella. Jumala hyväksyy kyllä minut, mutta ei syntiäni. Siksi Hänen parantava tahtonsa alkaa toimia käytännössä kohdallani vasta parannuksenteon, eli todellisen kääntymisen jälkeen:
”…eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.”
Raamatun perusopetuksia on, ettei syntiemme syy ole sisäisessä rikkinäisyydessä, vaan päinvastoin sisäinen rikkinäisyytemme on seurausta synnistä. Sielumme on haavoittunut joko omien syntiemme tähden, tai toisten syntien ja rikosten tähden, jotka ovat kohdistuneet meihin. Ja jumalallinen ratkaisu tähän oli se, että Messias Jeesus Kristus kuoli meidän sijastamme:
”Hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” (Jes. 53:5).
Tästä ilosanomasta nousee meille maailman vapauttavin mahdollisuus:
”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista”. (Ap. t. 3:19,20)
( Lähde: VEKSI.NET/Veikko Pekin kotisivut)
s-seutulainen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kääntyminen tarkoittaa syntisyyden tunnustamista, ei mitään erityisiä tekoja, vaan syntisyyden vuoksi Jumalan puoleen kääntymistä.
Engl. Repent,kääntyä, tuntea syyllisyyttä ja katumusta ja siksi Jumalan puoleen kääntymistä armoa osakseen saadakseen.
Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.
Then Peter said unto them, Repent, and be baptized every one of you in the name of Jesus Christ for the remission of sins, and ye shall receive the gift of the Holy Ghost. For the promise is unto you, and to your children.
Sama asia kolmella eri tavalla ilmaistuna
”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herran kasvoista”.
Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.
Ap. t. 22:16
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
And now why tarriest thou? arise, and be baptized, and wash away thy sins, calling on the name of the Lord.
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒
❤️ Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18027234X
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
Ilmiselvän huijarin myyntipuheita ei kannatakaan uskoa.
Minä voisin kuule sinulle Rapajunttura myydä maat ja mannut, miljoonalla. Kaikille en myisikään. Halvalla kuule lähtee, usko nyt! Toimitus tosin ehkä tuhansia vuosia kuolemasi jälkeen, ehkä.
MITÄ, et sie osta? No siehän oot ihan uskomaton.
Hai sie, vihjaat sie jottain?
"Mitä parannus on? Se on katumusta Herran edessä ja uskon katseen nostamista hänen puoleensa. Parannus on huutoa syvyydestä, heikon huutoa, hätä huutoa. Sellaiseen Herra vastaa ja näyttää uskon silmälle – olkoon tämä vasta vaikka arkana luomiaan raottava – ihmeellistä Poikaansa Kristusta ja nostaa huutavan syvyydestä yhteyteensä.
Silloin nousee tämän sydämestä kiitos: minäkin suuri syntinen, minäkin ruhjottu, ahdistunut, langennut ja lankeava, minäkin, jolla ei ole ansion alkeitakaan, saan omistaa Vapahtajan” (Osmo Tiililä, Yön jälkeen aamu, s. 118).
”Mutta jos hänen on tultava sellaiseksi tai tällaiseksi päästäkseen Jumalan suosioon, silloinhan eivät armo ja vanhurskaus tulisi yksin Kristuksen kautta. Eikä se silloin tapahtuisi kokonaan "ilman tekoja" tai "ilman lakia", kuten Raamattu sanoo. Mutta parannusta, katumusta ja uskoa ei tarvitakaan Jumalan takia vaan syntisen takia.
Ei Jumalaa tarvitse taivuttaa antamaan armonsa, vaan syntisen on taivuttava ottamaan se vastaan. Kun syntisen kipeimmäksi tarpeeksi ja ainoaksi lohdutukseksi on tullut pääsy Kristuksen luo - silloin hänen parannuksensa ja katumuksensa ja uskonsa takaavat sen, että hän on jo saanut armon Kristuksessa” (C. O. Rosenius, Vanhurskaana Jeesuksessa, Vaasa 1976, 119-120).
"Ei parannus ole ehto, ei ovi, ei kynnys, ei suoritus, ei pelastuksen etumaksu, vaan seuraus. Ennen parannusta ihminen on parantumaton, sellainen, jota parantumattomana rakastetaan, eksynyt, jota etsitään, jumalaton, josta jumalattomana välitetään, ihminen, johon Jumalan hengen mieltä muuttava taivuttelu kohdistuu.
Parannus on mielenmuutos. Selin ollut kääntyy siinä päin ja varjossa vaeltanut valkeuteen" (Erkki Leminen, Erämaan rauhoittavat äänet, 80)..
( Lainaukset kopioitu Olavi Peltolan kotisivuilta)
s-seutulainen
Syntinen mies ei nostanut mitään uskon katsettaan taivasta kohti, kuten valehtelet hellareiden tapaan.
Luuk. 18:13
Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!'
>>Syntinen mies ei nostanut mitään uskon katsettaan taivasta kohti, kuten valehtelet hellareiden tapaan.>>
"Mitä parannus on? Se on katumusta Herran edessä ja uskon katseen nostamista hänen puoleensa. Parannus on huutoa syvyydestä, heikon huutoa, hätä huutoa..."
Jos tarkoitat katseen nostamisella yllä olevaa Osmo Tiililän tekstiä, niin ko. kirjoittaja ei ollut helluntailainen.
Enkä sen puoleen ole minäkään.
No, sana on vapaa ja tuo siteeraamasi Luuk. 18:13 on hyvä Raamatun paikka ja aloituksen asiayhteyteen sopiva.
s-seutulainen
"Helpotus: syntiä ei tarvitse terapoida, prosessoida, tai hoitaa!"
Ei. Se on täytetty. Mutta synti jättää jälkensä ihmiseen. Vaurioita voi joutua myöhemmin tunnistamaan, tunnustamaan ja työstämään. Kaikki tapahtunut jättää aivoihin muistijäljen, joka vaikuttaa alitajuisesti elämäämme. Pelastus - eli hengellinen parantuminen - tulee Jumalan armosta. Muuttuminen mielen uudistumisen kautta on prosessi, johon joutuu itsekin osallistumaan.
Luther: "... oikea parannus ei siis ole muuta kuin katumusta ja uskoa".