Vikavirtasuoja

Anonyymi-ap

Kaikki vikavirtasuojat toimivat vikavirralla joka on vaihtovirtaa. Mutta toimivatko ne myös loisvirralla? Siis riittäkö se että näennäisvirran arvo ylittää laukaisurajan, tai peräti että laukaisuvirta on puhdasta kapasitiivista tai induktiivista loisvirtaa?
Käyttömaadoittamattoman aggregaatin pitkällä johdolla on kapasitanssia maata vasten, joten jännitteisen johtimen ja maan välillä kulkisi kapasitiivinen vikavirta. Toimiiko tavallinen vikavirtasuoja aggregaatin sähköihin kytkettynä tässä tapauksessa?

17

398

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kun johtimessa kulkee virtaa, on se aina pelkkää tavallista virtaa.
      Esim. johtimen ympärille muodostuu magneettikenttä ja virtamittari näyttää tavallista virtaa. Loisvirraksi sanotaan jos vaihe eroaa verkon jännitteen vaiheesta, mutta se ei vaikuta virran vaikutuksiin, kuten vikavirtasuojan laukeamiseen. Vikavirtasuoja ei käsittääkseni ota huomioon jännitteen vaihetta. Se vaatisi monimutkaisempaa laitetta.

      • Anonyymi

        Eli jos virtaa vuotaa vaikka kapasitiivisesti, se vaikuttaa paluuvirtaan, koska virtaa ei häviä eikä synny tyhjästä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli jos virtaa vuotaa vaikka kapasitiivisesti, se vaikuttaa paluuvirtaan, koska virtaa ei häviä eikä synny tyhjästä.

        Kyllä. Vikavirtasuoja ottaa kantaa vain siihen, että vaihejohtoa pitkin kuormaan kulkeva virta ja kuormasta takaisin nollajohtoa pitkin tuleva virta ovat yhtäsuuret mutta vastakkaismerkkiset eli niiden summa on nolla.

        Jos mikä tahansa aiheuttaa sen että virtojen summa ylittää asetetun raja-arvon niin suoja laukeaa. Riittävän suuri vaiheesta suojamaahan kytkevä kondensaattori riittää tuon tilanteen aiheuttamaan.

        0.2 mikrofaradia kapasitanssia vaiheesta suojamaahan tuotaisi 50 Hz taajuudella 230 V jännitteestä luokkaa 15mA virran, joka laukaisisi A-tyypin vikavirtasuojan.


        Jos virtojen erotu

        - ja nollajo

        vuodon aiheuttaisi hyvin suuri vaiheesta suojamaahan kytketty kondensaattori.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä. Vikavirtasuoja ottaa kantaa vain siihen, että vaihejohtoa pitkin kuormaan kulkeva virta ja kuormasta takaisin nollajohtoa pitkin tuleva virta ovat yhtäsuuret mutta vastakkaismerkkiset eli niiden summa on nolla.

        Jos mikä tahansa aiheuttaa sen että virtojen summa ylittää asetetun raja-arvon niin suoja laukeaa. Riittävän suuri vaiheesta suojamaahan kytkevä kondensaattori riittää tuon tilanteen aiheuttamaan.

        0.2 mikrofaradia kapasitanssia vaiheesta suojamaahan tuotaisi 50 Hz taajuudella 230 V jännitteestä luokkaa 15mA virran, joka laukaisisi A-tyypin vikavirtasuojan.


        Jos virtojen erotu

        - ja nollajo

        vuodon aiheuttaisi hyvin suuri vaiheesta suojamaahan kytketty kondensaattori.

        Ei ole vielä koskaan tullut vastaan ehjää joka laukaisisi 15 mA:lla, kyllä aivan valtaosan laukaisu tapahtuu 20-23 mA:lla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei ole vielä koskaan tullut vastaan ehjää joka laukaisisi 15 mA:lla, kyllä aivan valtaosan laukaisu tapahtuu 20-23 mA:lla

        Standardi sallii jo 0,5 kertaisella arvolla laukaisun.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Standardi sallii jo 0,5 kertaisella arvolla laukaisun.

        Niin sallii kyllä, mutta kuten sanottu käytännössä ei ole tullut vastaan.


    • Anonyymi

      Aggregaatin syöttämän johdon molempien johtimien välillä on kapasitanssi, lisäksi molemmista johtimista on kapasitanssit maata vasten. Tästä seuraa että maan ja kumpaisenkin johtimen välillä jännite joka on puolet käyttöjännitteestä, eli 115 VAC.
      Oletetaan riittävän pitkän johdon perässä oleva vikavirtasuoja, ja jos ihminen koskettaa yhtä johdinta, jolloin syntyisi 30 mA vikavirta maahan. Laukaisisiko vikavirtasuoja, vai näkyisikö tämä virta vikavirtasuojalle kuormitusvirtana? Aggregaatilla ei siis ole käyttömaadoitusta oikeiseen maahan.
      Jos tämä vikavirtasuoja olisikin johdon alkupäässä, muuttuisiko tilanne miten?

      • Anonyymi

        Hyvä kysymys... -hyvin äkkiseltään ajateltuna johdon loppupäässä oleva vvsk laukoo herkmmin kuin alkupäässä oleva, koska loppupäästä katsoen vvsk:n toisella puolen olevaa johtokapasiteettia on enemmän -täytyis kuva piirtää ettei tullut jotain ajatusvirhettä...


    • Anonyymi

      Jos aggregaatin suojamaa ei ole yhteydessä fyysiseen kastemato-maahan niin virta ei vaihejohtimesta pääse kulkemaan ihmisen kautta kuin johdon ja maan ja aggregaatin ja maan välisen kapasitanssin kautta.

      Jonkinlainen suuruusluokka johdinparin keskinäiselle kapasitanssille on noin 100pF per metri. Siitä arvaisi että kapasitanssi jatkojohdon suojamaasta siihen maahan jonka päällä jatkojohto makaa on luokkaa 50...70pF per metri.

      Sadan metrin maassa makaava jatkojohto tuottaisi siis luokkaa 5...10nF kapasitanssin suojamaaasta fyysiseen kastematojen maahan. Jolloin edes suora kosketus vaihejohtimeeseen ei laukaisisi vikavirtasuojaa. Siihen tarvittaisiin luokkaa 200 nF (0.2uF) oleva kapasitanssi.

      • Anonyymi

        Aggren suojamaa on liitetty vain sen metallirunkoon, ei jännitekäämin napaan.


      • Anonyymi

        Tuosta tulikin joskus spekuloitu juttu eli jos olisi pakko vaihejohtimeen tarttua maassa seisten, mutta saisi valita että tekeekö sen jakeluverkon 0,4kV vaiheeseen vai 1 kV vaiheeseen niin kumman valitsis?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta tulikin joskus spekuloitu juttu eli jos olisi pakko vaihejohtimeen tarttua maassa seisten, mutta saisi valita että tekeekö sen jakeluverkon 0,4kV vaiheeseen vai 1 kV vaiheeseen niin kumman valitsis?

        Eikös 1 kV linjat ole käyttömaadoittamattomia, mutta tähtipisteestä on kytketty jännitemuuntaja maahan, toision jännite sitten ohjaa katkaisijan auki.
        Ei sieltä kovin suuria virtoja sen mittausmuuntajan ensiökäämin läpi varmaan tule, ja riippuu siitäkin kuinka pitkä viive on katkaisulle asetettu. Taitaisin tarttua mieluiten siihen 1 kV vaiheeseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös 1 kV linjat ole käyttömaadoittamattomia, mutta tähtipisteestä on kytketty jännitemuuntaja maahan, toision jännite sitten ohjaa katkaisijan auki.
        Ei sieltä kovin suuria virtoja sen mittausmuuntajan ensiökäämin läpi varmaan tule, ja riippuu siitäkin kuinka pitkä viive on katkaisulle asetettu. Taitaisin tarttua mieluiten siihen 1 kV vaiheeseen.

        Jeps, tuon muuntajan kautta hieman virtaa ja loput johtokapasitansseista -minäkin ehkä tarttuisin tuohon 1 kV puolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuosta tulikin joskus spekuloitu juttu eli jos olisi pakko vaihejohtimeen tarttua maassa seisten, mutta saisi valita että tekeekö sen jakeluverkon 0,4kV vaiheeseen vai 1 kV vaiheeseen niin kumman valitsis?

        Eipä noilla ole suurta eroa kun johtimet on kumminkin eristettyjä.
        Vai onko Suomessa jossain vielä käytössä 0,4 kV tai 1 kV avojohto?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eipä noilla ole suurta eroa kun johtimet on kumminkin eristettyjä.
        Vai onko Suomessa jossain vielä käytössä 0,4 kV tai 1 kV avojohto?

        No joo ois pitänyt paljaasta mainita, mutta 04:sta on vielä jonkinverta avojohtonakin, 1kv sen verran uus asia että AMKAlla tai maakaapeleilla kaikki vedetty, 20kV sitten paljonkin avojojohdolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No joo ois pitänyt paljaasta mainita, mutta 04:sta on vielä jonkinverta avojohtonakin, 1kv sen verran uus asia että AMKAlla tai maakaapeleilla kaikki vedetty, 20kV sitten paljonkin avojojohdolla.

        Missä käytetään 1kV jännitettä?
        Suhteellisen pieni ero 400V.
        Virta tippuu puoleen, kait sekin jo auttaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä käytetään 1kV jännitettä?
        Suhteellisen pieni ero 400V.
        Virta tippuu puoleen, kait sekin jo auttaa.

        Eräillä verkkoyhtiöillä esim. Järvi-Suomen Energialla käytössä tämäkin jännitetaso -saadaan siirrettyä kohtalaisia matkoja (muutamia kilometrejä) ja tehoja paljon pienemmillä rakennuskustannuksilla verrattuna 20 kv verkkoon


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nurmossa kuoli 2 Lasta..

      Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .
      Seinäjoki
      153
      9019
    2. Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!

      Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde
      Suomalaiset julkkikset
      49
      2709
    3. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      57
      2491
    4. Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena

      Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja
      Maailman menoa
      29
      2491
    5. Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle

      Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että
      Maailman menoa
      197
      1875
    6. Miten meinasit

      Suhtautua minuun kun taas kohdataan?
      Ikävä
      97
      1837
    7. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      23
      1763
    8. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      46
      1295
    9. Tunnekylmä olet

      En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p
      Ikävä
      109
      1207
    10. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1146
    Aihe