Elvi Sinervo
Elvi Sinervo
Elvi Sinervo vuonna 1961.
Elvi Sinervo vuonna 1961.
Henkilötiedot
Syntynyt 4. toukokuuta 1912
Helsinki, Suomi
Kuollut 28. elokuuta 1986 (74 vuotta)
Pernaja, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, runoilija ja suomentaja
Kirjailija
Salanimi Aulikki Prinkki
Äidinkieli suomi
Palkinnot
Eino Leinon palkinto, 1980
Mikael Agricola -palkinto, 1973
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoita
Kirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Mauri Ryömä ja hänen puolisonsa Elvi Sinervo 1950-luvulla.
Elvi Aulikki Sinervo-Ryömä (4. toukokuuta 1912 Helsinki – 28. elokuuta 1986 Pernaja) oli suomalainen työväenluokkainen kirjailija, runoilija ja suomentaja.[1] Hänen tuotteliain kautensa osui ajalle 1931–1956. 1950-luvulta alkaen Sinervo teki myös suomennoksia. Sinervo oli vakaumuksellinen kommunisti ja toi vakaumuksensa ilmi myös teksteissään sekä toimi sotien jälkeen pitkään Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).
Sisällys
1 Henkilöhistoria
2 Kirjallinen tuotanto
2.1 Teokset
2.2 Palkinnot
3 Lähteet
4 Kirjallisuutta
5 Aiheesta muualla
Henkilöhistoria
Sinervo kuului Helsingin Vaasankadulla kasvaneeseen perheeseen, jonka muita lapsia olivat kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi ja kirjailija Aira Sinervo. Hänen vanhempansa olivat levyseppä Edvard Sinervo ja Alma Wallenius. Sinervo kävi Vaasan suomalaista tyttökoulua ja Tyttönormaalilyseon.[2] Hän oli naimisissa lääkäri-kansanedustaja-päätoimittaja Mauri Ryömän (1911–1958) kanssa. Vuonna 1933 solmittu liitto päättyi Ryömän kuolemaan liikenneonnettomuudessa. Suomentajat Ilkka Ryömä ja Liisa Ryömä sekä Maija Ryömä ovat heidän lapsiaan[3].
Sinervo kuului miehensä kanssa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran perustajiin ja toimi seuran varasihteerinä 1940. Kun valtiojohto katsoi seuran uhkaavan Suomen turvallisuutta, se kiellettiin ja sen johto pidätettiin. Sinervo tuomittiin heinäkuussa 1941 kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta. Hän vapautui kesäkuussa 1944.[4] SKP:n toimintamuotoihin pettynyt Sinervo erotettiin puolueesta marraskuussa 1959, mutta hän piti itseään tämän jälkeenkin kommunistina ja jatkoi toimintaansa Rauhanpuolustajat-järjestössä.[5]
Sinervo on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[6]
Kirjallinen tuotanto
Sinervo kuului vuonna 1936 perustetun kulttuuriyhdistys Kiilan kantaviin voimiin alusta lähtien. Hänen lisäkseen Kiilan ydinryhmään kuuluivat Jarno Pennanen, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava ja Otto Varhia. Varsinaisesti Kiilaan hyväksyttiin vain kirjailijat, mutta ryhmässä toimi aktiivisesti myös kriitikoita ja elokuvaohjaajia. Jo tunnustusta saaneista kirjailijoista Kiilaan liittyivät Katri Vala ja Pentti Haanpää. Sodan jälkeen Kiilan toiminta virisi nopeasti uudestaan, ja se jatkui aina 1970-luvulle saakka.
Sinervon tunnetuimpiin runoihin kuuluva Natalia on vankeusajalta. Muista Sinervon poliittisista teksteistä muistetaan muun muassa SKP:n 30-vuotisjuhliin 1948 kirjoitettu Kivinen laulu sekä vuoden 1949 Kemin veritorstain innoittamat Lintu mustasiipi lennä ja Sinä tiedät luokkasi lait. Nämä ja monet muut hänen runonsa saivat uutta julkisuutta lauluiksi sävellettyinä vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen nousun myötä 1970-luvun alussa.
Sinervo suomensi 1950-luvulta alkaen lukuisia teoksia saksasta, ruotsista ja englannista, muun muassa monia Bertolt Brechtin ja Henrik Tikkasen teoksia.[7][8]
Elvi Sinervo
Elvi Sinervo vuonna 1961.
Elvi Sinervo vuonna 1961.
Henkilötiedot
Syntynyt 4. toukokuuta 1912
Helsinki, Suomi
Kuollut 28. elokuuta 1986 (74 vuotta)
Pernaja, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija, runoilija ja suomentaja
Kirjailija
Salanimi Aulikki Prinkki
Äidinkieli suomi
Palkinnot
Eino Leinon palkinto, 1980
Mikael Agricola -palkinto, 1973
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoita
Kirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Mauri Ryömä ja hänen puolisonsa Elvi Sinervo 1950-luvulla.
Elvi Aulikki Sinervo-Ryömä (4. toukokuuta 1912 Helsinki – 28. elokuuta 1986 Pernaja) oli suomalainen työväenluokkainen kirjailija, runoilija ja suomentaja.[1] Hänen tuotteliain kautensa osui ajalle 1931–1956. 1950-luvulta alkaen Sinervo teki myös suomennoksia. Sinervo oli vakaumuksellinen kommunisti ja toi vakaumuksensa ilmi myös teksteissään sekä toimi sotien jälkeen pitkään Suomen Kommunistisessa Puolueessa (SKP).
Sisällys
1 Henkilöhistoria
2 Kirjallinen tuotanto
2.1 Teokset
2.2 Palkinnot
3 Lähteet
4 Kirjallisuutta
5 Aiheesta muualla
Henkilöhistoria
Sinervo kuului Helsingin Vaasankadulla kasvaneeseen perheeseen, jonka muita lapsia olivat kansanedustaja Sylvi-Kyllikki Kilpi ja kirjailija Aira Sinervo. Hänen vanhempansa olivat levyseppä Edvard Sinervo ja Alma Wallenius. Sinervo kävi Vaasan suomalaista tyttökoulua ja Tyttönormaalilyseon.[2] Hän oli naimisissa lääkäri-kansanedustaja-päätoimittaja Mauri Ryömän (1911–1958) kanssa. Vuonna 1933 solmittu liitto päättyi Ryömän kuolemaan liikenneonnettomuudessa. Suomentajat Ilkka Ryömä ja Liisa Ryömä sekä Maija Ryömä ovat heidän lapsiaan[3].
Sinervo kuului miehensä kanssa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran perustajiin ja toimi seuran varasihteerinä 1940. Kun valtiojohto katsoi seuran uhkaavan Suomen turvallisuutta, se kiellettiin ja sen johto pidätettiin. Sinervo tuomittiin heinäkuussa 1941 kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta. Hän vapautui kesäkuussa 1944.[4] SKP:n toimintamuotoihin pettynyt Sinervo erotettiin puolueesta marraskuussa 1959, mutta hän piti itseään tämän jälkeenkin kommunistina ja jatkoi toimintaansa Rauhanpuolustajat-järjestössä.[5]
Sinervo on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.[6]
Kirjallinen tuotanto
Sinervo kuului vuonna 1936 perustetun kulttuuriyhdistys Kiilan kantaviin voimiin alusta lähtien. Hänen lisäkseen Kiilan ydinryhmään kuuluivat Jarno Pennanen, Arvo Turtiainen, Viljo Kajava ja Otto Varhia. Varsinaisesti Kiilaan hyväksyttiin vain kirjailijat, mutta ryhmässä toimi aktiivisesti myös kriitikoita ja elokuvaohjaajia. Jo tunnustusta saaneista kirjailijoista Kiilaan liittyivät Katri Vala ja Pentti Haanpää. Sodan jälkeen Kiilan toiminta virisi nopeasti uudestaan, ja se jatkui aina 1970-luvulle saakka.
Sinervon tunnetuimpiin runoihin kuuluva Natalia on vankeusajalta. Muista Sinervon poliittisista teksteistä muistetaan muun muassa SKP:n 30-vuotisjuhliin 1948 kirjoitettu Kivinen laulu sekä vuoden 1949 Kemin veritorstain innoittamat Lintu mustasiipi lennä ja Sinä tiedät luokkasi lait. Nämä ja monet muut hänen runonsa saivat uutta julkisuutta lauluiksi sävellettyinä vasemmistolaisen poliittisen laululiikkeen nousun myötä 1970-luvun alussa.
Sinervo suomensi 1950-luvulta alkaen lukuisia teoksia saksasta, ruotsista ja englannista, muun muassa monia Bertolt Brechtin ja Henrik Tikkasen teoksia.[7][8]
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kaivettava ylös Lapuan liikkeen ammuttavaksi?
Mistä löydät liioin enää Lapuan liikkeen?
Liikkeen henki elää edelleen vahvana ja voi ruumiillistua koska tahansa.
Aloittaja kuuluu siihen. Tai ainakin haluaisi kuulua.
Elvi Sinervo ei tappanut ketään. Lapuan liikkeen fasistipaskiaiset tappoivat. Mikset huuda kirkuen heidän nimiään ja tekojaan?
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
😋 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18032302G
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞
Typerys osaa vain kopioida Wikipediaa, ja sitäkin HUONOSTI.
Matti Viialainen kertoo kirjassaan Neljä järisyttävää päivää, SKP:n puolinainen vallanvaihdos 1966, Edita 2005
Mauri Ryömän puolisosta Elvi Sinervosta on hupaisa juttu sivuilla 70-73:
Hovirunoilija "Natalia-Neuvostohymni" -Sinervo erotettiin SKP:sta 15.5.1963 ja keskuskomitean kaaderiosasto vahvisti erottamisen, mutta Hertta Kuusisen sekaannuttua asiaan Länsi-Helsingin osasto perui jo kertaalleen tehdyn erottamisen. Tästä suivaantuneena kirjailija-hovirunoilija Sinervo itse erosi omasta aloitteestaan puolueesta MUTTA sitä ei vahvistettu missään puolue-elimissä! Asia haluttiin pitää visusti salassa suurelta yleisöltä, koska hovirunoilijan asema oli kovin näkyvä kommunistien keskuudessa.
Oli muuten hyvännäköinen nainen vielä 1948 kun poseeraa perhekuvassa Mauri Ryömän ja lastensa kanssa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elvi_Sinervo
Elvi Sinervo (4. toukokuuta 1912, Helsinki – 28. elokuuta 1986, Helsinki) oli suomalainen työväenluokkainen kirjailija, runoilija ja suomentaja. Hänen tuotteliain kautensa osui ajalle 1931–1956. 1950-luvulta alkaen Sinervo teki myös suomennoksia. Hän oli selkeän vasemmistolainen ja toi vakaumuksensa ilmi myös teksteissään.
Elvi Sinervo oli naimisissa kansanedustaja-lääkäri Mauri Ryömän (1911–1958) kanssa. Vuonna 1933 solmittu liitto päättyi, kun Ryömä sai surmansa liikenneonnettomuudessa.
P.S. Ryömäläiset oli yksiä piruja eduskunnassa sodan jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mauri_Ryömä
Ryömä kirjoitti ylioppilaaksi 1929 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1945. Hän toimi lääkärinä Rauhan ja Nikkilän sairaaloissa. Hän solmi vuonna 1933 avioliiton runoilija Elvi Sinervon (1912–1986) kanssa.
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00817.pdf
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?p=404
Tässä on sitä tohtori Ryömän parasta hengen antia: tässä on teksiversio ilman kuvaliitteitä.
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/talvisota.html
Löytyy Archive.org tallentamana:
https://web.archive.org/web/20171110231216/http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/talvisota.html
Mauri Ryömä: Asiakirjojen todistus Talvisodasta 1939-40
( julkaistu mm. Työkansan Sanomissa nro 3/2000)
Nyt kun Talvisodan loppumisesta tulee 13.3.2000 kuluneeksi 60 vuotta, on syytä tuoda esiin tohtori Mauri Ryömän tutkimus Talvisodan syistä. Tutkimus on julkaistu marraskuussa 1954. Alkuperäisessä tutkimuksessa oli mukana laaja aineisto virallisten asiakirjojen kopioita, jotka joudumme jättämään pois tästä julkaistavasta liitteestä. Kysymys Talvisodan syttymisen syistä, Suomen silloisen johdon politiikasta ja Neuvostoliiton roolista toisessa maailmansodassa on edelleenkin mitä ajankohtaisin asia. Totuus näistä asioista on kerrottava, koska vääristely jatkuu edelleenkin. Lääketieteen lisensiaatti Mauri Ryömä (1911-1958) toimi 30-luvulla Sosialidemokraattisen puolueen vasemmistosiivessä. Sodan aikana hän oli vankilassa. Rauhan tultua hän vuodesta 1944 toimi SKDL:ssä ja SKP:ssa. Ryömä oli SDP:n kansanedustajana 1936-37 ja SKDL:n kansanedustajana vuodesta 1944 lähtien kuolemaansa asti. Työkansan Sanomien päätoimittajana hän toimi vuodesta 1944 kuolemaansa asti.
---
Maurin isä Hannes Ryömä oli ennen sotia Lääkintöhallituksen johtaja ja tunnettu SDP:n poliitikko.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Hannes_Ryömä
Melkoinen trolli tuo Ryömä.
Onhan se tosiaan kalliin linnoitetun aseman rakentaminen "hyökkäykseen valmistautumista", samaan aikaan laskuvarjojoukkojen kouluttaminen, panssarivaunujen ja pommikoneiden tuottaminen ja marssioppaiden kirjoittaminen taas tietenkin on vain "puolustaumista hitleriläistä hyökkäystä vastaan".
Miten ihmeessä ihminen saa itsensä sellaiseen mielentilaan, että voi kirjoittaa kuin Ryömä kirjoitti?
Kyllä Viialainen tietää mistä kirjoittaa. Wikin juttu on vähän sinnepäin. Stalinin hirmuteot oli monille Suomi-komukoille henkisesti paha paikka. Samoin Talvisota.
"SKP:n toimintamuotoihin pettynyt Sinervo erotettiin puolueesta marraskuussa 1959, mutta hän piti itseään tämän jälkeenkin kommunistina"
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Elvi_Sinervo