Aimo Rikka (23. tammikuuta 1915 Kotka – 17. tammikuuta 2006 Helsinki)[1] oli suomalainen kommunisti, joka toimi Suomi-Neuvostoliitto-Seuran pääsihteerinä vuosina 1944–1947 sekä myöhemmin suomalais-neuvostoliittolaisen kauppakamarin pääsihteerinä.
Työläisperheestä lähtöisin ollut Rikka kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1935 ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa. Hänet valittiin 1937 Akateemisen Sosialistiseuran (ASS) puheenjohtajaksi ja siellä hän tutustui vasemmistoälykköihin kuten Mauri Ryömään ja Elvi Sinervoon. Talvisodan aikana Rikka yritti piiloutua maan alle, mutta jäi kiinni ja joutui Ryömän tavoin vankileirille Tammisaareen. Sodan jälkeen perustettiin vuonna 1940 Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jossa Ryömä toimi puheenjohtajana ja Rikka sihteerinä. Järjestön suosio kasvoi nopeasti, joten viranomaiset lakkauttivat sen. Jatkosodan aikana Rikka oli jälleen maan alla ja pyöritti Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) salaista toimintaa. Hän ajautui tällöin kilpailuun samoissa tehtävissä toimineen Yrjö Leinon kanssa. Vuonna 1942 Valpo sai selville Rikan salaisen asunnon sijainnin, jolloin hänet pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan. Presidentti Risto Ryti kuitenkin armahti hänet 1943 ja tuomio muutettiin elinkautiseksi. Rikka vapautui sodan päätyttyä vuonna 1944.[1]
Jatkosodan jälkeen Rikasta tuli vastaperustetun uuden Suomi-Neuvostoliitto-Seuran pääsihteeri. Hän joutui kuitenkin pian epäsuosioon SKP:ssä. Suurimpana syynä tähän olivat kriittiset näkemykset Neuvostoliitosta, joita hän oli esittänyt vierailtuaan ensi kertaa Moskovassa vuonna 1946. Hänet syrjäytettiin SNS:n johdosta seuraavana vuonna ja erotettiin lopulta SKP:stä kesällä 1952 ”puoluevastaisuudesta” syytettynä. Vuonna 1968 Rikalle tarjottiin mahdollisuutta palata puolueeseen, mutta hän ei ottanut jäsenkirjaa vastaan.[2][1] Hän toimi 1947–1983 suomalais-neuvostoliittolaisen kauppakamarin pääsihteerinä ja sai 1972 konsulin arvonimen.[1]
Työläisperheestä lähtöisin ollut Rikka kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1935 ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa. Hänet valittiin 1937 Akateemisen Sosialistiseuran (ASS) puheenjohtajaksi ja siellä hän tutustui vasemmistoälykköihin kuten Mauri Ryömään ja Elvi Sinervoon. Talvisodan aikana Rikka yritti piiloutua maan alle, mutta jäi kiinni ja joutui Ryömän tavoin vankileirille Tammisaareen. Sodan jälkeen perustettiin vuonna 1940 Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jossa Ryömä toimi puheenjohtajana ja Rikka sihteerinä. Järjestön suosio kasvoi nopeasti, joten viranomaiset lakkauttivat sen. Jatkosodan aikana Rikka oli jälleen maan alla ja pyöritti Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) salaista toimintaa. Hän ajautui tällöin kilpailuun samoissa tehtävissä toimineen Yrjö Leinon kanssa. Vuonna 1942 Valpo sai selville Rikan salaisen asunnon sijainnin, jolloin hänet pidätettiin ja tuomittiin kuolemaan. Presidentti Risto Ryti kuitenkin armahti hänet 1943 ja tuomio muutettiin elinkautiseksi. Rikka vapautui sodan päätyttyä vuonna 1944.[1]
Jatkosodan jälkeen Rikasta tuli vastaperustetun uuden Suomi-Neuvostoliitto-Seuran pääsihteeri. Hän joutui kuitenkin pian epäsuosioon SKP:ssä. Suurimpana syynä tähän olivat kriittiset näkemykset Neuvostoliitosta, joita hän oli esittänyt vierailtuaan ensi kertaa Moskovassa vuonna 1946. Hänet syrjäytettiin SNS:n johdosta seuraavana vuonna ja erotettiin lopulta SKP:stä kesällä 1952 ”puoluevastaisuudesta” syytettynä. Vuonna 1968 Rikalle tarjottiin mahdollisuutta palata puolueeseen, mutta hän ei ottanut jäsenkirjaa vastaan.[2][1] Hän toimi 1947–1983 suomalais-neuvostoliittolaisen kauppakamarin pääsihteerinä ja sai 1972 konsulin arvonimen.[1]
Vastaukset 1
Vanhimmat
😋😍😋😍😋😍😋😍😋
🔞 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#180323129
🔞❤️💋❤️💋❤️🔞💋❤️💋❤️💋🔞