Sanaakaan sanomatta, hän lähti

Rakas poikaystäväni tappoi itsensä 11.5.2005. En vieläkään voi uskoa asiaa todeksi. Meillä piti olla elämä edessä!! Miksi teit sen? Minusta tuntuu, että tämä oli minun vikani. Hän ei jättänyt minkäänlaista viestiä, eikä kertonut aikeistaan kellekään. Meidän piti lähteä kesällä Pariisiin...

Tämä on sinulle, kulta:

Vihreät silmät

Istun ja tuijotan. Kaikki on hiljaista,
mutta aistin sen tuskan, surun, murheen.
Itken, mutta mielessäni nauran;
ajattelen silmiä, niitä
vihreitä kauniita silmiä ja vaaleaa tukkaa,
joka on kuin pellavaa,
jota haluaisin
niin kovasti koskettaa.
Miksi piti käydä näin?
Oi, jos olisin tiennyt,
hänet paratiisiin olisin vienyt;
paikkaan, jossa
aurinko ei laske, paikkaan, jossa ei koske.
Yhä kuulen pääsäin laulun,
niin kauniin, mutta niin haikean ja se
tekee olostani vaikean.
Hätkähdän. On minun aikani.
Nousen ylös,
on aika jättää hyvästit. Sitten lausun:
Hei, hei kulta rakas,
mikset palaisi jo takas?

Ja mieleeni muistuu taas ne vihreät,
lempeät silmät
51735
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Sanat ovat niin tyhjiä. Surua ei kevennä mikään ja paljon jää kysymyksiä.
Lpaseni teki itsemurhan, joka oli täysin yllättävä ja käsittämätön.
Itseasiassa suuri osa itsemurhista on, vaikka julkisuudesta tulee erilainen käsitys.
Itsemurhasta on mielestäni helpointa puhuasaman kokeneiden kanssa.
Yksi kanava on Surunauha ry, jossa on myös päivystyspuhelin.
Halaan sinua ja toivon voimia niiden tuhansien kysymysten ajatusten kanssa.

Äänestä
  • Otan osaa suruusi ja tuskaasi.
    Älä syylistä itseäsi, ei ole sinun vika että hän ei jaksanut elää.
    Kun jaksat hakeudu johonkin tukiryhmään.

    Äänestä

Otan osaa suruusi. Minä olen kokenut saman. Minun avomieheni tappoi itsensä eikä jättänyt kenellekään viestiä, eikä kertonut aikeistaan kenellekään. Minun tapauksessani siitä on sen verran aikaa että olen jo päässyt pahimman ajan yli. Älä missään tapauksessa syytä siitä itseäsi. Jos joku päättää lopettaa elämänsä niin siihen ei välttämättä toinen pysty mitenkään vaikuttamaan. Hän löytää jostain sopivan ajan ja paikan kuitenkin. Koko aikaa ei toista pystyisi kuitenkaan vahtimaan vaikka jotain aavistaisikin. Poikaystäväsi oli varmaankin tarkkaan harkinnut asian koska ei siitä puhunut. Yritä hyväksyä, ja kunnioitta hänen päätöstään. Sure asia loppuun, puhu ammatti-ihmisen kanssa jos on tarvis. Se asiahan ei ikinä unohdu mutta usko vaan, niin aikaa myöten helpottaa. Minua auttoi tapahtuman jälkeen muutto toiselle suunnalle ja sain myös sattumien kautta uuden työpaikan. Meidän tänne jäävien on vaan jatkettava elämäämme. En halua pelotella mutta sinulla tulee olemaan vielä vaikeat paikat edessä, mutta kyllä sinä selviät. Minäkin selvisin, vaikka en ikinä etukäteen olisi sitä uskonutkaan.
PALJON VOIMIA SINULLE!

Äänestä

Myös minä otan osaa! Auttavia sanoja ei ole. En ole itsekkään niitä löytänyt.

Oma veljeni päätti elonsa täällä Maaliskususa. Vaikka itse osasin odottaa, niin silti..yhäviellä olen hämmennyksissäni.

Itse sain mahdollisuuden auttaa, yrittää pitää pinalla. Ja nyt olen lähinnä..pettynyt itseeni, vaikka tiedänkin, että en olisi mitään muuta edes voinut tehdä..syyllistymättä vapaudenriistoon..

Äänestä

Olen myös yksi meistä tänne suruun jääneistä,kun toinen päättää lähteä pois.Älä syytä itseäsi koskaan,sillä hänen lähtö oli jo ylhäältä päätetty.Tapa millä poistui rakkaasi,ei ollut oikein,sillä tuska mikä jää,tuntuu siltä ettei sydän jaksa sitä kantaa,mutta jaksaa se.
Mulle jätettiin viesti aikoinaan pois lähtiessä,mutta ei se helpota tuskaa yhtään,vain aika parantaa ja ystävät vierellä.Toivon parantavaa rakkautta rintaasi surusi keskellä...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


surusiemen kirjoitti:

Rakas poikaystäväni tappoi itsensä 11.5.2005. En vieläkään voi uskoa asiaa todeksi. Meillä piti olla elämä edessä!! Miksi teit sen? Minusta tuntuu, että tämä oli minun vikani. Hän ei jättänyt minkäänlaista viestiä, eikä kertonut aikeistaan kellekään. Meidän piti lähteä kesällä Pariisiin...

Tämä on sinulle, kulta:

Vihreät silmät

Istun ja tuijotan. Kaikki on hiljaista,
mutta aistin sen tuskan, surun, murheen.
Itken, mutta mielessäni nauran;
ajattelen silmiä, niitä
vihreitä kauniita silmiä ja vaaleaa tukkaa,
joka on kuin pellavaa,
jota haluaisin
niin kovasti koskettaa.
Miksi piti käydä näin?
Oi, jos olisin tiennyt,
hänet paratiisiin olisin vienyt;
paikkaan, jossa
aurinko ei laske, paikkaan, jossa ei koske.
Yhä kuulen pääsäin laulun,
niin kauniin, mutta niin haikean ja se
tekee olostani vaikean.
Hätkähdän. On minun aikani.
Nousen ylös,
on aika jättää hyvästit. Sitten lausun:
Hei, hei kulta rakas,
mikset palaisi jo takas?

Ja mieleeni muistuu taas ne vihreät,
lempeät silmät

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu