Vuosina 2002-2003 Euroopan tulevaisuuskonventti luonnosteli EU:n perustuslain. Suomesta oli lähetetty hallituksen edustajana Teija Tiilikainen ja eduskunnasta nykyinen pääministeri Matti Vanhanen. He olivat saaneet ohjeet hyväksyä kaikki luonnokseen kirjattavat asiat, sillä muutoksia piti voida tehdä vielä hallitusten välisessä konferenssissa viime syksynä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan viimeiset muutokset tehtiin suurten maiden toimesta. Tämän luonnoksen allekirjoittivat vain muutamat Suomen tulevaisuuskonventin valtuuskunnasta. Luonnos onkin osoittautunut lopulliseksi EU:n perustuslaiksi, jonka tarkoitusta ja merkitystä ei ole tavalliselle kansalle selvitetty.
Perustuslaki on tarkoitus allekirjoittaa heinäkuussa. Kun kaikki EU-maat ovat sopimuksen hyväksyneet, syntyy Euroopan liittovaltio. Sopimus on siis kattavampi ja sitovampi kuin se mihin suomalaiset kansanäänestyksellä maamme liitti vuonna 1995. Sopimuksessa ei ole kysymys vain sotilaallisen tuen antamisesta. Sen tarkoitus on täydellinen Suomen perustuslain ja valtiomuodon kumoaminen. Valta siirtyy siis uudelle oikeushenkilölle, Eurooppa-valtiolle.
Suomessa keskustelua herättänyt yhteinen puolustus (ja hyökkäys) sisältyy artikloihin 15 ja 40. Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen, unionin rauhanturvaamistehtäviin osallistumisen sekä sitoutumisesta asteittain parantamaan yhteisiä sotilaallisia voimavaroja ja teknologisen perustan vahvistamista. Lisäksi sopimus kattaa unionin talous ja rahapolitiikan, sosiaalipolitiikan, tuomioistuin-vallan ja lähes kaiken mikä perinteisesti kuuluu tunnusmerkkinä käytettävästä valtiosta. EU:n perustuslaki onkin ensisijainen jäsenvaltion perustuslakiin nähden.
Muuten voisimme antaa hallituksemme allekirjoittaa sopimuksen ja antaa se eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta useimmat kansalaiset eivät saaneet tietää ehdokkaidensa kantaa EU:n perustuslakiin viime vaaleissa. Emme siis ole antaneet heille valtakirjaa päättää niin vakavasta kansallisesta asiasta puolestamme. Myöskään puoluekurin ja enemmistöhallituksen takia emme voi eduskunnan antaa tehdä päätöstä mahdollisesta itsenäisyyden luovuttamisesta. Jos ja kun hallitus sopimuksen heinäkuussa hyväksyy, ainakin kaikki hallituspuolueiden edustajat äänestävät päätöksen puolesta. Näin ollen maassamme täytyy järjestää ainakin neuvoa-antava kansanäänestys.
Toisena niin sanottuna ongelmana on Suomen oma perustuslaki. Suomen perustuslaillisen valtiomuodon mukaisesti valta kuuluu Suomessa omalle kansalle ja se on luovuttamaton. Perustuslakimme ja valtiomuoto eivät anna oikeutta hyväksyä ja luovuttaa kansalle kuuluvaa valtaa pois Suomen kansalta. Kun sopimus on allekirjoitettu, sotien jälkeisestä valtiomuodosta ei jäisi juuri mitään jäljelle. Eduskunnallakin olisi enää pieni osa valtaa Suomen lainsäädännöstä. Olisimme omien asioidemme päätännässä kuten pieni syrjäinen maakunta tai siirtomaa. Suomen hallitusmuodon (1 §) mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta ja (2 §) valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. (95 §) Tämä hallitusmuoto on oleva kaikilta osiltaan PERUUTTAMATTOMANA perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota.
Toivoisinkin tämän kirjoituksen herättävän edes muutaman äänestäjän vaatimaan oikeuksiaan päättää perustuslakimme koskemattomuuden rikkomisesta ja sen sisällön muuttamisesta. Suomen perustuslain mukaan on mahdollista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys tärkeistä asioista. Aiommeko antaa eduskuntamme halveksua myös oikeuttamme siihen? Kuten eräs toisinajattelija on sanonut, ”Eivät ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin”. Ollaan siis niitä kiviä, jotka suurella joukolla vaativat poliitikoiltamme kansanäänestystä uudesta, vanhan perustuslakimme korvaavasta sopimuksesta. Tee päivän poliittinen teko ja käy allekirjoittamassa adressi osoitteessa www.kansanaanestys.fi.
Perustuslaki on tarkoitus allekirjoittaa heinäkuussa. Kun kaikki EU-maat ovat sopimuksen hyväksyneet, syntyy Euroopan liittovaltio. Sopimus on siis kattavampi ja sitovampi kuin se mihin suomalaiset kansanäänestyksellä maamme liitti vuonna 1995. Sopimuksessa ei ole kysymys vain sotilaallisen tuen antamisesta. Sen tarkoitus on täydellinen Suomen perustuslain ja valtiomuodon kumoaminen. Valta siirtyy siis uudelle oikeushenkilölle, Eurooppa-valtiolle.
Suomessa keskustelua herättänyt yhteinen puolustus (ja hyökkäys) sisältyy artikloihin 15 ja 40. Unionin toimivalta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla käsittää kaikki ulkopolitiikan alat ja kaikki unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, muun muassa yhteisen puolustuspolitiikan, joka voi johtaa yhteiseen puolustukseen, unionin rauhanturvaamistehtäviin osallistumisen sekä sitoutumisesta asteittain parantamaan yhteisiä sotilaallisia voimavaroja ja teknologisen perustan vahvistamista. Lisäksi sopimus kattaa unionin talous ja rahapolitiikan, sosiaalipolitiikan, tuomioistuin-vallan ja lähes kaiken mikä perinteisesti kuuluu tunnusmerkkinä käytettävästä valtiosta. EU:n perustuslaki onkin ensisijainen jäsenvaltion perustuslakiin nähden.
Muuten voisimme antaa hallituksemme allekirjoittaa sopimuksen ja antaa se eduskunnan hyväksyttäväksi, mutta useimmat kansalaiset eivät saaneet tietää ehdokkaidensa kantaa EU:n perustuslakiin viime vaaleissa. Emme siis ole antaneet heille valtakirjaa päättää niin vakavasta kansallisesta asiasta puolestamme. Myöskään puoluekurin ja enemmistöhallituksen takia emme voi eduskunnan antaa tehdä päätöstä mahdollisesta itsenäisyyden luovuttamisesta. Jos ja kun hallitus sopimuksen heinäkuussa hyväksyy, ainakin kaikki hallituspuolueiden edustajat äänestävät päätöksen puolesta. Näin ollen maassamme täytyy järjestää ainakin neuvoa-antava kansanäänestys.
Toisena niin sanottuna ongelmana on Suomen oma perustuslaki. Suomen perustuslaillisen valtiomuodon mukaisesti valta kuuluu Suomessa omalle kansalle ja se on luovuttamaton. Perustuslakimme ja valtiomuoto eivät anna oikeutta hyväksyä ja luovuttaa kansalle kuuluvaa valtaa pois Suomen kansalta. Kun sopimus on allekirjoitettu, sotien jälkeisestä valtiomuodosta ei jäisi juuri mitään jäljelle. Eduskunnallakin olisi enää pieni osa valtaa Suomen lainsäädännöstä. Olisimme omien asioidemme päätännässä kuten pieni syrjäinen maakunta tai siirtomaa. Suomen hallitusmuodon (1 §) mukaan Suomi on täysivaltainen tasavalta ja (2 §) valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta yhdessä tasavallan presidentin kanssa. (95 §) Tämä hallitusmuoto on oleva kaikilta osiltaan PERUUTTAMATTOMANA perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota.
Toivoisinkin tämän kirjoituksen herättävän edes muutaman äänestäjän vaatimaan oikeuksiaan päättää perustuslakimme koskemattomuuden rikkomisesta ja sen sisällön muuttamisesta. Suomen perustuslain mukaan on mahdollista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys tärkeistä asioista. Aiommeko antaa eduskuntamme halveksua myös oikeuttamme siihen? Kuten eräs toisinajattelija on sanonut, ”Eivät ihmiset vuoriin kompastu, vaan kiviin”. Ollaan siis niitä kiviä, jotka suurella joukolla vaativat poliitikoiltamme kansanäänestystä uudesta, vanhan perustuslakimme korvaavasta sopimuksesta. Tee päivän poliittinen teko ja käy allekirjoittamassa adressi osoitteessa www.kansanaanestys.fi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
olen käynyt kirjoittamassa puumerkkini jo aikaa sitten !!!! Tehkää tekin !!!
vakuuttanut, mutta Halonen globalisaatiotouhuineen vielä vähemmän
Ootta te kovia saarnaamaan, etenkin tyhjästä.
Ja joka kohdasta läpi näkyy NATO.