Miten RIKOLLISTEN toiminta estetään?

Mitä tapahtuu, jos Kuolemanpartio kohtaa Suomessa Helvetin enkelit ja Bandidoksen?

Entinen Cannonball-pomo Mika ”Immu” Ilmén jakaa monen suomalaisen ilmaiseman huolen jengirikollisuuden raaistumisesta.

Entinen jengirikollinen Mika ”Immu” Ilmén kertoo seuranneensa katujengi-ilmiön kehittymistä kotikulmillaan Helsingissä.

– He ovat vielä sellaisia nyrkillä tapettavia räkänokkia, Ilmén kuvailee.

Tulevaisuudessa voi kuitenkaan olla Ilméninkin mukaan toisin. Hän arvioi, että valtaosin maahanmuuttajataustaiset katujengit saattavat korvata Suomen alamaailmassa perinteisesti vaikuttaneet rikollisjärjestöt.

Hän ei usko, että se tapahtuu aivan pian, mutta jo muutaman vuoden kuluessa Suomen alamaailmassa saattaa olla uusi järjestys, kuten Ruotsissa on käynyt – ja silloin jälki voi olla yhtä lailla rumaa.

– Sama on käymässä Suomessakin. Siihen on vielä matkaa, mutta jos mitään ei tehdä, kyllä me saadaan vituiksi tämä meidän yhteiskuntamme.

Ex-gangsterin mukaan toimiin tulisi ryhtyä pian.

– Nyt olisi hyvä aika olla hereillä ja laittaa lait siihen kondikseen, että ne ovat valmiina, kun niitä tarvitaan, Ilmén sanoo.


Mika ”Immu” Ilménin mukaan on syytä ryhtyä nopeisiin toimiin, jotta Ruotsissa riehuvan kaltainen jengiväkivalta ei saa sijaa Suomessa. HENRI KÄRKKÄINEN
Veriside
Ilmén itse toimi aikaisemmin kakkosmiehenä Cannonball MC:ssä, joka lakkautettiin viime vuonna oikeuden päätöksellä. Se ja muut niin sanotut perinteiset liivijengit eroavat Ilménin mukaan merkittävästi uusista katujengeistä.

Keskeiseksi eroksi hän listaa sen, että kaupunginosajengit muodostuvat paljolti sukulaisuussuhteiden pohjalta toisin kuin liivijengit, joihin liitytään erilaisten kokelasaskelmien kautta.

– Kun on veriside, se on ihan erilaista kuin jos hakisit hangaroundiksi tai prospectiksi kerhoon.

Kun muutakin sukua asuu jengin vaikutusalueella, sillä on myös ympäröivän yhteisön tuki.

– Sillä tavallahan se on Ruotsissakin lähtenyt, Ilmén pohtii.

Tässä kehityksessä hän pitää yhtenä ensiaskeleena asuinalueiden eriarvoistumista. Silloin ilmiö pääsee kehittymään ja kasvamaan ikään kuin huomaamatta, kuten Ilménin mukaan Ruotsissa on käynyt.

– Heidät on työnnetty jonnekin lähiöihin, että olkaa pois kunnon ruotsalaisten silmistä ja touhuatte siellä vain juttujanne, Ilmén kuvailee.

– Ketään ei kiinnostanut vuosikausiin, mutta nyt kun he ammuskelevat ostareilla paremman väen silmien alla, niin nyt se rupeaakin kiinnostelemaan.


Jengiväkivalta on riistäytynyt Ruotsissa pahaksi. Syyskuussa räjähdys repi Linköpingissä sijaitsevan talon seinän. AOP
Halpa henki
Perinteisten liivijengien valta-asema on Ilménin mukaan jo nyt murenemassa Suomessa. Huumekaupan yläportaat ovat ulkomaalaisten käsissä, ja vankiloissakin suomalaisgangsterit menettävät yliotettaan.

Cannonball MC:n lisäksi United Brotherhood on lakkautettu. Vaikka kielto ei estä rikollisia olemasta rikollisia, toiminta on hankaloitunut.

– Nyt on bandiitit (Bandidos) ja enkelit (Hell’s Angels) enää jäljellä, mutta ne ovat aika vanhoja partoja jo. Vastassa ovat uudet nuoret ja nälkäiset jätkät, joilla on esikuvia ja sukulaisia Ruotsissa, kuten Dödspatrullen.

Pahamaineinen Dödspatrullen, suomeksi Kuolemanpartio, on yksi Ruotsin väkivaltaisimmista jengeistä.

Siihen kytkeytyvät henkilöt ovat jo sotkeutuneet Suomen huumekauppaan, mutta ainakaan poliisin tietojen mukaan katujengitoimintaa järjestö ei ole Suomessa harjoittamassa.

Ruotsin jengien usein silmittömältä vaikuttava väkivalta on Ilménin mukaan kansainvälistä.

– Ne tekevät henkirikoksia ympäri Eurooppaa, Aurinkorannikolla ja muuallakin. Se maksaa suunnilleen miljoona kruunua. Noin 100 000 euroa ja henki lähtee. Se on aika kova juttu alamaailmassa.

Siihen verrattuna Suomen liivijengit ovat väkivaltaisesta maineestaan huolimatta eri maata, Ilmén katsoo.

– Tapahtuuhan meilläkin henkirikoksia, mutta eivät ne ole millään tavalla samalla levelillä. Joku kamapäinen prätkähiiri ampuu ehkä kerran vuodessa jonkun ja jää heti ulkopuolella kiinni. Ei se ole mitään suunnitelmallista tai tilauskeikkaa.

Kepeämmin linnaan
Mika Ilménin mukaan Suomen on lainsäädäntöä pohtiessa hyvä seurata, mitä naapurimaissa tapahtuu.

Hän toteaa, että esimerkiksi Norjassa ja Virossa seuraamukset huumerikoksista ovat huomattavasti ankarammat kuin Suomessa tai Ruotsissa.

– Suomessa on hirveän kesyt tuomiot. Tämä on kuin tehty järjestäytyneelle rikollisuudelle. Vaikka veivaisit huumeita kuinka vitusti tahansa, ensikertalaisena et kuutta ja puolta vuotta enempää lusi. Se on hirveän paljon kepeämpää kuin lähimaissa.

Ilmén katsoo, että Ruotsissa yksi nykyiseen tilanteeseen johtaneista ongelmista on ollut juurikin lepsu lainsäädäntö. Erityisesti alaikäiset selviävät raskaistakin rikoksista varsin vähällä.