NATO PÄÄTTI Madridin huippukokouksessa vuonna 2022 uudesta mallista, jossa joukkoja on eriasteisessa valmiudessa, nopeimmillaan alle kymmenen päivän lähtövalmiudessa.
Kymmenen päivän kuluessa pitäisi olla koossa 100 000 sotilasta ja puolen vuoden sisällä yhteensä 800 000 Nato-sotilaan valmius.
Määrät ovat huimat, sillä nykyisin Nato-maat saisivat nopeasti koottua korkeintaan muutaman kymmenen tuhannen sotilaat valmiusjoukot. Lähes kaikissa Nato-maissa on siirrytty ammattiarmeijaan jo vuosia sitten, joten koulutettua reserviä on vähän.
TUORE Nato-kumppani Suomi on asevelvollisuuden kanssa erikoisuus, jota on ihasteltu laajalti. Nato-Suomi voi hetkessä polkaista jalkeille satojen tuhansien reservin, joka on koulutettu ja harjoitettu sodanajan tehtäviin.
– Suomen odotetaan osallistuvan liittolaisena tähän toimintaan osoittamalla joukkoja uuden joukkomallin mukaisesti. Tämä pitää sisällään osallistumisen nopean vasteen joukkojen toimintaan, sanoo tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista (UPI) STT:lle.
Suomen Natolle antama sitoumus ei ole julkinen. On arvioitu, että Nato on edellyttänyt Suomen tarjoavan ensi vaiheessa käyttöön noin prikaatin eli noin 4 000 sotilaan suuruista maavoimajoukkoa.
Samalla on herännyt kysymys, mistä tuollainen joukko repäistään valmiuteen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin puolustuksensa perustavassa maassa. Virallisesti on todettu, että kyseeseen voivat tulla vain palkattu henkilökunta ja vapaaehtoiset reserviläiset.
Varusmiespalveluksessa olevia ei aiota lähettää Nato-tehtäviin.
Kymmenen päivän kuluessa pitäisi olla koossa 100 000 sotilasta ja puolen vuoden sisällä yhteensä 800 000 Nato-sotilaan valmius.
Määrät ovat huimat, sillä nykyisin Nato-maat saisivat nopeasti koottua korkeintaan muutaman kymmenen tuhannen sotilaat valmiusjoukot. Lähes kaikissa Nato-maissa on siirrytty ammattiarmeijaan jo vuosia sitten, joten koulutettua reserviä on vähän.
TUORE Nato-kumppani Suomi on asevelvollisuuden kanssa erikoisuus, jota on ihasteltu laajalti. Nato-Suomi voi hetkessä polkaista jalkeille satojen tuhansien reservin, joka on koulutettu ja harjoitettu sodanajan tehtäviin.
– Suomen odotetaan osallistuvan liittolaisena tähän toimintaan osoittamalla joukkoja uuden joukkomallin mukaisesti. Tämä pitää sisällään osallistumisen nopean vasteen joukkojen toimintaan, sanoo tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista (UPI) STT:lle.
Suomen Natolle antama sitoumus ei ole julkinen. On arvioitu, että Nato on edellyttänyt Suomen tarjoavan ensi vaiheessa käyttöön noin prikaatin eli noin 4 000 sotilaan suuruista maavoimajoukkoa.
Samalla on herännyt kysymys, mistä tuollainen joukko repäistään valmiuteen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin puolustuksensa perustavassa maassa. Virallisesti on todettu, että kyseeseen voivat tulla vain palkattu henkilökunta ja vapaaehtoiset reserviläiset.
Varusmiespalveluksessa olevia ei aiota lähettää Nato-tehtäviin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.