SVG Flot -aluksen omistaja, venäläinen Baltic Fuel Company, selittää aluksen huomiota herättänyttä liikkumista. Yhtiön kaupallisen osaston johtaja sanoo Helsingin Sanomille, että laivan viipyily alueella liittyy yksinomaan sääolosuhteisiin.
SGV Flot ankkuroitui suojaisaan paikkaan odottaakseen huonon sään väistymistä.
– Jos tarkastelette säähistoriaa, tuuli oli 25–30 metriä sekunnissa. Aallokko oli jopa kolme metriä korkea.
SGV Flot ankkuroitui suojaisaan paikkaan odottaakseen huonon sään väistymistä.
– Jos tarkastelette säähistoriaa, tuuli oli 25–30 metriä sekunnissa. Aallokko oli jopa kolme metriä korkea.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kyseisen myrskyn vuoksi Suomenlahdella pyöri moni muukin laiva.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009915271.html
Merikastoissa on erittäin selvästi merkittynä Suomen ja Viron välinen kaasuputki. Merikartoissa tuo alue on merkitty paikaksi, jossa ankkuroituminen on kiellettyä. Normaalin kaupallisessa meriliikenteessä olevan kapteenin pitäisi osata lukea merikorttia.
Lisäksi mikäli laiva jää ankkuriin, sen on ilmoitettava merivalvontakeskuskelle että se on ankkuroitunut. Myös jos laiva on ankkuroitunut, eikä ankkuri pidä vaan laahaa, tämäkin asia pitää ilmoittaa samalla tavalla, jotta muut laivat tietävät varoa.
Venäläinen rahtilaiva vöitti olleensa myrskysuojassa ankkurissa. Koko ajan laiva kuitenkin liikkui 1..2 km/h nopeudella, ja teki kiertävää liikettä kaasuputken päällä. Koko aikana laiva ei ilmoittanut mitään liikekistään merivalvontaan.
Ei ankkuriin jätetty laiva jämähdä paikalleen, vaan se liikkuu tuulen ja aallokon vuoksi.
Ja ne AIS-siksakjäljet johtuvat paikannuksen epätarkkuudesta ja sen vuoksi laiva pomppii kartalla sinne tänne, kun zoomaa tarpeeksi lähelle.
Ankkuri ei oikeasti ole se joka pitää alusta paikoillaan. Ankkurikettinki on se joka pitää painollaan aluksen parkissa. Kettinki painaa tuhansia kiloja, ja se menee laivasta tyypillisesti suoraan alaspäin merenpohjaan.
Pohjassa ankkurikettinki kiemurtelee kohti ankkuria, ja aluksen veto ja nykäisyt näkyvät vain siten että ankkurikettinki menee hieman viistoon ja nousee hieman merenpohjasta.
Ankkuri on tyypillisesti muutaman mutkan takana koristeena, kettinki kun hoitaa paikallapysymisen.
Sisäjärvien mökkiveneilijät osaavat tähän toki kertoa, että "kyllä mun lammella ankkuri on köyden päässä ja ankkuri on se joka pitää paatin paikoillaan". Kannattaa ymmärtää että ankkuriköydessäkin on usein muutama metri kettinkiä tästä samasta syystä, ja oikeissa veneissä – sekä näissä aluksissa, ankkuri on painavan kettingin päässä, koko matkan.
Jos ankkuri lasketaan selkeän tahallisesti vain vesisyvyyteen asti, päästään tilanteeseen jossa ankkuri todellakin raahautuu pohjaa pitkin, rikkoen siellä sitten eteentulevia asioita.
Tuota ei tavallisessa ankkuroinnissa tietenkään haluta, mutta jos haluaa tahallisesti rikkoa vedenalaisia asioita, noin se toimii.
En ole itse koskaan nähnyt kenenkään noin ankkuroituvan näin vilkkaan laivaväylän keskelle, mutta venäläiset toki osaavat yhtä jos toistakin.
Lisääntyneet myrskyt ovat ilmastonmuutoksen syytä, ja ilmastonmuutokseen syyllisiä ovat diiselmersuilla ajelevat persut. Kaasuputken rikkoutuminen johtui siten persuista, ja sen korjaaminen on maksatettava persujen puoluetuella ja verottamalla täsmällisesti kaikkia persujen kannattajia enemmän.
Tuo venäläisalus ankkuroitui paikoilleen noin 10 km ennen kaasuputkea. Suomalainen Otso on ainoa alus joka ajeli, vieläpä useaan kertaan, rikotun putken kohdalta yli.
Onko niin, että kun Matin vaimo Merja murhataan talossa, missä Matti ainoastaan on ollut paikalla useamman päivän aikana, ei voida tuomita suomalaista, vaan tuomitaan venäläinen Sergei, joka on todistettavasti ollut muualla sinä aikana kun murhan on täytynyt tapahtua?
Kova myrsky on, jos ihan pohjaa myöden aallot hakkaa.
Myrsky on voinut pudottaa putkea harjanteelta ja oiennut putki tehnyt mutkan kauemmas. Joustamaton betoni murtuu pienestäkin taivutuksesta. Jos näin olisi, murtumakohtia voi löytyä lisääkin. Merenpohja ei ole tasainen eikä ole millään pyöräkuormaajalla tasoiteltukaan. Putken laskeminen tuskin on onnistunut niin hyvin etteikö siihen olisi jäänyt jännitteita ja vetoa tai se makaisi joka paikasta tasaisen alustan päällä. Voimat ovat suuria. Putki voi elää vaakasuorassa ja pystysuorassa. Tämä on teoria.
Putki on tuosta väylän kohdalta peitelty,
Oliko mutkankin kohdalta? Mistä tiedät? Puolen metrin sorakerros ei vaikuta kovin paljoa? Ja millä se oli peitetty? Pudotettiinko 60 metriä soraa, kiviä vai mitä?
Kriittisissä kohdissa on metrin maksuinen kivikerros suojana. Kestää vaikka laivan uppoamisen päälle.
https://yle.fi/a/74-20054541
Suomen Otso oli kyseisellä paikalla. Jospa se kokeili ankkuria?
Kuten Antti K.Rinteelle on sanottu jo monta kertaa, niin putken päällä pyöri kyseisenä ajankohtana vain venäläinen rahtialus.
Vieläkö monta kertaa pitää sanoa?