Logiikka ja induktio: minun tieteenfilosofiani

But shamen seeds for all mankind

Ainoastaan hörhöillä on pakonomainen tarve uskoa jotain tai johonkin.

"Logiikka pakottaa meidät uskomaan evoluutioteoriaan, koska ainoa vaihtoehto on jonkinlainen yliluonnollinen luominen, ja sellainen on järjellisen epäilyn tuolla puolen. "

Entä jos se yliluonnolliseksi määritelty onkin jotain toistaiseksi tuntematonta ja luonnollista?

Geeniteknologia on jo kehittynyt niin pitkälle että on periaatteessa mahdollista luoda uusia eliölajeja joten sellaisen luomisen täytyy olla luonnollista jos luonnolliseksi luokitellaan myös kaikki mitä ihmiset osaavat tehdä vai onko ihmisten teknologia jollain tavalla yliluonnollista vaikka teknologia sinänsä ei ole satunnaisesti eikä luonnonlakien pakottamana deterministisesti syntynyttä tai on ainakin melko kaukaahaettua olettaa sellaista.


Se mikä luokitellaan järjelliseksi vaihtelee myös tieteen kehittymisen mukana.
Esim. internetin ja atomipommin keksintöjen kuvittelu varmaankin tuntui järjettömältä pari sataa vuotta sitten ja sen aikaisen tieteen kannalta.


"Näinollen siitä että kaikkiin teorian haasteisiin ei ole onnistuttu vastaamaan ei voi päätellä että se olisi väärin. Näin siis vaikka joihinkin haasteisiin ei onnistuttaisi vastaamaan koskaan."

Jos teoria ei kykene selittämään kaikkia siihen liittyviä ilmiöitä niin ei se voi olla ainakaan täydellinen eikä lopullinen vaan korkeintaan ainakin joiltain osin oikeansuuntainen.

Jos evoluutioteorian ainoana mahdollisena vaihtoehtona kyetään näkemään vain jonkinlainen nuoren maan kreationismi niin nykyisen evoluutioteorian ehdottoman oikeana ja lopullisena mallina pitäminen vaikuttaa melko epäuskottavalta.

"Logiikka pakottaa meidät uskomaan että taikurien temput ovat silmänkääntöä, koska vaihtoehto on luonnonlakien rikkominen ja sellainen on järjellisen epäilyn tuolla puolen."

Induktiologiikka ei ole koskaan ehdottoman poissulkevaa toisin kuin deduktiivinen logiikka jossa on sitouduttu aksioomiin tai premisseihin (joita voidaan myös vaihtaa tarvittaessa).

Induktio on aina kokemusperäistä ja uudet kokemukset voivat osoittaa aikaisemmat käsitykset erikoistapauksiksi.

Ikuisten ja muuttumattomien luonnonlakien olettaminen perustui alunperin teistiseen uskomukseen siitä että jokin kaikkivaltiaaksi oletettu jumala loi jonkinlaisset ikuiset ja täydelliset deterministiset luonnonlait josta sitten myöhemmin tiputettiin pois se jumala ja tilalle vaihdettiin alkuräjähdysmalli.

Luonnonlakeja voi olettaa rikkovansa vain jos olettaa myös jo tuntevansa kaikki mahdolliset luonnonlait eikä se luonnonlain oletuskaan ole mitenkään itsestäänselvä asia koska kaikki tieteelliset havainnot ja mittaukset on tehty tämän planeetan pinnalla tai lähiavaruudessa ja ne oletetut luonnonlait on päätelty ja myös yleistetty universaaleiksi pelkästään paikallisten olosuhteiden perusteella suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana.

"Logiikka ei pakota meitä uskomaan että avaruusoliot ovat vierailleet maassa. Näinollen siitä että merkittävä osa ufohavainnoista ja muinaiset astronautit -teorian väitteistä on kumottu on hyvä perusta indusoida että avaruusoliot eivät luultavasti ole käyneet maassa. Ei siis tarvitse odottaa että kaikki väitteet on kumottu."

Logiikka sinänsä ei pakota yhtään mitään sellaisenaan vaan se ne uskomukset ja oletukset loogisen päättelyn alkuoletuksissa saattavat tuntua joidenkin mielestä pakottavilta lähinnä vahvan uskomisen,varmuudentunteen ja suppean kokemusaineiston takia.

Ei muiden mahdollisia kokemuksia voi kumota pelkästään omien rajoittuneiden kokemusten perusteella.

Tiedekin on useimmille ihmisille pohjimmiltaan ikäänkuin jonkinlaisen ilmoitususkonnon kaltaista koska useimmilla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta itse verifioida kaikkien tieteellisten mallien oikeellisuutta ja myös sitä että enemmistön kannattamat selitysmallit ovat oikeasti muita vaihtoehtoisia selityksiä poissulkevia.
Induktiivinen kokemukseen perustuva logiikka on pohjimmiltaan sekä-että logiikkaa kun taas deduktiivinen logiikka on joko-tai logiikkaa jos myös uskotaan premissien olevan kattavat ja täydelliset mitä ne eivät koskaan voi olla suhteessa empiiriseen todellisuuteen.

Usemmissa tapauksissa käytännössä ainoat vaihtoehdot suhteessa todellisuutta koskeviin väitteisiin ovat
1) pitää mahdollisena
2) usko tai sen looginen kääntöpuoli eli epäusko ja varmana tai mahdottomana pitäminen
3) avoimeksi jättäminen koska todistusaineistoa, tietoa ja ymmärrystä ei ole riittävästi oman mielipiteen lukkoonlyömisen kannalta.

Itse pidän monia asioita mahdollisena ja aika usein valitsen myös vaihtoehdon 3 koska pyrin olemaan varovainen enkä halua sitoutua mihinkään oppijärjestelmään sellaisenaan koska en pidä mitään olemassaolevaa tieteellistä mallia täydellisenä enkä lopullisena.

Vaihtoehdon 2 valitseminen muistuttaa eniten dogmaattista uskoa jonka kääntöpuoli on dogmaattinen tai patologinen epäusko jota varsinkin ns. tieteelliset skeptikot ja muut fundamentalistiset epäuskovaiset/uskovaiset harrastavat suhteessa toisenlaiseen ajatteluun.

B

Anon.
"Logiikka pakottaa meidät uskomaan..."

Tuollainen logiikkaan liittyvä pakko on ehkä turhan voimakas ilmaisu, ehkä
loogikko käyttäisi sitä, huomatessaan ettei enää voi jatkaa samaa tutkimuslinjaa
käyttämällä, vaan on "pakko" vaihtaa lähtökohtia.

Koska emme kaikki ole loogikkoja, voimme valita paremman tavan käyttää
logiikkaa ja induktiota.

Ehkä voisimme sanoa, että valitsemalla näkemysvaihtoehdoista logiikan kannalta
paremman tai uskottavamman selityksen, pääsisimme aika samoihin tuloksiin
mitä aloittaja esittää.

Koska ihmisillä on yleensä aika huono logiikan taju, paremman selityksen
löytyminen voi olla aika haastava teko. Aikaa myöten induktio parantaa käsitteiden
laatua ja silloin voimme tehdä valintoja.

No, tämäkin voi olla aika vaikeaa koska ihmiset eivät yleensä tiedä mikä on
käsite ja mikä sen rooli tietämisessä on.

B. nosti esimerkin siitä, ettei 1700-luvun ihmisillä ollut mitään käsitystä
internetistä tai atomipommista, näin varmaan oli.
Tietysti voidaan sanoa, koska 1700-luvun tieteen taso oli vain sellainen,
parempi selitys olisi ettei 1700-luvulla ollut mitään sellaisia käsitteitä,
joista logiikalla voisi päätellä internetin loogisena mähdollisuutena.

Sama juttu sitoo meitä, emme tiedä mitään tieteen tasosta 2200-luvulla,
meiltä puuttuvat tarvittavat käsitteet, emme pysty kertomaan tulevaisuuden
keksinnöistä mitään. Ehkä on huimaa kehitystä tai sitten totaalinen romahdus
tai jotain siltä väliltä.

Valaisevaa on ehkä B. Russellin haastattelu.

Toimittaja: Mitä vastaatte Jumalalle, kun hän kysyy teiltä taivaassa, miksi
olette agnostikko, etkä uskonut minuun?

Russell: Vastaan, ettei ollut tarpeeksi dataa käytettävissä, jotta olisin voinut
päätellä miten asiat ovat.

R.

Jo pelkästään olemassaolon tunnetta on vaikea selittää, eikä sen miettiminen ole mitenkään järjetöntä. Se voi rikkoa jotain luonnonlakia tai olla rikkomatta, kuka tietää.