Suomessa osataan!
Liikehdintä” ydinyritysten ympärillä huolestuttaa nyt Suomessa: Näin yrityksiä käsketään varautumaan
Huoltovarmuuskeskus lähettää nyt kriittisille yrityksille vinkkilistan, jonka avulla ne voivat varmistaa, että varautuminen riskeihin on ajan tasalla.
SUOMEN selviytymisen kannalta tärkeät yritykset saavat Huoltovarmuuskeskukselta (HVK) vinkkilistan. Listan avulla yritykset voivat kohta kohdalta varmistaa, että varautuminen riskeihin on ajan tasalla.
HVK kertoi aiemmin tällä viikolla kehottaneensa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan varautumistasoaan erityisen kriittisen infrastruktuurin osalta. Syynä on muutos Suomen turvallisuustilanteessa.
HVK:n varautumislista yrityksille
Yritysten tulee varautua huolehtimaan kohotetulla tasolla keskeisten kriittisten palvelujen ja infrastruktuurin toiminnan jatkuvuudesta:
1. Tarkistaa fyysisten kohteiden kulunvalvonta, lukitukset, valvonta ja fyysiset suojaukset, sekä muut kohteen tarpeista riippuvat toimenpiteet
2. Tarkistaa erityisesti liiketoiminnan kriittisten ydintoimintojen kyberturvallisuuden suojaustoimenpiteet ja poikkeamanhallintakäytännöt
3. Varmistaa kriittisen toiminnan kannalta riittävät varmistavat tietoliikenneyhteydet toiminnan häiriöiden sietokyvyn näkökulmasta
4. Varmistaa kriittisen toiminnan energiansaanti mm. huolehtimalla korvaavien energialähteiden saatavuus sekä tarkastelemalla toimintojen kykyä sietää energiansaannin katkoksia
5. Tarkistaa organisaation jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen toimenpiteet
6. Kannustaa henkilöstöä valppauteen sekä varmistaa työntekijöiden ajankohtaisen tiedonsaannin
7. Ilmoittaa matalla kynnyksellä havainnoista viranomaisille sekä verkostolle kokonaistilannekuvan saamiseksi ja mahdollisten tukitoimenpiteiden käynnistämiseksi
Lähde: Huoltovarmuuskeskus
HVK:n koordinoima verkosto – virallisesti huoltovarmuusorganisaatio – ulottuu koko maahan. Yhteensä toimijoita on noin 1 500, joista valtaosa on eri kokoisia yrityksiä. Mukana on myös järjestöjä ja julkisen sektorin toimijoita.
HVK:n verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori korostaa, että toiminnan kriittisissä yrityksissä on jatkuttava myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
”Missään ei ole hernekeittopurkkeja valmiina odottamassa, vaan hernekeitto valmistetaan myös siinä tilanteessa, jos tulee jokin häiriö”, Tammivuori sanoo.
Tammivuori viittaa siihen, että HVK:n varastossa ei ole valmista ruokaa poikkeusoloja varten. Siellä on viljaa, jota tarvitaan myllyille ja leipomoille, ja siementä, jotta voidaan kasvattaa uutta viljaa.
Tärkeintä Tammivuoren mukaan on, että häiriötilanteissakaan tuotteiden valmistus ja palveluiden tarjoaminen ei katkea.
HVK:N yrityksille lähettämä viesti varautumistason nostamisesta on Tammivuoren mukaan yleinen kehotus. Hän korostaa, että jokainen yritys vastaa toki omasta riskiarviostaan ja jatkuvuudenhallinnastaan.
”Yrityksillä on omat riskinsä tiedossa. Ne täytyy olla tiedossa liiketoiminnallisestikin. Meidän viesti on enemmän sellainen tietoisuuden tason nostaminen.”
HVK:n jakaman vinkkilistan tarkistuskohteisiin kuuluu esimerkiksi kulunvalvonta, lukot ja ovikoodit sekä valvontakamerajärjestelmät. Myös verkon välityksellä tuleviin kyberuhkiin varautumisen pitäisi olla ajan tasalla.
”Tämä on yrityksille herätyskello. Nyt kannattaa tsekata, että on asiat kunnossa. Jos sattumalta jotain liikehdintää jossain tapahtuu, niin turvallisuusviranomaisille eli poliisille tai suojelupoliisille ilmoitus”, Tammivuori toteaa.
YHTEISKUNNAN kannalta kriittisiä sektoreita on seitsemän: elintarviketeollisuus, energiahuolto, terveydenhuolto, finanssiala, logistiikka, kriittinen teollisuus ja digitaaliset palvelut.
Sektorit jakautuvat vielä 25:en toimialapooliin, joista jokainen suunnittelee omat toimenpiteensä toimialan tarpeiden mukaan.
Huoltovarmuustoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen – toistaiseksi. Osalla aloista, kuten terveydenhuollossa ja energiahuollossa, on jo omaa lainsäädäntöä, joka velvoittaa niitä varautumaan.
EU on Tammivuoren mukaan herännyt sääntelyn tarpeeseen.
”Sääntely lisääntyy ja tulee ulottumaan useampiin sektoreihin”, hän arvioi.
Vuoden alusta voimaan tullut niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä.
”Direktiivi esimerkiksi laajentaa elintarvikealan sen piiriin. Tällä hetkellä elintarvikealalla ei varautumiseen liittyvää sääntelyä ole”, sanoo Tammivuori.
Varautuminen perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen, eikä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvia yrityksiä varautumisnäkökulmasta valvota. Varautumiseen liittyvää valvontaa on kuitenkin niillä aloilla, joilla velvoittavaa lainsäädäntöä jo on, kuten energia-alalla.
Liikehdintä” ydinyritysten ympärillä huolestuttaa nyt Suomessa: Näin yrityksiä käsketään varautumaan
Huoltovarmuuskeskus lähettää nyt kriittisille yrityksille vinkkilistan, jonka avulla ne voivat varmistaa, että varautuminen riskeihin on ajan tasalla.
SUOMEN selviytymisen kannalta tärkeät yritykset saavat Huoltovarmuuskeskukselta (HVK) vinkkilistan. Listan avulla yritykset voivat kohta kohdalta varmistaa, että varautuminen riskeihin on ajan tasalla.
HVK kertoi aiemmin tällä viikolla kehottaneensa huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä nostamaan varautumistasoaan erityisen kriittisen infrastruktuurin osalta. Syynä on muutos Suomen turvallisuustilanteessa.
HVK:n varautumislista yrityksille
Yritysten tulee varautua huolehtimaan kohotetulla tasolla keskeisten kriittisten palvelujen ja infrastruktuurin toiminnan jatkuvuudesta:
1. Tarkistaa fyysisten kohteiden kulunvalvonta, lukitukset, valvonta ja fyysiset suojaukset, sekä muut kohteen tarpeista riippuvat toimenpiteet
2. Tarkistaa erityisesti liiketoiminnan kriittisten ydintoimintojen kyberturvallisuuden suojaustoimenpiteet ja poikkeamanhallintakäytännöt
3. Varmistaa kriittisen toiminnan kannalta riittävät varmistavat tietoliikenneyhteydet toiminnan häiriöiden sietokyvyn näkökulmasta
4. Varmistaa kriittisen toiminnan energiansaanti mm. huolehtimalla korvaavien energialähteiden saatavuus sekä tarkastelemalla toimintojen kykyä sietää energiansaannin katkoksia
5. Tarkistaa organisaation jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen toimenpiteet
6. Kannustaa henkilöstöä valppauteen sekä varmistaa työntekijöiden ajankohtaisen tiedonsaannin
7. Ilmoittaa matalla kynnyksellä havainnoista viranomaisille sekä verkostolle kokonaistilannekuvan saamiseksi ja mahdollisten tukitoimenpiteiden käynnistämiseksi
Lähde: Huoltovarmuuskeskus
HVK:n koordinoima verkosto – virallisesti huoltovarmuusorganisaatio – ulottuu koko maahan. Yhteensä toimijoita on noin 1 500, joista valtaosa on eri kokoisia yrityksiä. Mukana on myös järjestöjä ja julkisen sektorin toimijoita.
HVK:n verkostoyhteistyöyksikön johtaja Heli Tammivuori korostaa, että toiminnan kriittisissä yrityksissä on jatkuttava myös erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
”Missään ei ole hernekeittopurkkeja valmiina odottamassa, vaan hernekeitto valmistetaan myös siinä tilanteessa, jos tulee jokin häiriö”, Tammivuori sanoo.
Tammivuori viittaa siihen, että HVK:n varastossa ei ole valmista ruokaa poikkeusoloja varten. Siellä on viljaa, jota tarvitaan myllyille ja leipomoille, ja siementä, jotta voidaan kasvattaa uutta viljaa.
Tärkeintä Tammivuoren mukaan on, että häiriötilanteissakaan tuotteiden valmistus ja palveluiden tarjoaminen ei katkea.
HVK:N yrityksille lähettämä viesti varautumistason nostamisesta on Tammivuoren mukaan yleinen kehotus. Hän korostaa, että jokainen yritys vastaa toki omasta riskiarviostaan ja jatkuvuudenhallinnastaan.
”Yrityksillä on omat riskinsä tiedossa. Ne täytyy olla tiedossa liiketoiminnallisestikin. Meidän viesti on enemmän sellainen tietoisuuden tason nostaminen.”
HVK:n jakaman vinkkilistan tarkistuskohteisiin kuuluu esimerkiksi kulunvalvonta, lukot ja ovikoodit sekä valvontakamerajärjestelmät. Myös verkon välityksellä tuleviin kyberuhkiin varautumisen pitäisi olla ajan tasalla.
”Tämä on yrityksille herätyskello. Nyt kannattaa tsekata, että on asiat kunnossa. Jos sattumalta jotain liikehdintää jossain tapahtuu, niin turvallisuusviranomaisille eli poliisille tai suojelupoliisille ilmoitus”, Tammivuori toteaa.
YHTEISKUNNAN kannalta kriittisiä sektoreita on seitsemän: elintarviketeollisuus, energiahuolto, terveydenhuolto, finanssiala, logistiikka, kriittinen teollisuus ja digitaaliset palvelut.
Sektorit jakautuvat vielä 25:en toimialapooliin, joista jokainen suunnittelee omat toimenpiteensä toimialan tarpeiden mukaan.
Huoltovarmuustoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen – toistaiseksi. Osalla aloista, kuten terveydenhuollossa ja energiahuollossa, on jo omaa lainsäädäntöä, joka velvoittaa niitä varautumaan.
EU on Tammivuoren mukaan herännyt sääntelyn tarpeeseen.
”Sääntely lisääntyy ja tulee ulottumaan useampiin sektoreihin”, hän arvioi.
Vuoden alusta voimaan tullut niin sanottu CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) edellyttää Suomelta uusia toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia, kuten kriittisten toimijoiden tunnistamiseen ja valvontaan liittyviä viranomaistehtäviä.
”Direktiivi esimerkiksi laajentaa elintarvikealan sen piiriin. Tällä hetkellä elintarvikealalla ei varautumiseen liittyvää sääntelyä ole”, sanoo Tammivuori.
Varautuminen perustuu suurelta osin vapaaehtoisuuteen, eikä huoltovarmuusorganisaatioon kuuluvia yrityksiä varautumisnäkökulmasta valvota. Varautumiseen liittyvää valvontaa on kuitenkin niillä aloilla, joilla velvoittavaa lainsäädäntöä jo on, kuten energia-alalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Zombeja nähtiin jo Helsingissäkin, joten ehkä jenkkiviranomaisten ohjeet kannattaa ottaa tosissaan.
Yhdysvaltojen puolustusvoimissa on varauduttu myös tähän mahdollisuutta. Foreign Policy -lehden haltuunsa saama dokumentti CONOP 8888 käsittelee armeijan toimintaa mahdollisen zombi-invaasion sattuessa.
https://www.stratcom.mil/Portals/8/Documents/FOIA/CONPLAN_8888-11.pdf
Nato on ehkä tuohon sopiva turvallisuus lafka?
😍😋😍😋😍😋😍😋😍
🍑 Nymfomaani -> https://ye.pe/finngirl21#18055530v
🔞💋❤️💋❤️💋🔞💋❤️💋❤️💋🔞