"Viisitoistavuotiaana minun tahtoni oli suunnattu opiskeluun. 30-vuotiaana olin saavuttanut lujan perustuksen. 40-vuotiaana minulla ei ollut enää epäilyksiä. 50-vuotiaana tunsin Taivaan tahdon. 60-vuotiaana olivat korvani tulleet kuuliaisiksi. 70-vuotiaana saatoin seurata sydämeni haluja poikkeamatta totuudesta." (Kung-Fu-tse, keskustelut)
Makustelin hyisessä tuulessa aamulenkillä noita Mestarin mietteitä. Kirja on ollut pitkään yöpöydälläni iltalukemistona.
Annuli tuolla toisaalla toruskeli minua ettei pitäisi käyttää suurten filosofien ajatuksia omien mielikuviensa pönkittäjänä eikä pöyhkeillä lukemisillaan.
Mihin minä ajattelussani turvaudun ellen suuriin filosofeihin? Hehän ovat mitä parhaita opettajia meille kaikille. Nämäkin Kung Fu-tsen mietteet 600 vuotta e.Kr. ajatteluttavat vielä. Olisi mukava kuulla muidenkin "filosofisista" tukipilareista.
Ikuinen opiskelija
45
2710
Vastaukset
- Hintriika
Vanhoihin sananlaskuihin sisältyy usein syvällistä kansanviisautta. Omat vanhempani heittelivät niitä lonkalta vähän joka tilanteeseen. Ne ovat filosofiaa, jota kukaan ei voi omia nimiinsä ja silti joku on ne joskus ensimmäisen kerran ajatellut ääneen!
Mielelläni luen myös mietelauseita. Kaikista ajatuksista en ole samaa mieltä, mutta aina välillä löytyy helmiä. Rustaan mielelläni omiakin mietelauseita, niitten kanssa voi ainakin olla samaa mieltä!- Maalaismies*
Yhtäkaikki kansanviisautta kirjojen ja kansien välissäkin oleva viisaus on. Joku vain on kerännyt ja rakennellut niistä filosofioita. Niinhän on musiikinkin laita. 1800-luvun suuret säveltäjät ammensivat suoraan kansanmusiikista, sovittivat ja sepittivät omiaan. Näinhän kulttuurit yleensä syntyvät - pitkien aikojen kuluessa. Hävittäminen käy nopeasti.
Minun 'filosofini' taitaa olla tuo ns. sisäinen ääni, jota omaksitunnoksi kutsutaan.
Merkittävämmät ajatelmat pakko lainata, kuten:
Russelin havainto
-Filosofian tehtävänä on aloittaa jostain niin yksinkertaisesta asiasta, että se ei näytä edes mainitsemisen arvoiselta ja päätyä johonkin niin paradoksaaliseen, ettei sitä kukaan usko.
Friedmanin havainto
- Ihmistä ei erota muista eläimistä kyky ajatella vaan kyky selitellä.- Leny
TiaLiinu kirjoitti:
Minun 'filosofini' taitaa olla tuo ns. sisäinen ääni, jota omaksitunnoksi kutsutaan.
Merkittävämmät ajatelmat pakko lainata, kuten:
Russelin havainto
-Filosofian tehtävänä on aloittaa jostain niin yksinkertaisesta asiasta, että se ei näytä edes mainitsemisen arvoiselta ja päätyä johonkin niin paradoksaaliseen, ettei sitä kukaan usko.
Friedmanin havainto
- Ihmistä ei erota muista eläimistä kyky ajatella vaan kyky selitellä.Minä päädyin tuohon samaan sisäiseen ääneen. Se määrää minun arvoni ja asenteeni. Kelaan taaksepäin ja totean, että kaikki on muodostunut ja järjestäytynyt sinne jo kaukaisuudessa. Lapsuudessa ja nuoruudessa. Isän, äidin tätien ja enojen neuvoista olen jo pienenä saanut tiekartan elämääni. Muutamien opettajien vaikutus nuoruudessani oli hyvin merkittävä. Biologian opettajan ansiota on rakkauteni luontoon. Historian opettajan opetukset avasivat silmät näkemään elämän jatkumona ja uskonnon opettaja havainnollisti ymmärtämään ihmisen pienuuden ja lähimmäisen rakkauden merkityksen. Nyt eläkkeellä ollessa sitä kokoaa elämäänsä omassa päässään. Henkinen näkökyky ikäänkuin paranee. Minä ihailen ihmisiä, jotka osaavat analysoida ihmiselämän ilmiöitä ja "filosofoida". Siksi vaikka Dalai Laman kirjoituksia on kiinnostava lukea. Onko se sitten sitä ikuista opiskelua.
- Helena04 ejk
Leny kirjoitti:
Minä päädyin tuohon samaan sisäiseen ääneen. Se määrää minun arvoni ja asenteeni. Kelaan taaksepäin ja totean, että kaikki on muodostunut ja järjestäytynyt sinne jo kaukaisuudessa. Lapsuudessa ja nuoruudessa. Isän, äidin tätien ja enojen neuvoista olen jo pienenä saanut tiekartan elämääni. Muutamien opettajien vaikutus nuoruudessani oli hyvin merkittävä. Biologian opettajan ansiota on rakkauteni luontoon. Historian opettajan opetukset avasivat silmät näkemään elämän jatkumona ja uskonnon opettaja havainnollisti ymmärtämään ihmisen pienuuden ja lähimmäisen rakkauden merkityksen. Nyt eläkkeellä ollessa sitä kokoaa elämäänsä omassa päässään. Henkinen näkökyky ikäänkuin paranee. Minä ihailen ihmisiä, jotka osaavat analysoida ihmiselämän ilmiöitä ja "filosofoida". Siksi vaikka Dalai Laman kirjoituksia on kiinnostava lukea. Onko se sitten sitä ikuista opiskelua.
minunkin mielestäni ikuista opiskelua ja käsitteiden vahvistamista...
Helena04 ejk kirjoitti:
minunkin mielestäni ikuista opiskelua ja käsitteiden vahvistamista...
kun sängyn pohjalla odottelemme viimeistä filosofia joka vie meidät mihin kukin on tähdännyt ja minkä ansainnut,sitä mietin ,tämän sanojaa en muista ei ole minun: Maapallo kuuluu niille,joilla on sielussaan korkea musiikki,
- Leny
pääsky kirjoitti:
kun sängyn pohjalla odottelemme viimeistä filosofia joka vie meidät mihin kukin on tähdännyt ja minkä ansainnut,sitä mietin ,tämän sanojaa en muista ei ole minun: Maapallo kuuluu niille,joilla on sielussaan korkea musiikki,
Mitä lie filosofi tuolla laukaisullaan tarkoittanut, kun minun mielestäni maa kuuluu kastemadollekin siinä kuin sille, jolla on sielussaan korkea musiikki.
Leny kirjoitti:
Mitä lie filosofi tuolla laukaisullaan tarkoittanut, kun minun mielestäni maa kuuluu kastemadollekin siinä kuin sille, jolla on sielussaan korkea musiikki.
uloin kerros maapallon ympärillä sisältää korkeata musiikkia silloinhan kaikki jäämme sen sisälle,se omistaa meidät ,yksi teoria,
- Hintriika
Maalaismies* kirjoitti:
Yhtäkaikki kansanviisautta kirjojen ja kansien välissäkin oleva viisaus on. Joku vain on kerännyt ja rakennellut niistä filosofioita. Niinhän on musiikinkin laita. 1800-luvun suuret säveltäjät ammensivat suoraan kansanmusiikista, sovittivat ja sepittivät omiaan. Näinhän kulttuurit yleensä syntyvät - pitkien aikojen kuluessa. Hävittäminen käy nopeasti.
Tuostapa tuli mieleen sadut. Vaikka osa klassikkosaduista on esim. H.C.Anderssenin nimissä, niin ne on ensimmäisen kerran kerrottu jo paljon ennen hänen syntymäänsä. En tarkoita tällä aliarvioida satusedän elämäntyötä!
Satujen vanha kaava toistuu vuosisadasta toiseen. Kaavan ympärille vain keksitään uudenlainen kehyskertomus. Tietenkin on olemassa myös moderneja satuja, jotka rakentuvat hieman eri perustalle.
Eläköön kaikki hyvät sadut! Myös ne ovat usein filosofiaa parhaimmillaan. pääsky kirjoitti:
uloin kerros maapallon ympärillä sisältää korkeata musiikkia silloinhan kaikki jäämme sen sisälle,se omistaa meidät ,yksi teoria,
Mitenhän se korkea musiikki ymmärretään? Onko se vain avaruuskohinaa, vai meidän palloltamme aikojen saatossa lähettämiä signaaleja?
Tulipa mieleen rinnastaa noihin 'korkeasti oppineisiin', joista joskus näkee lausahduksia.
Siis määrä, vai laatu; lopputulos?
Mielelläni kuvittelisin jotain satumaista enkelikuoroa. :)))- Maalaismies*
Hintriika kirjoitti:
Tuostapa tuli mieleen sadut. Vaikka osa klassikkosaduista on esim. H.C.Anderssenin nimissä, niin ne on ensimmäisen kerran kerrottu jo paljon ennen hänen syntymäänsä. En tarkoita tällä aliarvioida satusedän elämäntyötä!
Satujen vanha kaava toistuu vuosisadasta toiseen. Kaavan ympärille vain keksitään uudenlainen kehyskertomus. Tietenkin on olemassa myös moderneja satuja, jotka rakentuvat hieman eri perustalle.
Eläköön kaikki hyvät sadut! Myös ne ovat usein filosofiaa parhaimmillaan.Samanaikaisesti satusetä Andersenin kanssa 1800-luvun puolivälissä vaikutti filosofi Kierkegaard. Molemmista tuli aikansa kuuluisimpia tanskalaisia. Eivät kyllä sitä aikanaan olleet.
Kun tuolla alempana pohdin eurooppalaista vetovoimaa, niin voitaneen sadut siihenkin liittää. Tuhannen ja yhden yön tarinat ovat toki hyviä, mutta niiden filosofia jo poikkeaa julmalla tavalla satusedän tarinoista. Satuihin toki liittyy olennaisesti julmuus, mutta julmuudella ja julmuudella on eronsa. Mielenkiintoista! TiaLiinu kirjoitti:
Mitenhän se korkea musiikki ymmärretään? Onko se vain avaruuskohinaa, vai meidän palloltamme aikojen saatossa lähettämiä signaaleja?
Tulipa mieleen rinnastaa noihin 'korkeasti oppineisiin', joista joskus näkee lausahduksia.
Siis määrä, vai laatu; lopputulos?
Mielelläni kuvittelisin jotain satumaista enkelikuoroa. :)))Pitänee nyt laittaa itselleni pieni muistutus, suulla suuremmalla tietenkin. :D
Whiteheadin apuväittämä
-Kulttuuri kehittyy kartuttamalla niitä tärkeitä toimintoja, jotka pystymme suorittamaan ajattelematta.
Kaunista ja toivottavasti lämpiävää päivää!- Maalaismies*
TiaLiinu kirjoitti:
Pitänee nyt laittaa itselleni pieni muistutus, suulla suuremmalla tietenkin. :D
Whiteheadin apuväittämä
-Kulttuuri kehittyy kartuttamalla niitä tärkeitä toimintoja, jotka pystymme suorittamaan ajattelematta.
Kaunista ja toivottavasti lämpiävää päivää!Rohkenisiko tulkita tuon Whiteheadin ajatuksen siten, että pitäisi elää niin luontevasti (oikein), että se tuottaisi hyvän kulttuuriympäristön. Onnistuuko se sitten ilman ajattelua? Tuokin hieno aforismi on ajattelun tulos.
- kirjar ilman rek
Maalaismies* kirjoitti:
Rohkenisiko tulkita tuon Whiteheadin ajatuksen siten, että pitäisi elää niin luontevasti (oikein), että se tuottaisi hyvän kulttuuriympäristön. Onnistuuko se sitten ilman ajattelua? Tuokin hieno aforismi on ajattelun tulos.
http://koti.mbnet.fi/amoira/
löytyy monta viisasta ajatusta.
Suurin filosofinen ajatushan on se, joka kulloiseenkin tilanteeseemme sopii parhaiten vastaamaan epätietoiseen ajatukseemme, tai joka antaa vastauksen panemalla meidät miettimään asiaa syvemmin omassakin mielessämme.
Se joka tuntee toiset, on oppinut. Se joka tuntee itsensä, on viisas.
Se joka epäilee, ajattelee. Leny kirjoitti:
Mitä lie filosofi tuolla laukaisullaan tarkoittanut, kun minun mielestäni maa kuuluu kastemadollekin siinä kuin sille, jolla on sielussaan korkea musiikki.
Minä hiukan laajennan käsitettä maa, Maapalloon.
Miksi joillakin kansoilla on suunnattomat rikkaudet hallussaan ja toisilla ei lähes mitään.
Onko luojamme oikeustajukin ollut puutteelinen vai onko se vaan sitä käsittämätöntä rakkautta.
Meille kaikille pitäisi kuulua Maapallon varat käytettäviksi.
Jos näin olisi, ei sotia tarvitsisi käydä edes öljyn takia.
Mihinkähän maailma joutuu kun Kiina vielä vaurastuu ja sen energiantarve kasvaa. Ne, jotka uskaltavat seistä kiinalaisten öljyputken päällä käy huonosti. Kiina voi panna 10% kansalaisistaan (n. 10 milj.) pitämmän järjestystä talibaneillekin.Ruuneperi kirjoitti:
Minä hiukan laajennan käsitettä maa, Maapalloon.
Miksi joillakin kansoilla on suunnattomat rikkaudet hallussaan ja toisilla ei lähes mitään.
Onko luojamme oikeustajukin ollut puutteelinen vai onko se vaan sitä käsittämätöntä rakkautta.
Meille kaikille pitäisi kuulua Maapallon varat käytettäviksi.
Jos näin olisi, ei sotia tarvitsisi käydä edes öljyn takia.
Mihinkähän maailma joutuu kun Kiina vielä vaurastuu ja sen energiantarve kasvaa. Ne, jotka uskaltavat seistä kiinalaisten öljyputken päällä käy huonosti. Kiina voi panna 10% kansalaisistaan (n. 10 milj.) pitämmän järjestystä talibaneillekin.kirjani jota luen antaisi hyviä vastauksia uusia näkökulmia,kirjottelen kyläreissulla niin kirja on mökillä jonne menen, kun olen loppuviikosta kotona niin kerron muutaman miettimiseni aiheen ja kirjan nimen,eräskin ajatus lähtee tästä,kaikki maapallon äänet,ovat rukousta,eläinten ihmisten mitkä tahansa äänet,on vain ääntäjänsä kuuloinen rukous,
pääsky kirjoitti:
kirjani jota luen antaisi hyviä vastauksia uusia näkökulmia,kirjottelen kyläreissulla niin kirja on mökillä jonne menen, kun olen loppuviikosta kotona niin kerron muutaman miettimiseni aiheen ja kirjan nimen,eräskin ajatus lähtee tästä,kaikki maapallon äänet,ovat rukousta,eläinten ihmisten mitkä tahansa äänet,on vain ääntäjänsä kuuloinen rukous,
on Elämme rakkaudessa ,kirjoittanut Ernesto Cardenal,laitan kun lupasin, lukekaa,
- Maalaismies*
Mietiskelin aamulenkillä (missäs muuallakaan) Euroopan vetovoimaa. Mikä tekee lännen niin kiehtovaksi? EU:hun on tunkua. Täältä poispäin havittelevat ainoastaan isot firmat.
- Otontytär
En malta olla laittamatta lusikkaani tähän soppaan :) . Ihaillaan (syystäkin) ulkomaisia, kuuluisia filosofeja ja kirjanoppineita. Ei siinä mitään, mutta älkäämme unohtako omiamme joukosta. Meillä on esimerkiksi 'korpifilosofimme' Veikko Huovinen ja Ilmari Kianto, luontoihminen Yrjö Kokko ja monia muita, joiden ajatukset ja elämänviisaudet vetävät vertoja kansainvälisille. Ennenkaikkea ajattelen tällä hetkellä lämmöllä Elina Karjalaista, johon jo pikkutyttönä tutustuin lukiessani Kotiliedestä Papurikon pakinoita. Jos ei ole tuttu vielä, niin lukekaapa Elina Karjalaisen 'Tärisevä enkeli'. Siinä tarina, joka ainakin minun ajatusmaailmaani laajensi empaattiseen suuntaan.
- Hintriika
Otontytär kirjoitti:
En malta olla laittamatta lusikkaani tähän soppaan :) . Ihaillaan (syystäkin) ulkomaisia, kuuluisia filosofeja ja kirjanoppineita. Ei siinä mitään, mutta älkäämme unohtako omiamme joukosta. Meillä on esimerkiksi 'korpifilosofimme' Veikko Huovinen ja Ilmari Kianto, luontoihminen Yrjö Kokko ja monia muita, joiden ajatukset ja elämänviisaudet vetävät vertoja kansainvälisille. Ennenkaikkea ajattelen tällä hetkellä lämmöllä Elina Karjalaista, johon jo pikkutyttönä tutustuin lukiessani Kotiliedestä Papurikon pakinoita. Jos ei ole tuttu vielä, niin lukekaapa Elina Karjalaisen 'Tärisevä enkeli'. Siinä tarina, joka ainakin minun ajatusmaailmaani laajensi empaattiseen suuntaan.
Huovisen Havukka-ahon ajattelija on kotimaisista se, jonka voittajaan filosofisessa mielessä en ole törmännyt. Jo sitä ennen olin lukenut ihastuneena sotamies Svejkin seikkailuja. Siinä ulkomainen ajattelija (tai siis Jaroslav Hasek)!
- Leny
Euroopan veto- ja työntövoima.
Minä ajattelen näin yksinkertaisesti, että tämä ei ole ollenkaan uusi ilmiö. Mikä veti ihmisiä Amerikkaan ja suomalaisia Ruotsiin? Paremman elämän toivo: työ ja toimeentulo. Nyt Eurooppaan vetävät samat asiat ja vetoa lisää vielä sekin, että vaikka työtä ei saisikaan, niin eläminen toivon mukaan olisi silti kymmeniä kertoja parempaa kuin omassa kotimaassa. Sodatkin ajavat ihmisiä turvaan. Tieto kulkee ja mainosmiehet ovat liikkeellä. Tähän markkinarakoon ovat ujuttautuneet tyypit, jotka taas puolestaan ottavat hyödyn tästä kansainvaelluksesta matkanjärjestäjän roolissa. Kehitysapu ei riitä, sitä tullaan paikan päältä hakemaan.
Firmat taas lähtevät. Nekin katsovat omaa etuaan. Sinne menevät, missä on niille paremmat olot. Kyllä Linkolan tapaan liikakansoitus on uhka. Siihen me (ainakaan) ikäluokkamme naiset emme kuitenkaan syyllisty. - Maalaismies*
Leny kirjoitti:
Euroopan veto- ja työntövoima.
Minä ajattelen näin yksinkertaisesti, että tämä ei ole ollenkaan uusi ilmiö. Mikä veti ihmisiä Amerikkaan ja suomalaisia Ruotsiin? Paremman elämän toivo: työ ja toimeentulo. Nyt Eurooppaan vetävät samat asiat ja vetoa lisää vielä sekin, että vaikka työtä ei saisikaan, niin eläminen toivon mukaan olisi silti kymmeniä kertoja parempaa kuin omassa kotimaassa. Sodatkin ajavat ihmisiä turvaan. Tieto kulkee ja mainosmiehet ovat liikkeellä. Tähän markkinarakoon ovat ujuttautuneet tyypit, jotka taas puolestaan ottavat hyödyn tästä kansainvaelluksesta matkanjärjestäjän roolissa. Kehitysapu ei riitä, sitä tullaan paikan päältä hakemaan.
Firmat taas lähtevät. Nekin katsovat omaa etuaan. Sinne menevät, missä on niille paremmat olot. Kyllä Linkolan tapaan liikakansoitus on uhka. Siihen me (ainakaan) ikäluokkamme naiset emme kuitenkaan syyllisty.Tuossahan taitaa selitys kaikessa lyhykäisyydessään olla. Mutta selitäpä se, MIKSI kaukomailla menee huonosti? Liikakansoitusko, onko länsi heidät ryöstänyt, eivätkö heidän satunsa ole olleet opettavaisia, entäpä heidän filosofiansa - mistä siellä mättää Eurooppaan verrattuna?
Miksi moderni tekniikan kehitys alkoi lännestä? Miksi kreikkalainen filosofia (Sokrates, Platon ym.) levisi pohjoiseen eikä itään tai etelään? - Leny
Maalaismies* kirjoitti:
Tuossahan taitaa selitys kaikessa lyhykäisyydessään olla. Mutta selitäpä se, MIKSI kaukomailla menee huonosti? Liikakansoitusko, onko länsi heidät ryöstänyt, eivätkö heidän satunsa ole olleet opettavaisia, entäpä heidän filosofiansa - mistä siellä mättää Eurooppaan verrattuna?
Miksi moderni tekniikan kehitys alkoi lännestä? Miksi kreikkalainen filosofia (Sokrates, Platon ym.) levisi pohjoiseen eikä itään tai etelään?Mahtaisiko vastauksien alkusiemenet olla siinä ajassa, josta ei ole historiaa kirjoitettu. Arkeologia kaivelee viestejä menneistä kulttuureista tutkii ja selittää mitä mikin merkitsee. Meitä ennen on ollut korkeakulttuureita. Sitten ne ovat hävinneet. Tukehtuuko länsimainen kulttuurikin ja ns. hyvinvointi. Mihin tämä meno johtaa? No huomaan, että taas alkaa tulla kysymyksiä. En usko kuitenkaan, että länttä voisi kaikesta alikehittyneisyydestä syyttää. Kyllä se olisi ollut liian iso suoritus. Tuohon viimeiseen kysymykseesi varmaan on kehitettykin vastauksia. Olisi kiva saada tietää tiedon lähde. Ihan mielenkiintoisia asioita pohdit.
Maalaismies* kirjoitti:
Tuossahan taitaa selitys kaikessa lyhykäisyydessään olla. Mutta selitäpä se, MIKSI kaukomailla menee huonosti? Liikakansoitusko, onko länsi heidät ryöstänyt, eivätkö heidän satunsa ole olleet opettavaisia, entäpä heidän filosofiansa - mistä siellä mättää Eurooppaan verrattuna?
Miksi moderni tekniikan kehitys alkoi lännestä? Miksi kreikkalainen filosofia (Sokrates, Platon ym.) levisi pohjoiseen eikä itään tai etelään?ajatella ääneen noin suuria asioita "liian pienellä koneella" :D?
Minusta tuntuu että omistusoikeudella ja omistushalulla on jotakin tekemistä tai jopa suurta merkitystä kaikkeen mitä ympärillämme tapahtuu.
Onko se kokonaan kaiken elävän luonteeseen kuuluva ominaisuus, jolle ei mahda mitään vai onko se suurelta osin ympäristön vaikutuksesta opittu ominaisuus?
Ainakin kun katselee pikkulintuja jotka etsivät hyönteisiä niin näkee kuinka ne salamannopeasti lentävät kärpäsen perään. Tämä toistuu kerta toisensa perään.
Kaikki on rauhallista niin kauan kuin itsekukin pysyttelee omalla reviirillään. Mutta jos joku niistä sattuu menemään toisen alueelle, niin tämä reagoi heti aggressiivisuudella.
Voi vaan kysyä, tuntevatko pikkulinnutkin omistusoikeuttansa uhattavan ja puolustavat sen takia reviiriään.
Samaahan näkee muittenkin eläinten keskuudessa.
Omistusoikeuden tunne ei siis ole ainutlaatuinen, sitä on eläinten maailmassakin.
Ihmisen kehitys on osa luonnon kehityksestä ja
tämä päivä on eräs vaihe materialismin kehityksessä.
Mahtaako syynä, että kaukomailla menee huonosti, olla se että kehittyneen tekniikan ansiosta ollaan pystytty tuottamaan liikaa tavaraa, joka ei mene kaupaksi.
Ovella on jo uutta tekniikkaa joka törmää vanhoihin tuotanto-olosuhteisiin ja valtavaroihin.
Kilpailu kovenee eikä huomioon oteta todellista tarvetta.
Tuotanto on suurempi kuin kuluttajien ostovoima, hinnat laskevat, heikommat työnantajat pistävät lapun luukulle, työttömyys lisääntyy.
Onko tämä sitten sitä historiallista luokkayhteiskuntaan kuuluvaa ilmiötä kun tuotamme enemmän mitä tarvitsemme elättääksemme itsemme ja lisääntyäksemme?
Keskiaikana oli feodaaliherrat jotka hallitsivat, nyt meillä on suurteollisuus.
- pullaulla
aikaan menemme .Onhan nyky Filosofeilla meille paljon annettavaa . Lukekaapa vaikka Suomalaisen filosofin Pekka Himanen: Tuotantoa --hän elää nykyajassa -antaa luentoja umpäri maapalloa!
Hakekaa hausta vain nimeä Pekka Himanen --saatte hänestä hyvän kuvan, hänen teoksiaan on julkaistu 20 kielellä!- Maalaismies*
Meinaatko, että uudessa vara parempi, varsinkin jos on suomalainen? Onhan meillä hyviä ajattelijoita Konsta Pylkkäsestä ja Pentti Linkolasta H.v. Wrightiin saakka, joka jos kuka (mikäli tarpeen mainita) on kansainvälinen. Ei ole kauan, kun tutustuin hänen keskeisiin teoksiinsa.
Wright pohtii näitä samoja vanhoja kysymyksiä ollen kuitenkin mainetta niittänyt Wittgensteinin filosofian tuntijana ja suomeksi tuottajana.
Tunnen lievää syyllisyyttä tuodessani palstalle näitä "filosofisia" kysymyksiä. Leuhkaltahan se vaikuttaa. Jarrutetaan. - Otontytär
Maalaismies* kirjoitti:
Meinaatko, että uudessa vara parempi, varsinkin jos on suomalainen? Onhan meillä hyviä ajattelijoita Konsta Pylkkäsestä ja Pentti Linkolasta H.v. Wrightiin saakka, joka jos kuka (mikäli tarpeen mainita) on kansainvälinen. Ei ole kauan, kun tutustuin hänen keskeisiin teoksiinsa.
Wright pohtii näitä samoja vanhoja kysymyksiä ollen kuitenkin mainetta niittänyt Wittgensteinin filosofian tuntijana ja suomeksi tuottajana.
Tunnen lievää syyllisyyttä tuodessani palstalle näitä "filosofisia" kysymyksiä. Leuhkaltahan se vaikuttaa. Jarrutetaan.Älä suotta pode huonoa omaatuntoa! Meille tekee oikein hyvää välillä käyttää aivojamme muuhunkin kuin arkipäivän rahahuolien tai ruokalistan pohtimiseen! Ehkä tässä karkotamme samalla dementiaakin vähän etäämmälle tulevaisuuteen:).
En myöskään usko kenenkään ajattelevan sinun 'leuhkivan'. Jos nyt joku noin alentuisi ajattelemaan, hänellähän on oiva tilaisuus laulaa vuorostaan sinut suohon! - Leny
Maalaismies* kirjoitti:
Meinaatko, että uudessa vara parempi, varsinkin jos on suomalainen? Onhan meillä hyviä ajattelijoita Konsta Pylkkäsestä ja Pentti Linkolasta H.v. Wrightiin saakka, joka jos kuka (mikäli tarpeen mainita) on kansainvälinen. Ei ole kauan, kun tutustuin hänen keskeisiin teoksiinsa.
Wright pohtii näitä samoja vanhoja kysymyksiä ollen kuitenkin mainetta niittänyt Wittgensteinin filosofian tuntijana ja suomeksi tuottajana.
Tunnen lievää syyllisyyttä tuodessani palstalle näitä "filosofisia" kysymyksiä. Leuhkaltahan se vaikuttaa. Jarrutetaan.Minusta on mukavaa, kun ketjut ovat erilaisia. On murrejuttuja/huumoria, parisuhde asioita, rakkaus/seksi(sillai varovaisesti ja nätisti),ikävätkin mieltä askarruttavat asiat, muisteloitakin kaipaan. Yhtä kiehtoo yksi, toista toinen puheen aihe.
- Hintriika
Leny kirjoitti:
Minusta on mukavaa, kun ketjut ovat erilaisia. On murrejuttuja/huumoria, parisuhde asioita, rakkaus/seksi(sillai varovaisesti ja nätisti),ikävätkin mieltä askarruttavat asiat, muisteloitakin kaipaan. Yhtä kiehtoo yksi, toista toinen puheen aihe.
Leny on ihan oikeassa. Täsmentäisin vielä, että monia kiehtoo yks jos toinenkin puheenaihe. Eihän sitä koko aikaa jaksa yhtä ja samaa asiaa pyöritellä, mieli virkistyy, kun hyppää välillä toiseen aiheeseen! Kyllä joku aina palauttaa maan päälle, jos alkaa liian korkealentoiseksi mennä.
Ei kun filosofoimaan...
- Maalaismies*
Oppia ikä kaikki näytti olleen jo vanhojen kiinalaisten elämänohjeena. Kung Fu-tse mainitsee, että "60-vuotiaana olivat korvani tulleet kuuliaisiksi". Kuvittelen hänen tarkoittavan, että tuolloin hän oli tullut kypsäksi ottamaan vastaan, kuuntelemaan. Elämän mittainen opiskelu näytti tähtäävän siihen että " 70-vuotiaana saatoin seurata sydämeni haluja poikkeamatta totuudesta."
Kykenenkö minä seuraamaan sydämeni haluja poikkeamatta totuudesta?vain voit vastata,riippuu ovatko halusi päivän valon kestäviä ,luulen että vain kiinalaiset ovat niin fanaatikkoja että tekevät niikuin päättävät,
- Maalaismies*
pääsky kirjoitti:
vain voit vastata,riippuu ovatko halusi päivän valon kestäviä ,luulen että vain kiinalaiset ovat niin fanaatikkoja että tekevät niikuin päättävät,
Nämä sivut ovat hyvä testipaikka itsekunkin henkiselle kunnolle. Kykenenkö sanomaan sanottavani loukkaamatta muita, vaikka olisin eri mieltä?
Pystynkö olemaan aidosti ystävällinen - makeilematta, vaatimaton olematta mitään sanomaton, ottamaan huomioon muut kirjoittajat ja rakastamaan itseäni olematta itserakas?
Hyvä lukija näkee pysynkö totuudessa. - Hintriika
Maalaismies* kirjoitti:
Nämä sivut ovat hyvä testipaikka itsekunkin henkiselle kunnolle. Kykenenkö sanomaan sanottavani loukkaamatta muita, vaikka olisin eri mieltä?
Pystynkö olemaan aidosti ystävällinen - makeilematta, vaatimaton olematta mitään sanomaton, ottamaan huomioon muut kirjoittajat ja rakastamaan itseäni olematta itserakas?
Hyvä lukija näkee pysynkö totuudessa.On yllättävän helppoa loukata toista, jos on asioista eri mieltä. Se on myös kiusaus, joka meitä vaanii aina. Ehkä se on jossakin ihmisen perusluonteen syvissä syövereissä. Ehkä sitä "taitoa" aikojen alussa tarvittiin itsepuolustukseen...
Äitini oli jossakin vaiheessa kärkäs sanomaan ilkeästi. Vanhetessaan hän muuttui kuin toiseksi (ystävällisemmäksi) ihmiseksi. Itse olen yrittänyt pakottaa itseni pitämään suuni kiinni, ellei minulla ole sanottavana muuta kuin ilkeämielisyys. Ei se aina onnistu. Rumasti sanominen tuntuu joskus niin makealta. Se on varmasti geeneissä...
Jälkikäteen minua kaduttaa. Onneksi olen oppinut myös pyytämään anteeksi. - Maalaismies*
Hintriika kirjoitti:
On yllättävän helppoa loukata toista, jos on asioista eri mieltä. Se on myös kiusaus, joka meitä vaanii aina. Ehkä se on jossakin ihmisen perusluonteen syvissä syövereissä. Ehkä sitä "taitoa" aikojen alussa tarvittiin itsepuolustukseen...
Äitini oli jossakin vaiheessa kärkäs sanomaan ilkeästi. Vanhetessaan hän muuttui kuin toiseksi (ystävällisemmäksi) ihmiseksi. Itse olen yrittänyt pakottaa itseni pitämään suuni kiinni, ellei minulla ole sanottavana muuta kuin ilkeämielisyys. Ei se aina onnistu. Rumasti sanominen tuntuu joskus niin makealta. Se on varmasti geeneissä...
Jälkikäteen minua kaduttaa. Onneksi olen oppinut myös pyytämään anteeksi.Minun on vaikea hyväksyä kärtyisää vanhuutta. Pohdin, onko ja kuinka - mahdollisuutta säilyttää henkinen ja fyysinen tasapaino loppuun saakka? Mitä voin tehdän asian eteen, kuinka opiskella vanhaksi tulemista ja siinä kasvamista loppuun saakka.
Ainakin satukirjoissa kerrotaan viisaista vanhuksista. Opiskelen sellaiseksi tulemisen taitoa. - Hintriika
Maalaismies* kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä kärtyisää vanhuutta. Pohdin, onko ja kuinka - mahdollisuutta säilyttää henkinen ja fyysinen tasapaino loppuun saakka? Mitä voin tehdän asian eteen, kuinka opiskella vanhaksi tulemista ja siinä kasvamista loppuun saakka.
Ainakin satukirjoissa kerrotaan viisaista vanhuksista. Opiskelen sellaiseksi tulemisen taitoa.Klassiset satujen hahmot ovat aina totaalisen mustavalkoisia, joko hyviä tai pahoja. Sillä on tarkoituksensa saduissa. Elävässä elämässä meistä ei voi koskaan tulla (onneksi) niin täydellisiä, ei hyvyydessä eikä pahuudessa.
Silti voi olla viisaita vanhuksia. Olen elämäni aikana tavannut sellaisia ihmisiä ja kunnioitan syvästi kokemuksen tuomaa viisautta. Kumpa osaisi itse olla edes lähelle sitä... Maalaismies* kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä kärtyisää vanhuutta. Pohdin, onko ja kuinka - mahdollisuutta säilyttää henkinen ja fyysinen tasapaino loppuun saakka? Mitä voin tehdän asian eteen, kuinka opiskella vanhaksi tulemista ja siinä kasvamista loppuun saakka.
Ainakin satukirjoissa kerrotaan viisaista vanhuksista. Opiskelen sellaiseksi tulemisen taitoa.Itse pidän tärkeänä, että "järjen koti", aivot, säilyisivät toimintakuntoisina.
Hyvää aivovoimistelua ovat ristisanojen ratkominen, kielten opiskelu, korttipelikin.
Jos aivot pysyvät kunnossa ei ihminen höppänöidy elinkelvottomaksi vaan pystyy elinaikanaan ainakin aivoillaan toimimaan.
Näillä pohdinnoilla täällä netissäkin on oma tärkeä merkityksensä.Maalaismies* kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä kärtyisää vanhuutta. Pohdin, onko ja kuinka - mahdollisuutta säilyttää henkinen ja fyysinen tasapaino loppuun saakka? Mitä voin tehdän asian eteen, kuinka opiskella vanhaksi tulemista ja siinä kasvamista loppuun saakka.
Ainakin satukirjoissa kerrotaan viisaista vanhuksista. Opiskelen sellaiseksi tulemisen taitoa.Miksi me ikäännyttyämme alamme vaatimaan itseltämme viisautta?
Miksi emme voi tunnustaa tietämättömyytemmekin, sillä kaikkea viisautta emme koskaan ehdi itsellemme kerätä, emmekä omaksua.
Nuorena sitä kuvittelee tietävänsä ja osaavansa kaiken. Silloin vanhempien neuvoja ei uhmassaan ota kuuleviin korviinsakaan, itse kukin sen varmasti olemme aikanaan kokeneet kuinka "minä kyllä tiedän, älä tule neuvomaan" ja jos ei ollut kanttia sanoa vanhemmille vastaan, niin itsekseen sitä kuitenkin vastaan mutistiin.
Ei vanhankaan tarvitse olla kaikkitietävä, kaikki osaava, ihmisiähän me olemme.
Elämä ja ympäristö on koulinut meitä, hionut särmiämme ja opettanut juuri sellaiseksi mitä meistä siinä opissa on voinut tulla.
Olemme yhä raakileita, tai kypsiä, toistenkin hyväksymiä hedelmiä, joiden seurassa nuoremmatkin viihtyvät saadessaan meiltä elämänkokemuksemme antamia tietoja ja taitoja.
Joko osaamme hillitä kielemme silloin kun tekisi mieli sanoa suorat sanat, tai lauomme kaiken ajattelematta kuinka ne kohteena olevaa haavoittavat. Sekään taito ei ole myöhäissyntyinen, me osaamme senkin taidon aina, olemme ärhäköitä koiria tai lauhkeita lampaita, mutta meillä pitäisi vanhemmalla iällä olla jo taito harkita sanomisemme ja tekomme seurauksetkin. Onko se sitä kaikkien peräänkuuluttamaa viisautta? Vai onko se vain kunkin sisimmässä piilevä itsekuri joka pitää meidät aisoissa?
Tietysti me toivomme osaavamme elää sopuisasti ja riitelemättä, mutta, "vanhakin ärtyy väsyneenä" sanoi pappani kun tuli pahasti sanoneeksi.
Olkaamme armollisia itsellemme, tälläkin iällä, sillä erehtymätöntä ihmistä ei ole kai vielä syntynyt, vai oletteko tavanneet.
- Pappi saarnasi kirkossa puhuen hyvästä ihmisestä.
Hän totesi ettei täydellistä ihmistä ole olemassakaan. Silloin viimeisellä penkkirivillä eräs mies nousi seisomaan ja pappi sen huomatessaan kysyi:" Te mies siellä takana, tekö olette täydellinen?"
- " Ei, en minä, mutta minun vaimoni ensimmäinen mies," kuulutti mies takariviltä.- Tietävä Taavi
kirjar kirjoitti:
Miksi me ikäännyttyämme alamme vaatimaan itseltämme viisautta?
Miksi emme voi tunnustaa tietämättömyytemmekin, sillä kaikkea viisautta emme koskaan ehdi itsellemme kerätä, emmekä omaksua.
Nuorena sitä kuvittelee tietävänsä ja osaavansa kaiken. Silloin vanhempien neuvoja ei uhmassaan ota kuuleviin korviinsakaan, itse kukin sen varmasti olemme aikanaan kokeneet kuinka "minä kyllä tiedän, älä tule neuvomaan" ja jos ei ollut kanttia sanoa vanhemmille vastaan, niin itsekseen sitä kuitenkin vastaan mutistiin.
Ei vanhankaan tarvitse olla kaikkitietävä, kaikki osaava, ihmisiähän me olemme.
Elämä ja ympäristö on koulinut meitä, hionut särmiämme ja opettanut juuri sellaiseksi mitä meistä siinä opissa on voinut tulla.
Olemme yhä raakileita, tai kypsiä, toistenkin hyväksymiä hedelmiä, joiden seurassa nuoremmatkin viihtyvät saadessaan meiltä elämänkokemuksemme antamia tietoja ja taitoja.
Joko osaamme hillitä kielemme silloin kun tekisi mieli sanoa suorat sanat, tai lauomme kaiken ajattelematta kuinka ne kohteena olevaa haavoittavat. Sekään taito ei ole myöhäissyntyinen, me osaamme senkin taidon aina, olemme ärhäköitä koiria tai lauhkeita lampaita, mutta meillä pitäisi vanhemmalla iällä olla jo taito harkita sanomisemme ja tekomme seurauksetkin. Onko se sitä kaikkien peräänkuuluttamaa viisautta? Vai onko se vain kunkin sisimmässä piilevä itsekuri joka pitää meidät aisoissa?
Tietysti me toivomme osaavamme elää sopuisasti ja riitelemättä, mutta, "vanhakin ärtyy väsyneenä" sanoi pappani kun tuli pahasti sanoneeksi.
Olkaamme armollisia itsellemme, tälläkin iällä, sillä erehtymätöntä ihmistä ei ole kai vielä syntynyt, vai oletteko tavanneet.
- Pappi saarnasi kirkossa puhuen hyvästä ihmisestä.
Hän totesi ettei täydellistä ihmistä ole olemassakaan. Silloin viimeisellä penkkirivillä eräs mies nousi seisomaan ja pappi sen huomatessaan kysyi:" Te mies siellä takana, tekö olette täydellinen?"
- " Ei, en minä, mutta minun vaimoni ensimmäinen mies," kuulutti mies takariviltä.Karjala, jossa kaikki oli hyvin.
- Maalaismies*
kirjar kirjoitti:
Miksi me ikäännyttyämme alamme vaatimaan itseltämme viisautta?
Miksi emme voi tunnustaa tietämättömyytemmekin, sillä kaikkea viisautta emme koskaan ehdi itsellemme kerätä, emmekä omaksua.
Nuorena sitä kuvittelee tietävänsä ja osaavansa kaiken. Silloin vanhempien neuvoja ei uhmassaan ota kuuleviin korviinsakaan, itse kukin sen varmasti olemme aikanaan kokeneet kuinka "minä kyllä tiedän, älä tule neuvomaan" ja jos ei ollut kanttia sanoa vanhemmille vastaan, niin itsekseen sitä kuitenkin vastaan mutistiin.
Ei vanhankaan tarvitse olla kaikkitietävä, kaikki osaava, ihmisiähän me olemme.
Elämä ja ympäristö on koulinut meitä, hionut särmiämme ja opettanut juuri sellaiseksi mitä meistä siinä opissa on voinut tulla.
Olemme yhä raakileita, tai kypsiä, toistenkin hyväksymiä hedelmiä, joiden seurassa nuoremmatkin viihtyvät saadessaan meiltä elämänkokemuksemme antamia tietoja ja taitoja.
Joko osaamme hillitä kielemme silloin kun tekisi mieli sanoa suorat sanat, tai lauomme kaiken ajattelematta kuinka ne kohteena olevaa haavoittavat. Sekään taito ei ole myöhäissyntyinen, me osaamme senkin taidon aina, olemme ärhäköitä koiria tai lauhkeita lampaita, mutta meillä pitäisi vanhemmalla iällä olla jo taito harkita sanomisemme ja tekomme seurauksetkin. Onko se sitä kaikkien peräänkuuluttamaa viisautta? Vai onko se vain kunkin sisimmässä piilevä itsekuri joka pitää meidät aisoissa?
Tietysti me toivomme osaavamme elää sopuisasti ja riitelemättä, mutta, "vanhakin ärtyy väsyneenä" sanoi pappani kun tuli pahasti sanoneeksi.
Olkaamme armollisia itsellemme, tälläkin iällä, sillä erehtymätöntä ihmistä ei ole kai vielä syntynyt, vai oletteko tavanneet.
- Pappi saarnasi kirkossa puhuen hyvästä ihmisestä.
Hän totesi ettei täydellistä ihmistä ole olemassakaan. Silloin viimeisellä penkkirivillä eräs mies nousi seisomaan ja pappi sen huomatessaan kysyi:" Te mies siellä takana, tekö olette täydellinen?"
- " Ei, en minä, mutta minun vaimoni ensimmäinen mies," kuulutti mies takariviltä.Eiköhän viisauteen sisälly nimenomaan sen ymmärtäminen ettei kaikkea voi eikä tarvitse ymmärtää.
Olen joskus mielessäni tullut verranneeksi hyvän vanhuuden saavuttamista urheiluun. Kuinka usein huippu-urheilijan lupaava ura katkeaa sairastumiseen. Paikat eivät kestä. Yrittää liikaa ja on taitamaton.
Tuossa Ruuneperi korosti aivojen harjoitusta ajatusten koossapitämiseksi. Terveys, niin terveydestähän me vanhat puhumme tai sairauksistamme. Minä kuvittelen hyvän vanhuuden sisältävän koossa pysymisen mahdollisimman pitkään sekä hengen että ruumiin osalta.
Se ei ole kohtuuton vaatimus, kaukana mistään täydellisyydestä - vai onko? Maalaismies* kirjoitti:
Eiköhän viisauteen sisälly nimenomaan sen ymmärtäminen ettei kaikkea voi eikä tarvitse ymmärtää.
Olen joskus mielessäni tullut verranneeksi hyvän vanhuuden saavuttamista urheiluun. Kuinka usein huippu-urheilijan lupaava ura katkeaa sairastumiseen. Paikat eivät kestä. Yrittää liikaa ja on taitamaton.
Tuossa Ruuneperi korosti aivojen harjoitusta ajatusten koossapitämiseksi. Terveys, niin terveydestähän me vanhat puhumme tai sairauksistamme. Minä kuvittelen hyvän vanhuuden sisältävän koossa pysymisen mahdollisimman pitkään sekä hengen että ruumiin osalta.
Se ei ole kohtuuton vaatimus, kaukana mistään täydellisyydestä - vai onko?niin, sehän takaa että ymmärrämme oman heikkoutemmekin.
Sehän on se viisaus, sisäsyntyinen oivaltaminen omasta tilasta, omien puutteiden ja heikkouksien hyväksyminen, sen hyväksyminen, ettei meidän tarvitse tietää kaikkea.
Mutta monen kohdalla ikä tuo dementian, se vaikuttaa enemmän läheisimpiin ihmisiin kuin sairastuneeseen itseensä ja siltä sairaudelta kun osaisi suojautua..
Hyvä vanhuus, terveys ja mielen vireys, siinähän se lyhykäisyydessään onkin,...
vielä kun ympäristössä olisi jokisella ymmärtäviä läheisiä jotka eivät hylkää silloinkaan kun joku noista puuttuu... vaikka emme niin kovin viisaita ja vaatimattomia silloin olisikaan, kun emme pysty kaikkea harkitsemaan.- fiiuliN
Tietävä Taavi kirjoitti:
Karjala, jossa kaikki oli hyvin.
Mutta jokainenhan meistä haluaisi vapaasti harkita, lähteäkö vai ei.
Ja jokaiselle (luulisin ainakin) lapsuusaika oli sitä parhainta.
Ja kun vuodet ovat vielä kullanneet entisiä aikoja , niin johan oli hyvin.... kirjar kirjoitti:
niin, sehän takaa että ymmärrämme oman heikkoutemmekin.
Sehän on se viisaus, sisäsyntyinen oivaltaminen omasta tilasta, omien puutteiden ja heikkouksien hyväksyminen, sen hyväksyminen, ettei meidän tarvitse tietää kaikkea.
Mutta monen kohdalla ikä tuo dementian, se vaikuttaa enemmän läheisimpiin ihmisiin kuin sairastuneeseen itseensä ja siltä sairaudelta kun osaisi suojautua..
Hyvä vanhuus, terveys ja mielen vireys, siinähän se lyhykäisyydessään onkin,...
vielä kun ympäristössä olisi jokisella ymmärtäviä läheisiä jotka eivät hylkää silloinkaan kun joku noista puuttuu... vaikka emme niin kovin viisaita ja vaatimattomia silloin olisikaan, kun emme pysty kaikkea harkitsemaan.seassa on muutamia kilttejä ja ymmärtäväisiä vanhuksia niin ne laukaisevat kireän tilanteen,onhan yksitoiikoista olla jos kaiksta tulisi kilttejä, ketä arvosteltaisi,ketä vastaan peilaisi itseään,tietenkin on mukava keskustella sellaisten kanssa jotka tietävät ja eivät loukkaa,kun on junttien kanssa niin virkistää kuulla sivistyneitä ihmisiä
Ruuneperi kirjoitti:
Itse pidän tärkeänä, että "järjen koti", aivot, säilyisivät toimintakuntoisina.
Hyvää aivovoimistelua ovat ristisanojen ratkominen, kielten opiskelu, korttipelikin.
Jos aivot pysyvät kunnossa ei ihminen höppänöidy elinkelvottomaksi vaan pystyy elinaikanaan ainakin aivoillaan toimimaan.
Näillä pohdinnoilla täällä netissäkin on oma tärkeä merkityksensä.höppänöityminen olisi vain itsestä kiinni,niin olisi vähän niitä,vaan kun viisaimmasta päästä dementoituvat,minulla on tavallinen täti vain sata lasten lasta ,näyttää ja puhuu kun nuoret osaa olla kaikkien kanssa samalla viivalla puheessa,80.täytti 60 luulisi,ei ole vielä saanut mitalia vaikka ansaitsisi monta ,palkkana vaatimattomuudesta ja ahkeruudesta vaikka on erittäin tyylikäs ,on saanut ihanan elämän ja ihanan vanhuuden,
- Anonyymi
pääsky kirjoitti:
höppänöityminen olisi vain itsestä kiinni,niin olisi vähän niitä,vaan kun viisaimmasta päästä dementoituvat,minulla on tavallinen täti vain sata lasten lasta ,näyttää ja puhuu kun nuoret osaa olla kaikkien kanssa samalla viivalla puheessa,80.täytti 60 luulisi,ei ole vielä saanut mitalia vaikka ansaitsisi monta ,palkkana vaatimattomuudesta ja ahkeruudesta vaikka on erittäin tyylikäs ,on saanut ihanan elämän ja ihanan vanhuuden,
Joo, ikuinen opiskelija ollaan. Poikamies ihan varmasti, ei vaan normi elämä kiinnostanut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joo, ikuinen opiskelija ollaan. Poikamies ihan varmasti, ei vaan normi elämä kiinnostanut.
Elämäntyylinä ihan hyvä, tekee sivutöitä ja opiskelee. Sopii minulle.
Nykyään opiskelen hengellisiä asioita.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv262456- 1142086
- 1211739
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?451567Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.91497Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo901075Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161231044Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt87975Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno35967Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu15949